Tänään on 15.07.2019 23:08 ja nimipäiviään viettävät: Rauni, Rauna, Ragnhild, Ragni ja Ragna. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Juha Molari:

Kokoomuksen pää-äänenkannattajassa kiihotus kansanryhmää vastaan

Julkaistu: · Päivitetty:

Avoimesti rasistinen verkkokirjoittelu on vastenmielistä. Tuolla kiihotuksella kansaryhmää vastaan panetteluja ja solvauksia käyttäen ei ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa, mikään Kokoomuksen tai Naton suojaama vapaus ei anna (ei pitäisi antaa) oikeutta laittomuuksiin. Natoon linkittyvä Tallinnassa toimiva ICDS ja Kokoomuksen pää-äänenkannattaja Nykypäivä/Verkkouutiset ovat antaneet Jukka Malliselle puheenvuoron kiihotukseksi venäläistä kansanryhmää ja ortodokseja vastaan. Panetellaan kaikki venäläiset moraalisesti ala-arvoisiksi Natoon linkittyvän Tallinnassa toimivan ICDS :n (25.6.2019) ja Kokoomuksen pää-äänenkannattajan Nykypäivä/Verkkouutiset (5.7.2019) julkaisema Jukka Mallise n kirjoitus sisältää asiallisesti ottaen vahvasti yleistävän väitteen venäläisten yleisestä moraalittomuudesta. Kirjoitus on ihmisryhmää solvaava ja panetteleva: siinä kerrotuin tavoin kuvataan kokonaiseen kansanryhmään kuuluvat ihmiset muihin nähden ala-arvoisiksi. ICDS:n ja Kokoomuksen pää-äänenkannattajan julkaisemaa kirjoitusta voidaan pitää venäläisten ihmisten ihmisarvoa ja ortodoksista kirkkokuntaa loukkaavana. Suomessa ja Virossa asuvat kymmenet tuhannet venäläiset (sekä kymmenet miljoonat Venäjällä) voivat tuntea itsensä panetelluksi moraalisesti ala-arvoisina, joilla ei olisi oikean ja väärän erottamisen kykyä. Myös ICDS:n ja Kokoomuksen pää-äänenkannattaja kirjoituksen otsikko vahvisti kirjoituksesta ilmenevää viestiä venäläisistä ala-arvoisina ihmisinä. Vastaavissa tapauksissa on valtakunnansyyttäjä aiemmin antanut määräyksiä syytteen nostamiseksi.  Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on yksi keskeisimmistä sananvapausrikoksista, joissa rikos ei kohdistu yksittäiseen henkilöön. Tämän kriminalisoinnin takana on YK:ssa New Yorkissa vuonna 1965 tehty kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (A37/1970), joka tuli Suomessa voimaan 1970. YK:n sopimuksessa viitataan propagandatoimintaan, jonka perustana on aate toisen henkilöryhmän paremmuudesta ja toisen ala-arvoisuudesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu määrittää vihapuheeksi ” kaikki ilmaisun muodot, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa ”. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii, että vihapuheeseen pitää puuttua, sekä muistuttaa, että ihmisarvoa loukkaava halveksunta voi kohdistua myös ihmisryhmään.  Tradenomin opinnäytetyössään (2017) Annikka Suoninen esittää oikeusoppineiden keskustelua kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Tässä rikoksessa on ” usein kysymys voimakkaasti yleistävien väitteiden esittämisestä ja levittämisestä ” (s. 29). Kokoomuksen juttu ei ole tiedonvälitystä Kokoomuksen lehden julkaisema perätön juttu ja sen kaikkinainen ilkeämielinen vihjailu, jopa suoranainen solvaus toista kansanryhmää vastaan, ei ole tiedonvälitystä, vaikka se paketoidaan suomalaisen puolueen pää-äänenkannattajassa jutuksi. Oikea tiedotusväline kantaisi vastuunsa, korjaisi virheensä ja toimisi luottamusta ylläpitävien ammatillisten periaatteiden mukaisesti. Kokoomuksen pää-äänenkannattaja Nykypäivä/Verkkouutiset toimii kaikessa toisin. Sen päätoimittajaksi itseään kutsuva