Tänään on 16.10.2019 22:34 ja nimipäiviään viettävät: Sirkka, Sirkku, Stella, Vesta ja Diana. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
New Age:

Henkinen materialismi Osa 4 - yksinkertaisuuden suhde moninaisuuteen ja monimutkaisuuteen

Julkaistu: · Päivitetty:

YKSINKERTAISUUDEN SUHDE MONINAISUUTEEN JA MONIMUTKAISUUTEEN henkisen kasvun ihmisellä lähinnä henkisen materialismin näkökulmasta Miten henkisen materialismin käsite suhteutuu henkisissä perinteissä usein vaalittuun, yksiselitteisen mukavana ja hyvänä kasvun välineenä pidettyyn yksinkertaisuuden elämäntapaan? - Lyhyin vastaukseni koostuu neljästä osasta, joita on hankala kutoa lyhyesti yhteen, joten vain irrallisesti kuvaan ne:   1) Voisin pitkään myötäillä ja hehkuttaa, että tokihan se elämäntapa joillekin hienosti sopii.   Tokihan sitä voi harjoittaa vetäytymättä syvälle metsään erakkomajaan.   Tokihan esimerkiksi Feng Shuissa on kohtalaisesti toimivuutta.   (Tosin eihän se toimiessaankaan kasvata, jos sitä liikaa painottaa. Eli tyytyy yliherkkyyksiinsä, omaksuu suunnan, missä pitää luontevana täyttää elämänsä pikkuasioiden ajattelulla ja/tai prosessoinnilla.)   (Feng Shui on iso kokonaisuus, mutta silti tarkimminkin toteutettuna yksinkertaisuutta verrattuna valtavaan mahdollisuuksien maailmaan käyttäytyä muutoin kuin sen mukaisesti.)   2) Yksinkertainen elämäntapa ei ole kuitenkaan tänään samanlainen henkisen kasvun kannalta kuin vaikkapa 500 vuotta sitten.   Nyky-yhteiskunta - maailmasta puhumattakaan, sillä miten muutoin voisikaan olla loogisesti henkinen - on paljon tiiviimpi, moninaisempi ja monimutkaisempi kuin silloin ennen. Ja siten ihmisen on luontevaa olla sosiaalinen, kuten poliittinen.   Niinpä tulemme yksinkertaisuuden valittuammekin väistämättä suhteisiin sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat valinneet monitahoisuuden, monimutkaisuuden ja pitkälle eriytyneisyyden, kuten vaikkapa identiteettiensä maailmoissa.   Luulen lisäksi, että ilman tuollaisen monimutkaisen sosiaalisuuden kohtaamistakin yksinkertaisen elämäntavan seurauksiin kuuluu usein monilla myös epätarkka käytös, kuten käytös, jota hallitsee yksi tai useampi mm. seuraavista: ihmettely, näköalattomuus ja niin pienen energian panostaminen, että löytyy varmuudella vain suurta keskeneräisyyttä.   3) Tunteet ovat ylivoimaisesti ykkös"ajureita" monille ja suurimmat tunteet ovat ydinolemukseltaan monilla yksinkertaisia, dynamiikaltaan samantapaisia kuin pikkulapsena.   Niinpä monella "ei ole muuta vaihtoehtoa" kuin ajatella ja elää todeksi sitä, että hyvä henkisyys on aina ajatuksellisesti yksinkertaista.   Tässä yhteydessä monella on tapana ajatella ja kovasti painottaakin sitä, mikä tuntuu nopeasti tai viimeistään nopeahkosti monista (enemmistöstä?) hyvältä. Eikä esimerkiksi antihaurautta, minkä mukaan oikein vastaanotettuna suurissa määrin tappava on pienissä määrin hyödyttävä. (Ks. perusteellisesti ja rönsyilevästi Nassim Nicholas Taleb: Antihauras - asioita, jotka hyötyvät epäjärjestyksestä (suom. 2013 vaikka sitä ei kirjassa olekaan, alkut. 2012).)   Ja seurauksena on tämä valitettavan harvoin kommunikoitu: oman henkisen maailman lähinnä vain vähäinen ja epäjohdonmukainen konkretialinkkisyys - etenkin suhteessa politiikkaan. Ja haluttomuus vahvistaa itseään psykofyysisesti antihaurauden periaatteen mukaisesti. (Siis mm. luuterveyttään aikaansaamalla tietynlaisen pienen tulehdustilan lihas-nivelyksiköihinsä voimailemalla ja/tai iskuin, kuten nyrkkeilemällä.) Se passiivisuus johtaa tässä disinformaation ja muun sumutuksen maailmassa epäobjektiivisuuteen, vääriin ratkaisuihin infotulvan ja "negatiivisen informaation" (faktojenkin) edessä. - Siten helposti henkisen maailman hienot tunnelmat eivät johdata tuollaisen passiivisuuden valinneita ihmisiä objektiivisuuteen.   4) Maadoittuneen järjen näkökulma: yksinkertaisuutta on elämässä jo järjen perusteella oltava kohtuullisesti eli keskittymisresursseja pitää olla.   Ei sen tajuamiseen tarvita hienoja henkisiä käsitteitä. Eikä kuvia.   Tosin Chögyam Trungpalla on perinteinen kuva henkisistä käsitteistä, joiden kanssa on kuin kauniiden esineiden avulla huoneen koristelemisessa. (Yksi on varmuudella kohottava keskittymiskohde, jne., mutta suuri määrä keskittymiskohteita on liikaa - huoneesta tulee liian ahdas ja kuin romukauppa.) Mutta eikö yllä oleviin neljää kuvioon jääminen olisi köyhää, sillä en siten toisi maailmaan mitään, mikä vaikuttaisi uudelta ja tämän blogin lukijat tuskin ovat yksinkertaisimpia ihmisiä?   Olisi tietysti. Niinpä ohitan sellaiset... Henkisestä materialismista vapautumisen suuntaa en ole huomannut kenenkään hehkuttavan.   Varmasti merkittävästi siksi, että henkinen materialismi on suhteellisen monimutkainen käsite, kuten selvisi Osasta 1. Eikä kukaan kuuluisa lupaa sen kautta mahdolliseksi suuria. - Sen kautta itsensä prosessointi ei varmaan useimpia viekään koskaan nopeasti suureen, ihmeelliseen elävään sielulliseen mielenhiljaisuuteen. Sellaiseen, mitä kaikki eivät koe koskaan ja missä on kaikki mitä tarvitset ja jonka haluaisit kaikkien kokevan, koska siitä käsin käyttäytyen vallan halua ja sosiaalisia ongelmia ei enää varmasti olisi (eikä varmaan rahajärjestelmän ylläpidon haluakaan).   (Se tila on jopa tavallaan enemmän kuin tarvitset: tila, jossa ehkä haluaisit olla aina pidempään kuin pystyt, sisältäen yhteydenkokemuksia ja ehkä sanomien vaihtoa henkisesti sinuun nähden korkeatasoisten tahojen kanssa. - Esimerkiksi korkeatasoisten sisämaalaisten, toisplaneettalaisten tai henkimaailmalaisten ja heidän energiakenttiensä kanssa.)   Ethän kuitenkaan vertaa hyvän olon määrän kautta henkisen materialismin prosessointiasi korkeimpiin henkisiin kokemuksiisi! Muista sen sijaan se, mikä harvinaisin Tarkoitus (asuttujen planeettojen joukossa) tällä planeetalla henkisenä Kouluna on: tämä planeetta on keskimääräistä kovemman Koulun planeetta, joten siinä ei ole mitään vikaa, jos henkisen materialismin kautta prosessointi tuntuu ajoittain ikävältä. Ja että vastineeksi onnistuessaan täällä voi saada tavallista nopeampaa kasvua. Ja että tämän Koulun ainutlaatuisuus on sulatusuunimaisuudessa: moninaisuus ja monimutkaisuus on ollut paikoin harvinaisen valtavaa luonnossa, mutta vastaavaa ja yhä valtavampaa se on ihmiskunnassa. - Ihmiskuntahan on väestöntiheyden myötä pakotettu (sanoisin jopa: Ohjattu) elämään hyvin sosiaalisesti.   Siten on luontevaa ajatella, että henkisen materialismin käsitteen kautta itsensä prosessoiminen on yleisesti luultua paljon useammalle usein luontevinta henkistä kasvua tällä planeetalla. Ainakin kun ihminen itse sulattaa sen yhteen hänelle sopivan korkeahenkisyyden kanssa. - Olet siis sielullisesti hakemassa täältä jotain, mitä harvalta planeetalta saat, puhumattakaan korkeista maailmoista.   Nuo kaikki etenkin rajatietolaisten olisi tärkeää ymmärtää.   Perusteluksi esimerkki 1. Näkemässäni elokuvassa Isäni tähtien takaa on otsikon viittaaman isän (Veikko Paakkanen) elämäntavallinen, henkiseen maailmaansa liittyvä käytös rajatietolaisille loistoesimerkki tilanteesta, jossa tulisi herätä. Herätä oman katsomuksen ongelmallisuuteen ja sitten itsensä prosessointiin henkisen materialismin kautta.  Hänellä on intuitioni mukaan oikeita kanavointilähdekontakteja itsensä ulkopuolelle, vaikka ei ehkä sinne, minne väittää. (Hänellä on kontakteja esim. kertomansa mukaisesti eli mm. andromedalaisiin - tai sitten jonnekin aivan muualle mutta ei-ainakaan-varsinaisesti-pahantahtoisiin olentoihin.)   Mutta hän sortuu vielä noin 23 vuoden merkittävän tiiviin yhteydenpidon jälkeen toistuvasti uskomattoman itsepetokselliseen liialliseen luottamukseen. Hän uskoo voittavansa lotossa päävoiton dokumentin kuvausvuonna, koska hänen kanavoimansa tahot niin väittävät tapahtuvaksi. Siksi hän lottoaa joka kerta eikä dokumentissa mainita, että pikkuvoittojakaan olisi tullut. Ja toiseksi hän kertoo, että ne hänen ystävälliset auttajaolennot tulevat antamaan lähelle hänen asuinpaikkaansa lupaamansa näytöksen. Sitten elokuvassa kuvataan, kun isä ja poika menevät sitä katsomaan. Pitäisi siis tapahtua jotain paranormaalia, ainakin näkymättömien tahojen toteuttama  auton veto lyhyen matkaa - paikalla, jolla se kerran paranormaalisti tapahtui kun isä joutui pulaan. Mutta mitään ei tapahdu.   (Ydinolemukseltaan tuollaista on Suomen UFO-alalla paljon. Tietämättömyyttä henkisistä laeista ja niiden maadoittuneesta soveltamisesta. Usein lopputulemana on New Age -valtavirtaisuuden peruspiirre - passiivinen odottaminen. Ja luulisi, että myös ajoittainen hämmennys.)   Esimerkki 2. Henkisen materialismin prosessoimisen oleellisuudesta otan laajamittaisen hyvin "negatiivisen" ihmiskuntaa koskevan poliittisen tiedon ulottuvuuden. (Olettaen, että voimme saada kohtuullisen oikeaa poliittista tietoa.)   Sen myötä on ilmiselvää, miksi juuri ihmiskunta ei ole nykyisin valmis yhteen maailmanvaltioon (sitäkin on newageläisyydessä paikoin haikailtu vuosikymmenien varrella) ja pelkästään positiiviseen kommunikaatioon.   Maadoittunut ihminen tietää sen. Ja niin se on, vaikka muualla maailmankaikkeudessa olisi yleensä toisin. (En arvaa, onko.) - Nykytilanne on se, että maailmanvaltion luominen kertarysäyksellä johtaisi vain ihmiskunnan yhteen kietoutuneen (kokonais)ongelmakimppuisuuden nousuun. Mukaan lukien: sotaisuuden nousu sekä antimilitarismin ja eettisen herkkyyden ja siitä juontuvan aktivoitumisen vähäisyys. Lisäksi tavisten arkitasollakin suurena riskinä olisi totalitaarisuuden suuri laajeneminen ja voimistuminen nykyisestä.   