Alberto Claramunt ja loukkaavan jutun toimittaja Antti Kirkkala pyyhkivät hikensä Journalistin ohjeilla. Kokoomuksen pää-äänenkannattajan julkaisemalla jutulla ei ole sananvapauden näkökulmasta mitään julkista intressiä tai muutakaan hyväksyttävää syytä. Kirjoitus leimaa ja halventaa kansanryhmää äärimmäisen loukkaavalla tavalla. Naton partnerin ICDS:n panettelevaa propagandaa Kokoomuksen pää-äänenkannattajan juttu on kärjistettynä versiona peräisin Tallinnassa toimivasta kansainvälisestä puolustus- ja turvallisuuskeskuksesta ICDS, joka ilmoittaa tehtäväkseen terävöittää Naton ja EU:n strategista ajattelua turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä Pohjoismaiden ja Baltian alueella. ICDS:n johtaja Sven Sakkov (s. 14.9.1971 Tarto) toimi Naton kyberpuolustuskeskuksen (Nato CCDCOOE) johtajana kaksi vuotta ennen siirtymistään ICDS:n johtajaksi. Sakkov on opiskellut myös Cambridgen yliopistossa ja Lontoossa Kuninkaallisessa puolustusakatemiassa (Royal College of Defence Studies). Alkuperäinen juttu palvelee siis Naton sotilaallisia tarpeita Pohjoismaissa ja Baltian alueella. ICDS on julkaissut artikkelin nimellä Russia's Moral Disaster , Venäjän moraalinen katastrofi.  Alaotsikko jatkaa solvaamista: ” Russians cannot tell good from evil ”, venäläiset eivät kykene erottamaan hyvää pahasta. ICDS:n ja Kokoomuksen pää-äänenkannattajan tarinassa viitataan Stalinin arvioon ”suurimmaksi venäläiseksi”. Mallinen viittaa tuossa yhteydessä Moskovalaisen Carnegie Instituutin tutkijaan Andrey Kolesnikoviin , joka instituutin ulkoisesta nimestä huolimatta työskentelee tällöin washingtonilaisessa instituutissa, jota MacArthur, Mott ja Soroksen Open Society rahoittavat. Siksipä instituuttia on syytetty troijalaiseksi hevoseksi ja Venäjän liberalismin keskukseksi. Jukka Mallisen valitsema auktoriteetti tulee liberalismin keskuksesta, jonka mukaan Krimin liittäminen olisi kannustanut isänmaallisiin ja imperialistisiin ajatuksiin sekä nostanut Stalinin suosiota. Niin Stalinista olisi tullut ” venäläisten oopiumia: saavuttamaton unelma oikeudenmukaisuudesta ja hyvinvoinnista ”. Jukka Mallinen katsoo, että nykyinen kehitys on tuhonnut 1900-luvulla eläneen ” henkisen ja moraalisen vision eurooppalaisesta, valistuneesta Venäjästä ”. Mallisen mukaan näyttää nyt siltä, että koko venäläinen intelligentsia on hajonnut. Mallisen kieli on voimakkaasti stigmatisoivaa, yleistävää, totaalista ja dramaattista. ”Venäläisten moraalinen kuolema” Mallinen ei tyydy johtajien tai tietyn ideologian kritisointiin, vaan esittää Natoon sidoksissa olevan ICDS:n kirjoituksessa, että ” suurimman shokin tuovat ihmiset itse ”.  Muodollisesti Mallinen löytää ajatuksen koko venäläisen väestön solvaamiseen Olga Sedakovan avulla, jonka mukaan ihmiset ja valta olisivat tulleet yhdeksi. Tämä yhdentyminen olisi tapahtunut aggressiivista politiikkaa ja sotilaallista hysteriaa rohkaisemalla. Jukka Mallinen tarttuu ilolla Sedakovan kiistanalaiseen ja sensaatiomaiseen väitteeseen, ja jatkaa yleistäen koko kansanryhmää vastaan: ” Venäläisillä on erityinen suhde pahuuteen – kyvyttömyys kertoa pahaa erillään hyvästä ” (Russians have a special relationship with evil – the inability to tell it apart from good). Mallinen painottaa vastakohtaisuutta länteen, jossa hänen mukaansa olisi yksiselitteinen (torjuva) suhde pahuuteen, kun taas Venäjällä se on (Mallisen ja Sedakovan mukaan) ” epämääräinen: mitään ei julisteta