Noh, ehkä aniharva pitää merkittävänä tietona raja-alueilla vieläkin, että meidän tulisi vastustaa (koettaa syrjäyttää valta-asemista) NWO-eliittiglobalisteja? - Vastustamisen sijaan mieluummin halutaan tukea jotain "ylevää" ja jos sitä ei tyrkytetä helpossa muodossa kultalautasella, niin tehdään sitten jotain aivan muuta mukavaa?   Koetan avata tätä kovimman poliittisen informaation merkityksen kuviota tässä uudella tavalla, etten jää noihin vanhoihin, ehkä monelle turhan tylsiin kysymyksiin.   Tomi Varjola kirjoittaa harvinaisesti erään merkittävän syyn, miksi tavistenkin tulisi omaksua suuret määrät poliittista, myös hyvin negatiivista, tietoa: "Paljastukset aina vain syvenevät ja traumaattisemmat ainekset näkevät päivänvalon, mikä saa aikaan tarvittavan geneettisen ja energisen muistijäljen, jotta seuraavissa sykleissä ei tarvitse kokea samaa." ( https://kosminenvalo.wordpress.com/2015/06/03/eri-liittoumat-niiden-tavoitteet-tulevat-ufopaljastukset-disinformaatio-ja-siirtymaaika/ - 2. päivitys 28.1.17)   Mielestäni tuo on melko loogista ja totta, koska ihmiskunnan suurelta enemmistöltä löytyy merkittävästi empatiakykyä, kunhan rankat faktat asetetaan sen eteen sopivasti. Niin etteivät tavanomaiset pienet asiat, kuten pullakahvittelu ja sohvanpohja, enää vedä ihmisiä puoleensa.   Vaihtoehtoväenkin tulisi muistaa, että todellakin kyse on siitä, että ihmiskuntaa on kymmeniä tuhansia vuosia monin paikoin orjuutettu ja nykyisinkin henkisen kasvun kannalta aivan väärä orjuuttava rahajärjestelmä on vallalla lähes kaikkialla (suurimpana poikkeuksena eräs rahaton kaupunki Intiassa). Kyse on siitä, että orjuus on sisäistynyt ihmiskuntaan geneettiselle tasolle asti. Mutta ihmisen genetiikassa on myös äärimmäisen vapauden ja luomiskyvyn mahdollisuus, kunhan sen esteet avautuvat.   (Vaihtoehtoajattelijoiden kannattaisi myös muistaa, että valtamedioilla on edelleen liikaa valtaa massatietoisuuteen. Kansojen mediakriittisyyden noususta huolimatta.)   Asiaintilan tausta on myös tärkeää tiedostaa. - Ihmiskunta on aina ollut sielutasolla joukkue eli tavallinen jatkuva "henkinen" tolkutus pelkän oman Polun ratkaisevuudesta on virhe. Mutta samoin virhe on se, että pelkällä eräänlaisella henkisellä sosiaalisuudella, kuten ykseyden tunnelmissa istumisella, olisi syvään ja laajaan negatiivisuuteen ajautunut ihmiskunta parannettavissa. Sillä ihmiskunnan tietoisuudelle on tiettyjä jarruja, mm. ihmiskunta on tietyin tavoin historiassa ajoittain taitamattomien Sisämaalaisten ja Maan ulkopuolisten negatiivisten tahojen ohjaama ja manipuloima. Ja on aivan teoriaa, että tavikset ja negatiivisen Polun kulkijat suurin joukoin jossain vaiheessa (ilman Auringon laajenemisen tms. säteilytysapua) siirtyisivät noin vain syvän ykseyden tilaan. Niinpä meidän täytyy ihan oikeasti löytää kaikilla tasoilla tahtotilat, faktat, perustelut, tehonäkökulmat ja muut, jotta voimme olla realistisia, tehokkaita konkreettisia ratkaisuja tarjoava vasta-/parannusvoima pimeydelle/harhaisuudelle. Ymmärtää ennen kaikkea, että perusvastauslinjaus ihmiskunnan oleellisimpaan, massiiviseen negatiiviseen poliittiseen tietoon ei ole (vaikka se ei tuntuisikaan pakenemiselta) meneminen sellaiseen (liito)henkisyyteen, jolla ei varsinaisesti ole mitään suhdetta siihen. Sen sijaan toimiva perusvastaus siihen massiiviseen negatiiviseen poliittiseen tietoon on se, että suuntaudumme aivan uudenlaisen, rakenteissaankin (terveen) henkisyyden huomioivan maailman rakentamiseen.   Minimissään on oltava suuresti nykyistä äärimmäistä omaisuuden ja rahan keskittymistä vastaan, velkavastainen (kaikki julkishallintojen tai ainakin valtioiden velat anteeksi). Ja saatava pois etenkin suurimmat keinotekoiset orjuutusjärjestelmät, kuten FIAT-järjestelmä. (Eli ihannemuotoiluinkaan esim. EMU ei olisi ratkaisu.) On nähtävä, että nykyjärjestelmässä maailman vallan keskittyminen ja julkishallintojen kokonaisvelka on jo järjettömän suuri ja se on kasvanut hyvin monta vuosikymmentä (esim. USA:n irtaantuminen reaalitaloudesta alkoi heti kun Nixon irrottautui kultakannasta FIAT-järjestelmään). Eikä sitä järjestelmää ole parannettavissa - valtapoliitikkojen taustoista riippumatta asiat vain pahenevat. FIAT-järjestelmä kerryttää valtaa maailman salaiselle Varjohallitukselle, joka tavoittelee mm. jättiyritysten suurta ylivaltaa ja totalitaarista maailmanvaltiota. Sen muodostamiseen looginen perustehan on se tätä vauhtia automaattisesti tuleva lopputulema, etteivät velalliset pysty velkojaan maksamaan.   Kreikka siirtyikin äskettäin mahdottomien velkojensa myötä Rothschildien haltuun. Heillä on jo ex-CIA-agentti Robert David Steelen mukaan yli miljoonan miljardin USD:n omaisuus.   Itse edustan kuitenkin sitä päämäärää, että Maa on saatava rahattomaksi, resurssitalouden valtakunnaksi.   Maa on jo yltäkylläinen resursseiltaan suhteessa ihmiskuntaan, resurssit vain jaetaan epätasaisesti. Ennen kaikkea rahajärjestelmien myötä eriarvoisuus kasvaa automaattisesti - viimeisin tieto on, että kahdeksan maailman rikkainta omistaa yhtä paljon kuin planeetan köyhempi puolisko! Suomen osalta kyse on esimerkiksi siitä, että massiivisten rikosten myötä Suomi on 13-kertaistanut valtionvelkansa 1980-luvun lopulta! - Puhumattakaan siitä, miten valtavan yltäkylläisyyden ihmiskunta saa, kun se saa käyttöönsä siltä (Clintonien tasoa korkeamman) negaeliitin rikollisesti piilottamat eliniän pidentämisen (ainakin kaksinkertaistamisen) ja saasteettoman, käytännössä rajattoman energiatuotannon patentit. ( Tämän lähteen mukaan Donald Trump on jo vaatinut niiden vapauttamista.)   Tässä kaikessa ei ole kyse tiestä mihinkään (Rainbow-liikkeestä tuttuun?) puolihajonneiden ihmisten hipahtaviin ja muihin yleisesti ottaen monin osin henkisen kasvun kannalta ja pitkään jatkuvina kyseenalaisen löysäileviin elämäntapoihin. Kaikki tervehenkinen ryhti voidaan rahattomassa maailmassa säilyttää. Kyse on siitä, että on aivan Tarkoituksellista, että yksilöiden sielullisuus saa ilmetä heidän elämässään voimakkaasti ja ajankäytöllisesti pääasiallisesti konkreettisuuden tasolla - se on yksi askel maailman harmonisoitumisessa.   (Siis rahamaailmasta eroon pääseminen on eräs suuri askel myös halujen, etiikan, yms. tervehtymiseen. Eli ei todellakaan ole niin, että rahattomassakin maailmassa jatkuisi sellainen tilanne, että monet yksilöt esimerkiksi luovat objektiivisesti hienoa taidetta mutta useimmissa tapauksissa vain harvat ovat siitä kiinnostuneita. Sen sijaan ihmiset vapautuvat merkittävästi sisäisesti ja massapsykologisista ilmiöistä...)   Matkalla tuohon päämäärään yms. nykykuvioita on kuitenkin osattava kritisoida vakuuttavasti. - Ja sitä vakuuttavammin mitä radikaalimpaa väli- ja lopullista päämäärää maailmalle suosittaa.   Siis.. monimutkaistakin poliittista tietoa (esim. rahajärjestelmistä) on opiskeltava, jos haluaa saada henkiset näkemyksensä vaikuttamaan myös vähemmän henkisten keskuudessa.   (Oma näkemykseni ihmiskunnan tiestä rahattomaan maailmaan tulee aikanaan jonnekin muualla kuin tähän blogiin. - Se on kunnollisessa käsittelyssä niin laaja aihe, että en laita sitä tänne esimerkiksi liitteeksikään. Ja tämä Henkinen materialismi -kirjoitussarja on muutenkin jo pitkällinen.) Korkeahenkisyyden tavallisten ytimien yksilauseistamisesta Henkistä tietoa on kuitenkin valtavan moninaisesti ja on siten todennäköistä, että tavallinen eli jossain määrin etsivä ja monista lähteistä kokoileva rajatietolainen suuresti kiehtoutuu jostakin henkisen tiedon opista tms.   Niinpä on asiallista palata yhä vain yksinkertaisen henkisen tiedon merkitykseen - mennäänkö siinä kohdin helposti harhoihin?   Olen blogeissani käsitellyt tuota ja vastaavia kysymyksiä usein monista näkökulmista, kuten maadoittumisen asteen näkökulmasta tämän blogin Maadoittuminen -kirjoitussarjassani. Nykyisin tärkeimpänä näkökulmana pidän kuitenkin sitä, että yksilöiden tulisi prosessoida henkisen näkemyksellisyytensä kasvattavuutta (etenkin sen suhdetta konkretisointeihin) henkisen materialismin käsitteen kautta. (Jos yksilö vain kyseisen käsitteen riittävän hyvin ymmärtää.)   Sen suhteen kenties paras testailukysyminen on tällaista: Oletko lukenut edes vähän esimerkiksi J. Krishnamurtin kirjoja? Tai klassikon Alan Watts: The Book. Keitä me olemme (suom. 2014, alkut. 1966). Tai ehkä ajatustasolla äärimmäisimpänä esimerkkinä: Ihmeiden Oppikurssi -kirjan (suom. 2002, alkut. 1975).   Moni on lukenut, ja jo vähäinen tuollaisten lukeminen vie varmastikin loogikon moniin tämän postaukseni ydinajatuksiin ja -tunnelmiin... Mutta hämmästyttävästi en ole löytänyt alla olevaa minulle tavanomaista, oleellista ajatuskuviointiani mistään, joten kirjaan sen tähän. Moni esoteristi on sitä mieltä, että Jumala on kuvittelukykymme yläpuolella oleva harmoninen Supertietoisuus, joka luo lähes kaikenlaista. Se piiloutuu itseltään: luo itsetietoisia olentoja (ihmisiä, galakseja, tähtiä, jne., joista kullakin - klooni-ihmiset poislukien - on yksilöllinen ego) ja etenkin niihin liittyen polariteetteja, joiden myötä tulee polariteettien välisiä draamoja maailmankaikkeuteen niin, että olennoilta vie 3D-tasolta lähtien Positiivisellakin Polulla kymmeniä tuhansia vuosia ja vähintään pienen määrän (itse uskon: 49) inkarnaatioita ykseyden merkittävään oivaltamiseen, minkä myötä 4D:n kohoaminen tapahtuu. Mutta se on vasta alkua. Lisäksi negatiivisella Polulla kulkijoilla heidän ykseyden oivaltaminen tapahtuu vasta 6D:n saapumisessa. Siis kymmenien miljoonien vuosien kuluttua 3D-tason alusta laskien.   