lopullisesti pahaksi ”. Mallinen kirjoittaa, että ” venäläisille salaliittoteoriat ja paranoidiset fantasiat lyövät nurin logiikan. - - - Kyvyttömyys erottaa pahaa hyvästä sopii suvaitsemattomuuteen toisinajattelijoita ja vähemmistöjä vastaan ”. ” Päämäärät oikeuttavat keinot, koska et voi tehdä omelettia rikkomatta munia. Näin Stalinin ja Putinin kannattajat selittävät pahan väistämättömyyttä ”, kirjoittaa Mallinen ICDS:n julkaisussa. ” Moraalin kuolemaa suojellaan ymmärtämällä, että venäläiset olisivat erityisiä ja erilaisia ”. Kokoomuksen pää-äänenkannattaja 5.7.2019 julistaa suurin kirjaimin otsikossa: ” Venäläiset eivät osaa erottaa hyvää pahasta ”. Juttu selostaa myötämielisesti Jukka Mallisen artikkelia ” Venäjän moraalisesta rappiosta ” virolaisella Nato-yhteistyötä tukevan ajatushautomon sivustolla. Kokoomuksen pää-äänenkannattaja päättää Jukka Mallisen sepostuksen Olga Sedakovan rajuun kuvaukseen venäläisistä kansana, joka olisi ” valtaapitävien kanssa aggressiivinen ” ja ” sotahysteriaa viljelevä massa ”. Mallinen tekee johtopäätöksen, että venäläisillä olisi ” kyvyttömyys tunnistaa pahuus ”. Kokoomuksen pää-äänenkannattajassa on Sergei Ermilov arvostellut lehdessä esitettyä hyvin loukkaavaa näkemystä ” lukutaidottoman konnan maalaisten nurkkapatrioottiseksi artikkeliksi ” (Провинциальная статья - неграмотного негодяя). Karjalan palautuksen puolestapuhuja Markus Lehtipuu saa Kokoomuksen lehden ja Mallisen jutusta kiihotuksen kirjoittaa Venäjästä ” imperialistisena roistovaltiona ”. Hyökkäys ortodoksista kirkkoa vastaan Mallinen tukeutuu hätäisesti Sedakovan väitteeseen, jonka mukaan Venäjän kirkko olisi ” irtautunut lännestä ” ja erottautunut tällöin ”kristillisestä humanismista ”, mikä tarkoittaisi ” hyväksytyistä oikeudenmukaisuuden periaatteista, jokapäiväisestä elämästä ja yhteiselosta luopumista ”.  Vastaavat rajut yleistykset islamia ja muslimeita vastaan veisivät käräjille, mutta tällä kertaa kohtaloa ei ole saneltu, koska tämän artikkelin tehtävänä on esittää venäläiset yleisesti massana moraalisesti ala-arvoisiksi ja ortodoksinen usko luopumukseksi hyväksytystä oikeudenmukaisuudesta. Näin Mallinen toistaa hyökkäyksen kokonaista ortodoksista kirkkokuntaa vastaan, niin kuin hän on aiemminkin tehnyt. Keväällä 2010 kirkkoon kuulumaton ja julkisesti ateismia mainostanut Jukka Mallinen teki kirkollisen kantelun luterilaisen kirkon kirkkoherraa vastaan, koska Mallisen mukaan kirkkoherra olisi rikkonut pappislupauksen siinä, kun kirkkoherra oli blogikirjoituksessaan viitannut lukemaansa ortodoksisen papin Nikolai Pogrebnakin teokseen ”Pahan voittaminen hyvällä – uskonto ja esivalta terrorismia vastaan”. Tuolloin Mallinen perusteli Espoon tuomiokapitulille, että hänelle itselleen oikea puhdas usko tarkoittaisi ” demokratismia, individualismia ja humanismia ”. Ortodoksipappi oli korostanut teoksessaan uskonnollisten johtajien vastuuta rakkauden ja rauhan työhön ääri-ilmiöitä vastaan. Mallinen päättää tarinan ICDS:n jutussa Sedakovan väitteeseen, että venäläinen kulttuuri on globaalisesti merkittävä vain globaalina, ei kansallisesti rajoittuneena. Näin Mallisen tekstistä on pääteltävissä ajatuskulku, jonka mukaan venäläinen kulttuuri, joka ei ole avautunut globalismin virtauksille, tekee venäläiset kokonaisena kansana moraalisesti ala-arvoisiksi. Globalistinen hyökkäys venäläistä kulttuuria vastaan Olga Sedakovan mielipiteet Jukka Mallisen käytössä, niin