Siinä on se perimmäinen kuva / ajatuskehikko, mitä moni esoteristi haluaa ensisijaisesti käyttää kaikessa oleellisimpana pitämässään henkisessä ajattelussa.   Etenkin korostaen, että kaikkien suurten kaikkien tasojen ongelmien ratkaisuissa on sama ydinolemus: koe ja ajattele kaikin tavoin kaiken olevan harmoninen rajaton ykseys.   Niinpä minulla ovat mm. nämä ihmetykset:   1) Miksi moni tuollaista opettava henkinen julkinen kommunikoija käyttää niin paljon sanoja kertoakseen tuon kuvan / ajatuskehikon pinnallisesti yhä uusin tavoin ja soveltaakseen sitä. - Ja eikö lähes kuka tahansa osaa tehdä vastaavan lyhyesti?   2) Miksi niin moni esoteristi pitää itseään supersuvaitsevaisena, vaikka perustaa elämänsä niin jyrkästi sille ajatustavalle, että tuo kuva / ajatuskehikko on Ainoa Oikea.   3) Miksi niin moni ei aisti riskiä tulla siihen liittyen (maadoittumattomaksi liukumisen kautta tai muutoin) merkittävästi itsepetokselliseksi? Vaikka oma käytös olisi ydinolemustasolla helposti huomattavasti pienen lapsen maailmasta: elämän täyttämistä pikatyytyväisyyden projekteilla, prosesseilla, kokemuksilla, ajatuksilla, ideologioilla. Jopa buddhalaisuuden ydinolemuksen tai jopa kaiken sisällön moni käsittää (ainakin itselleen tulkitsee) yksioikoiseksi tyytyväisyyden tai hyvän olon tavoitteluksi! Niin pitkälle mennen, ettei heidän piireissään maailmankuulua buddhalaista opettaja Trungpaa kommentoida sanallakaan (lukuun ottamatta ehkä hänen Shambhala -kirjaansa (suom. 2007, alkut. 1984)). Vaikka hänen kuuluisassa Henkisen materialismin ylittäminen -kirjassaan (suom. 2006, alkut. 1973) on peräti luku Itsepetos ja se alkaa näin: "Itsepetos on jatkuva ongelma edetessämme henkisellä polulla. Ego yrittää aina saavuttaa henkisyyden."   Toivonkin, että New Age -valtavirtaiset hoksaavat, että 1) ei ole niin hienoa henkistä ajatusta, etteikö heidän oma egoilunsa voisi sitä pitkälti ratkaisevasti vallata. Ja 2) he eivät voi valita buddhalaisuutta miksikään loogiseksi osaksi katsomustaan tai tueksi sille, mitä he kannattavat, jos he valitsevat buddhalaisuudesta kaikkea muuta paitsi tuollaista Trungpan osoittamaa syvällistä itsekriittisyyttä? - Sellaista neutraalia kirkkautta, mitä monet kykenevät harjoittamaan vain osittain ja senkin vinoutuneesti: kielteisin tunnesävyin. Kuitenkin Trungpan kirjan sisältö olisi pystyttävä muun buddhalaisuuden ohella konkretialinkkisesti sisäistämään: prosessoimaan (prosessointi-käsitteeseeni kuuluu aina kokonaisvaltaisuus), polttamaan-takomaan-hienosäätämään... Vaikka kuinka ensin tuntuisi, että "ei ole Johdatusta eikä tunnetta" eikä järkikään sano, että Trungpan kyseinen kirja olisi yhteen sovitettavissa tavanomaisen buddhalaisen kommunikaation kanssa.   Trungpa kirjoitti kirjansa Henkisen materialismin ylittäminen kuitenkin nimenomaan nykyisten New Age -valtavirtaisten kaltaisille: mm. ja etenkin buddhalaisuudesta innostuneille hipeille ja muille nykyisen New Age -valtavirtaisuuden esi-isille - omistauduttuaan heidän opettamiseensa ensin täysillä ja ihan riittävän monta vuotta kirjansa kirjoittamisen kannalta. PIENEMPIÄ YKSITYISKOHTIA Em. J. Krishnamurtin, Watts'n ja muiden, loputtoman monien, henkisten kirjojen sanoma on New Age -valtavirtainen ole positiivinen [tai tässä voisi olla melkein mikä tahansa vastaava hehkutussana] tai positiivisempi tai jopa ole superpositiivinen niin kaikki ongelmasi ratkeavat ja sinusta tulee iloinen ja onnellinen.   Tuolla linjalla harvempien mutta myös loputtoman monien kirjojen sanoma on tietyssä mielessä oikein mutta käytännössä puutteellinen, aivan riittämätön: ihmiskunnalla on monia suuria sosiaalisia ongelmia, mutta niiden täydellinen ratkaisu on pelkästään tai lähtökohtaisesti täysin henkinen: kaikkien ihmiskunnan (ja monen mielestä muidenkin sivilisaatioiden) ongelmien perimmäinen syy on se, että emme koe olevamme harmonisessa, alkuperäisessä jumalallisessa ykseydessä kaiken kanssa.   Toisin sanoen koemme suuren eron itsemme ja "meidän" (miten kukakin sen sitten mieltääkin) ja muiden (toisten ihmisten ja luonnon) välillä. Koemme itsemme erilliseksi lähes kaikesta tai kaikesta, muodostamme voimakkaan sisämaailman: identiteettimme, jonka sisään muodostamme arvo-, merkitys- ja symboliuniversumimme, kuin kulttuurin. Sillä ei välttämättä tarvitse olla kovin paljon linkkejä ulkomaailmaan. Moni on jopa pysyvästi vieraantunut itsestään. (Ei niin väliä, mitä se kenellekin tarkoittaa - kokemus on tässä oleellinen, eikä usein vain hankaluus, vaan ongelmiksi kiteytyvä).   Siten moni valitettavasti ajattelee-kokee ikään kuin fyysisen elämän ulottuvuuden voisi sulkeistaa: että 1) kaikki suuremmat mielenkuohunnat ja konkretian tasoille ulottuvat erilinjaisuudet ovat aina epäilyttäviä.   2) Kaikki poliittinen kommunikaatio on aina epäilyttävää tai jopa varmasti vahingollista.   Ja että 3) syynä kohtiin 1 ja 2 on se, että henkisen ihmisen tulisi olla aina lääkäri eikä esimerkiksi minkään tason jäsen missään pienyhteisöä suuremmassa oikeusjärjestelmässä. ÄÄRIYKSINKERTAISTAMISEN SIVUVAIKUTUKSIA HENKISESSÄ AJATTELUSSA On vähintään monia elämänalueita, joilla esimerkiksi suomalaisten enemmistö voi varmaan  myöntää (nykyisenä ääripropagandistisena aikanakin) ääriyksinkertaistamisen esimekiksi jyrkkään hyvä / paha -asetelmaan olevan tyhmää, lapsenomaista, joskus vaarallistakin.   Hyvin pitkälle menevä yksinkertaistaminen on lapsenomaista. Se on politiikassa tunnetusti taantumisen, kaoottistumisen ja tuhoutumisen kehityskulkujen osatekijä.   Paitsi että tietysti ääritilanteissa on viisasta usein toimia nopeasti rajusti jo ennen aivan täydellisen perustellun käytösvalinnan löytymistä - ja niin voi tehdä vain suuren ajattelunsa ja muun mielenmaailmansa yksinkertaistamisen kautta. Raju asennoituminen voi olla jo oleellinen ajattelun laadun kehittäjä niissä tilanteissa, jos se rajuus tuo yhtenä vaikutuksenaan itsetunnon nousun heikosta hyväksi.   Ääriyksinkertaistaminen ei kuitenkaan kohtaa New Age -alalla juuri kritiikkiä.   On siis tärkeää kysyä: Entä jos eräät yksinkertaiset henkiset opit ohjaavat pois henkisen materialismin tiedostamisesta?   Entä jos ne esimerkiksi sisältävät olettamuksellisuutta, että ne ovat jo loistava henkinen tietopaketti? - Eli sokeuttavana uskona on, että jossain vaiheessa kesken 3D-reinkarnaatiokiertoa uskoja tuli jo oppineeksi kaiken henkisesti oleellisen?   Vastaepäilys: Onko monimutkaisuus henkisen materialismin käsitteessä tai ainakin sen ilmenemisessä välttämätöntä?   Vastaukseni: - Niin väitän. Etenkin, jos asiaa katsotaan nykysuomalaisten keskivertoälyllä, nojautuen Trungpan Henkisen materialismin ylittäminen -kirjaan. - Senhän mukaisesti suurimmaksi osaksi henkisen materialismin käsitän.   (Ja se on kirja, jota on harvinaisen älytöntä yrittää tiivistää lyhyemmin kuin kymmenesosaansa, jos sekään riittää... Kehotan siis taas vain lukemaan sen, jos haluaa tietää, miksi henkisen materialismin käsitteessä on paljon järkeä.) Yllä oleva saatetaan kokea liian nopeaksi ja helpoksi heittelyksi. Mutta näkemykseni perusteleminen on hyvin pitkämuotoista ja sitä tulisi arvioida kokonaisuutena.   Niinpä kuvaan vielä lisää tähän alle henkinen materialismi -näkemykseni taustaa... Olen lukenut - jopa julkaistuun nähden - merkittävän määrän suomenkielistä henkistä kirjallisuutta - myös Toista maailmansotaa edeltävää.   Useimmiten se on ollut lähinnä vain joistakin rajatuista näkökulmista vain itseeni liittyen kiinnostavaa, mm. ajatteluni vauhdittamista ym. (Eli ilman historiallisen, objektiivisen tasapuolisuuden hakemista merkittävän kokoisista aiheista.) Mutta.. olen saanut aina tulokulmistani riippumatta vahvan vaikutelman, että entisaikaan useimpien ihmisten henkinen kasvu ja sen ymmärtäminen olivat lähes aina dynamiikoiltaan yksinkertainen kuvio. Yhteisötkin olivat silloin dynamiikoiltaan yksilön kannalta nykyisiin tavallisiin kaupunkeihin nähden yksinkertaisia... Ja sellaisiksi asiat oli tuntemani kuuluisan kristillisen spiritualismin lähteiden mukaan henkimaailmassa suunniteltukin. Etenkin siten, että yksinkertaisella puhdassydämisyydellä ja pienellä henkisen kasvun tietotaitomäärällä pääsi läpi koko reinkarnaatiokierron, kunhan sitkeästi yritti. Kyse oli lähinnä suoraviivaisesta epäitsekkyydellistymisestä, taustanaan tavanomaiset neutraalit psyykkiset oppiaineet, kuten tahdonvoimaisuus.   Se oli siis kasvua  Michael Newton'n  asteikon reinkarnaatiokierron valinneiden sielujen varhaisen kehitysvaiheen tasoilta keski- ja ylätasoille.   (Ks. aiheesta hänen suomennetut kaksi kirjaansa.)   Muutkin noin yksinkertaisuuteen uskovat ajattelevat varmaan helposti, että 1) kaikki monimutkaisuudet henkisen kasvun dynamiikoissa ovat turhia (kasvua pysähdyttäviä) tai makuasiallisia (eettisesti neutraaleja). 2) Eivätkä ne ole sitä myötä varmaan erityisen suunniteltuja, vaan johtuvat vain siitä, ettei yksilö ole suostunut sielunsa toiveeseen: suoraviivaiseen epäitsekkyytensä kasvattamiseen.   Paras esimerkkini asiasta: Kun spiritistisen kristinuskon perustajalta kysyttiin henkisyyden - nykyään newageläisyydessä harvinaisia, varmaan vanhakantaisina pitämiämme -  kysymyksiä 1800-luvulla, vastaus oli aina helposti arvattava. Sen tyyppinen, että itsekkyys on ihmisten perustavin pahe, itsekkyys ja ylpeys ovat suurin kasvun este(t), - ja uhrautuvaisuus, epäitsekkyys ja materialismin tuhoaminen parasta, mihin spiritismi voi inspiroida. (Lähde: kyseisen herran kuuluisin kirja: Allan Kardec: Henkien kirja (suom. 2015, alkut. revisioitu versio 1857, tunnustettu spiritismin oppikirjaksi), 457, 466-7, 522-3.)   Siihen aikaan egoilun salakavalimman muodon perään harva kysyi - eikä ollut järkevääkään kysyä.   