kuin ne on esitetty Natoon sidotussa ICDS-ajatushautomossa, asettuvat luonnolliseen kontekstiinsa kamppailussa kansallismielisten ja lontoolaisten globalistien kesken, kuten professori Igor Panarin on määrittänyt tilanteen massiivisessa teoksessaan ” Hybridisodat – historia, teoria ja käytäntö ” (Johan Bäckman Publications, 2019). Professori Panarin ei kuitenkaan puolustaessaan kansallismielisyyttä halua vaientaa erimielisyyttä, vaan päättää teoksensa paljastavasti: ” Lukijat saavat olla samaa mieltä tai eri mieltä esittämieni hypoteesien ja päätelmien kanssa. Se on jokaisen oikeus ” (s. 375). Panarin itse näkee historiakatsauksen jälkeen globaalin hybridisodan hyvän ja pahan väliseksi taistoksi: ” Yhtäältä kansallismielisten valtion etua ajavien ja toisaalta lontoolaisten trotskilaisten globalistien kesken ” (s. 372). Pelkistetysti voidaan vetää yhteenveto, että Jukka Mallisen artikkeli tallinnalaisen Natoon linkittyvän ajatushautomon ICDS:n ja Kokoomuksen pää-äänenkannattajan Nykypäivän sivuilla on puheenvuoro ”lontoolaisten trotskilaisten globalistien” tarpeisiin. Halventavia ja solvaavia väitteitä Kiihotus kansanryhmää vastaan toteutuu, kun yleisön saataville asettaa mielipiteen, jossa panetellaan tai solvataan jotain ryhmää esimerkiksi kansallisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Minilex sanoo sen selvästi: kiihottamisrikoksessa on tyypillisesti kyse viharikoksesta, joka ilmenee rasistisensa propagandana.  Minilex mainitsee, että kansallisella ryhmällä ” viitataan esimerkiksi somaleihin tai irakilaisiin ”. Suomalaisten tapojen höltymisen tähden on heikommin tunnistettavissa, kun solvaukset kohdistetaan venäläisiin tai suomalaisiin. Venäläisiin kohdistettu rasistinen kiihottaminen oli erityisen tyypillistä toisen maailmansodan edellä ja aikana, minkä johdosta rasistisella kiihottamisella on suuri kansallinen perinne, jonka pahassa jatkumossa myös Jukka Mallinen kirjoittaa. Rikoslain määrittämä panettelu kiihotuksessa kansanryhmää vastaan toteutuu herjauksissa, kun esittää perättömiä ja halventavia väitteitä. Solvauksessa on kyse sinänsä totuudenmukaisten väitteiden esittämisestä, mutta solvaavassa sävyssä ja yhteydessä. Lausuma voidaan katsoa solvaukseksi, jos lausuma loukkaa ryhmän ihmisarvoa ja kun lausuman esittäjän pyrkimyksenä oli levittää vihamielisyyttä tätä ryhmää vastaan. Marika Hakkarainen on oikeustieteellisen tiedekunnan pro gradu -tutkielmassa ”Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: Sääntelyn oikeutus ja kritiikki” (2014) muistuttanut, että kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan säännöksen tulkinnassa on otettava huomioon perustuslaissa turvattu sananvapaus. Hakkarainen huomauttaa kuitenkin, että kansainvälisissä sopimuksissa on katsottu sananvapautta voitavan rajoittaa, jos se on tarpeen toisten oikeuksien suojaamiseksi. Rasistiset ilmaisut ovat haittoja niin yhteiskunnalle kuin yksilöillekin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti todennut, että niin sanottu vihapuhe ei ansaitse sananvapauden suojaa. Niin myös Rikoslain 11 luun 10 § kiihottamisesta kansanryhmää vastaan perustuu kansainvälisisiin kriminalisointivelvoitteisiin.  