Koska 1) niin valtaisa ihmisten enemmistö ei ollut kovinkaan sivistynyt eikä ajattelevainen eikä merkittävästi ajattelukykyinen; 2) ihmiset tarvitsivat (pelokkuuttaan ja manipuloituneisuuttaan?) kiintymistä joihinkin aatteellisiin - yleensä uskonnollisiin - opinkappaleisiin voidakseen inspiroitua hyveellisemmiksi, yleisesti ottaen kohti epäitsekkyyttä. Epäitsekkyyttä, jonka merkitys oli välittömästi helposti oivallettavissa. Entisaikaan henkisen kasvun sisältö oli kristillistä spiritualismia laajemminkin myös yksinkertaisesti ilmaistua - henkinen kasvu oli ilmeisesti aina kaikilla vain itsekkyyden vähenemistä, epäitsekkyyden kasvamista ja ennakkoluulojen karisemista. Epäitsekkyyttä piti siis aina yrittää ylläpitää hyvällä tasolla sille varattujen tapojen kautta.   Suomessa se "entisaika" oli (vuodesta 2017 katsoen) varsinaisesti - eli Suomen kansan enemmistölle - ennen Talvisotaa.   Silloin Suomen väestön tiheys ja usein ihmisvirratkin olivat pieniä/pienehköjä. Ja sosiaalisuuteen paljolti vaikutti kaupunkeihinkin muuttaneilla - etenkin luottamuksellisuudessaan arvostettava - maaseutukulttuuriin perustuva yhteisöllisyys.   Tiedättehän tuon henkisen kasvun tyylin ihmiset - heillä on yleensä ensimmäisenä (ja monesti jatkossakin) ihanteena luopuminen tai tinkiminen siitä, mitä ja missä jotenkin luontevimmin tekisi ja olisi.   Etenivätkö he siten hienosti hyvää vauhtia todellisen itsensä tai korkeamman itsensä kokemisessa?   Sen suuntaisesti perinteinen esoteerinen tieto esimerkiksi ilmaisee. Ja myös, että epäitsekkyyden tie johtaa paranormaaleista kyvyistä ainakin ESP-kykyjen luonnollisiin, spontaaneihin aktivoitumisiin... Entä mikä näissä kuvioissa auttaisi henkisen materialismin ja todellisen itsensä tiedostamista?   En tarkoita todellisella itsellä mitään, minkä koemme osittainkaan laumatietoisuudeksi. (Eli saamme kivoja tunteita jostain "omasta jutustamme" siksi, että jotkin muutkin käyttäytyvät samoin.)   Enkä tarkoita mitään, minkä koemme oleellisesti erilliseksi muista. Vaikka se olisi kuinka aidon ja harvinaisen persoonallisen tuntuista. Koska sellainen itse muuttuu ajan myötä.   Tarkoitan sellaisen Itsen tiedostamista, mikä on ikuinen totuus läpi kaiken - syntymästämme X elämää sitten kuolemaamme asti.   (Syntymä: ks. Michael Newtonin kirjoista.   Kuolema: ks. Ra-kanavoinnit. Kuolema on jonkinasteinen ykseyteen sulautuminen tässä tai seuraavassa maailmankaikkeudessa, yksilöllisyyttä silti jonkin verran säilyttäen. Sitä ennen ihminen on kohonnut yhdessä monien muiden ihmiskunnan jäsenten kanssa nykyisestä "3 D:stä" 4D:n ja sitten 5 D:n (ei-fyysiseksi), 6D:n ja 7D:n ja sitten ryhmänä mustan aukon kautta rinnakkaismaailmankaikkeuteen, jossa henkinen kasvu ulottuvuustasoineen jatkuu... Eikä edes 6D-tason Ra-olento ei tiedä, miten pitkälle, mutta olettaa, että loputtomiin.) Henkinen materialismi unhoittuu usein monilla siksi, että he unohtavat, että moni oikealta tuntuva oma tottumus tuntuu omalta, muttei ole yksilöllinen (ihmiskuntaan tai edes omaan kansaan nähden), vaan voi hyvinkin olla - jonkinlaisen järkevyyden ohessa - egoilevainen, mm. kiintymyksellinen.   Osana omaa tapakenttää, tapojen verkostoa, siinä tottumuksessa voi toki luontevasti nähdä yksilöllisyyttä. (Kokonaisuuden yksilöllisyydeltä tuntuvuus ikään kuin leimaa jokaisen kokonaisuuden osan.) Mutta se tottumus on vain urautuneisuutta, jonka juuret ovat jääneet ytimiltään asianomaiselle korkeintaan vähän tiedostetuiksi...   Ne juuret ovat monilla monesti toisilta enemmän tai vähemmän tietoisesti otettuja vaikutteita... ja mahdollisesti sisältävät yleisheikkoutta ja vinoutuneisuutta. Henkinen materialismi unhoittuu usein monilta myös siksi, että poliittinen maailma korostaa yksinkertaistamista niin älyttömästi.   Jostain syystä nykyään elämme vielä jonkin aikaa 1900-luvun - äärimmäisyyksien ajan - kärjistymisen aikaa.   Viime vuosina ihmiset - varsinkin valtamedian toimittajat ja "suvakit" - ovat mm. Suomessa käyttäneet useammin kuin vuosikymmeniin julkisesti äärileimasanoja. Sellaisia, joiden jälkeen keskusteluyhteyksien rakentaminen niiden kohteisiin on varmasti hankalaa.   He myös todella uskovat niihin, mikä on merkki siitä, että älykkyys ja suvaitsevaisuus ovat laskeneet - ja alkukantaisuus ja orwelllilaisuus ovat nousseet.   Esimerkiksi monet eivät jaksa ajatella, että jokin lähde voisi olla joissakin tärkeissä asioissa täysin oikeassa mutta joissakin paljon tai jopa täysin väärässä. Ja niin monin osin arvokkaatkin tietolähteet lentävät liian helposti romukoppaan.   Kuitenkin, aikuistumista olisi nousta negatiivisten tunteidensa yläpuolelle.   Jos jossakin lähteessä on vaikkapa vain 10 % totta ja muu valhetta, niin se 10 % saattaa olla tärkeää siitä onkia - ehkä se ei edes muualta tule vastaan. Egoilun merkittävyys unohtuu ja ohittuu helposti ajoittain, vaikka egoilun käsite olisi ok, jos ihminen pettää itseään.   Esimerkki 1. Miten voi olla, että ihmiset käyttävät maailmanhistoriallisesti huikeita tietolähdevarantoja melko systemaattisesti sen todistamiseen, että heidän ennakkoluulonsa ovat oikeassa - niin oikeassa, ettei erimielisiä tarvitse kuunnella? Varsinkin kaltaiselleni ennen nettiaikaa kauan eläneelle tuollainen on älyttömyyden huippu. Vanhaan aikaan jouduimme näkemään vaivaa tiedon etsinnässämme ja kohtaamaan ihmisiä - myös aivan eri mieltä olevia - useammin kasvokkain kuin nykyään, jolloin yleensä valitseme olla netin varassa keskustellen sellaisten kanssa, joista emme tiedä juuri mitään.   Esimerkki 2. Sivilisaatioiden loppuajoista on huomattu, että usein niiden ihmiset elävät hyvissä oloissa - ja sitten sivilisaatio romahtaa niin vähittäin, ettei monikaan romahtamisaikaa eläessään tajua muutoksen dramaattisuutta. Ja usein asiaan liittyvät ihmisvirrat ym. ei-niin-näyttävä-ja-suoraviivainen kuin esim. sota.   Aikamme Suomesta (joka on jo lähinnä EU:n osavaltio) hyvä esimerkki on turvallisuustilanteeseen suuresti vaikuttaneiden ihmisvirtojen lisäksi se, että ihmiset keskustelevat paljon TV:n ja netin ilmiöistä, lähinnä viihdykkeistä, ja viihdykkeiden tulva ihmisten ajankäytössä on kasvanut. Aivan vastaavasti oli Rooman valtakunnan loppupuolella... mutta kukaan ei reagoi konkreettisesti siihen, että Suomen rahat ja luonnonvarat on hukattu (kulta, jota USA:n piti pitää tallessa; valtavat eläkesäästöjen verovarat; jne.) eikä kukaan pidä edes skandaalina sitä, että Suomesta ei saa mitään kalaa, mitä saisi syödä usein. Vaikka jopa äärikorruptoitunut Evira on ympäristömyrkkyjen vuoksi kieltänyt kalan syömisen terveimmiltäkin tavallisilta (mm. ei-odottavilta, ei-imettäviltä) aikuisilta useammin kuin kolmella aterialla viikossa! (Eikä edes radioaktiivisuustilanteiden vuoksi, vaikka niistäkin olisi syytä olla todella huolissaan Suomessa, jos ei itse syömänsä kalan pitoisuuksia mittaa. - Ks. huipputärkeä kalaradioaktiivisuusmuistioni. )

Avainsanat: fakta ex eu etiikka esimerkki energia enemmistö emu elävä elämä elämäntapa elokuva henkinen hehkuttaa harvinainen harjoittaa hallita fyysinen fiat huippu https historia historiallinen hieno book blogi avata automaattinen herätä herra aukko askel arvo arvioida alusta allan alkuperäinen ala ajatus ajatella ainoa aines aika aihe aito agentti 3d 2017 2015 2014 2013 ego eettinen donald dokumentti disinformaatio david cia henkisyys kasvu kasvatus kasvaa inspiroida iloinen ikuinen ihminen ihmiskunta hän huone juuret jumala julkinen joukkue jolla johtaa itsetunto isä iso isi kansa kala kahdeksan jää kirja kirjallisuus kiinnostavaa kehittäjä kaupunki kaunis kokonaisuus koko kokemus kokea kohde koe kirjoittaminen kirjoittaa kulttuuri kritiikki jäsen järki järjestelmä kristinusko kristillinen kreikka korostaa konkreettinen kommentoida käsittää käsittely käsite kysyä kuvio kuvata kuva kuuluisa kutoa kuolema lukija lukeminen loputon lopullinen linja liike lihas lapsi laaja laatu köyhä käytös käyttää käyttäytyä luottamus luonteva luonto luku onko ongelma omistaa omaisuus olo olettaa olento ohjaus näkökulma nähtävä nähdä nykyinen nousu nixon nicholas netti muutos muut muualla muu muoto muistaa monin mitä miljoona miljardi michael merkki merkitys me materialismi maksaa mainita taso tarvita tarkoitus tarkoittaa tapaus tapahtua taidetta säilyttää syödä mahdollisuus maailma maa löytää lääkäri syy syvä lähtökohtainen lähde luoda suvaitsevaisuus suuri suomi suomessa sulattaa suhde sota sosiaalinen sivilisaatio sisältö sanomien sanoma saavutus saada rothschildien rooma robert riski rikos regoida ratkaisu rakentaa rakentaminen raja raha päivitys pysyä puolue postaus positiivinen polku politiikka poliittinen poika planeetta pitää pieni pienempi pettää perustuva perustelu perusteellinen perustaa perinteinen periaate paras palata paha otsikko orjuus oppia opettaja onnellinen veikko paakkanen tomi varjola rahajärjestelmä new age nassim nicholas taleb michael newton henkinen materialismi henkinen kasvu chögyam trungpa buddhalaisuus antihauras allan kardec älykkyys yrittää ymmärtää ylläpitää yksityiskohta yksinkertainen yksilö yksiöä yhteisöllisyys yhteiskunta wordpress väärä väestö voimakas voi virhe veto versio vastustaa vastaus varmuus varjola vapaus vanha valtio valtamedia valtakunta valta valmis valita vaiva vaikute vaikuttaa vaihto vaihe uusin uskoa usko usd usa ulkopuolella ufo täydellinen tässä tänne tähti tyyli tyhmä turhia tunne tunnelmissa tunnelma tulva tuli tuleva tukea tuhansia trump totuus totalitaarinen tomi toistuva toimittaja tilanne tila tietää tieto tietoinen tie teoria tavoite tavanomainen tavallinen tausta


blogivirta.fi