Valtionsyyttäjä Mika Illman kirjoitti Haaste 3/2005 lehdessä  sananvapaudesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, että sananvapautta on kautta aikojen ymmärretty rajoittaa toisen kunnian suojaamiseksi ja kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Lainsäätäjä ei lausu mitään siitä, mitä on pidettävä kiellettynä uhkaamisena, panetteluna ja solvaamisensa. Illman kertoo vuonna 2005 ilmestyneestä väitöskirjastaan, jossa hän korostaa ” yhteiskunnan intressiä suojata rasistista ja muukalaisvihamielistä propagandaa vastaan ” painavaksi sananvapauden rajoittamisperusteeksi. Illman kertoo Norwoodin saamasta tuomiosta Iso-Britanniassa, koska tämä oli esittänyt yleisen ja kiivaan hyökkäyksen koko ryhmää vastaan, mikä oli suvaitsevaisuuden, yhteiskuntarauhan ja syrjimättömyyden periaatteen vastaista. Mika Illman muistuttaa myös siitä, että erityisesti poliittinen sananvapaus kuuluu perustuslain sananvapaussäännöksen ydinalueeseen. Tämä on siten kaikkein vahvimmin varjeltu sananvapauden alue. Kaikki poliittinen propaganda ei ole kuitenkaan rangaistavuuden ulkopuolella. Kiihottamisrikos täyttyy, kun yleisön saataville levitetään viesti, jossa panetellaan tai solvataan jotain ryhmää. Kiihottamisrikokseen voi syyllistyä niin rasistisen propagandan laatija kuin levittäjäkin. Poliisi on toistuvasti muistuttanut, että vihapuhe netissä voi helposti täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimikkeenä vihapuhe voi olla esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, jota Kokoomuksen pää-äänenkannattaja harjoittaa jutun julkaisemisessa. Poliisi on muistuttanut, että mikäli joku on epävarma täyttääkö jokin nettiartikkeli, itseensä tai organisaatioonsa kohdistuva nettikirjoitus rikoksen tunnusmerkistön, kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä paikalliseen poliisiin tai Helsingin poliisilaitoksen nettipoliisiin. Kokoomuksen pää-äänenkannattajan ja Jukka Mallisen artikkelista on rikosilmoituksia ja yhteydenottoja poliisiin tiettävästi valmistumassa. Levada-keskus ja Stalin Mallisen kirjoittama juttu muodollisesti tukeutuu kiistanalaisen Levada-keskuksen Stalin-tutkimukseen. Tunnettu Levada-keskus on George Soroksen ja Yhdysvaltain hallinnon rahoittaman Freedom Housen tunnustama keskus, joka toimii yhteistyössä CIA:n kanssa linkittyvän Radio Free Europe/Radio Libertyn kanssa. Huhtikuun 16. päivänä 2019 Levada-keskus julkaisi tiedot, että 70 %:a venäläisistä hyväksyisi sen, mitä Stalin teki. Jopa ihmisten uhraukset olisivat perusteltuja. Ihailijoiden joukossa ei olisi vain Venäjän federaation kommunistisen puolueen kannattajia, vaan myös yhtä hyvin muista ryhmistä. Levada-keskus kertoo keränneensä tiedot 21.-27.3.2019 kaikista venäläisistä 50:ltä eri alueelta Venäjän federaatiota. Tuloksia tulkitessa on jätetty lausumatta, että tulos on muodostettu yli 100 miljoonan asukkaan Venäjästä vain 1638 henkilön vastauksista. Kaksi vuotta sitten VtsIOM ja Levada-keskus tekivät myös Stalin-tutkimuksen, jossa hänet sijoitti tärkeimmäksi historian henkilöksi jopa 38 %:a vastanneista. Vähän aiemmin eräässä TV-projektissa Stalin oli sijoittunut kolmanneksi. Sevastopolissa, Novosibirskissa ja Surgutissa haluttiin palauttaa Stalinin muistomerkit. Kaksi vuotta sitten tehdyn tutkimuksen tulokset on jo ennätetty huolella analysoida ja tällöin kävi ilmi, että Stalinin kunnioitusta oli palauttamassa erityisesti 26-40 -vuotiaat nuoret aikuiset. Silti 80 %:a Levada-keskuksen kyselyyn vastanneista ei haluaisi elää Stalinin aikakaudella. Vain 2 %:a ilmoitti halunsa elää Stalinin vallan alaisuudessa.  Venäläinen moraalinen strateginen ohjelma Jukka Mallisen levittämä kiihotus ja panettelu venäläisistä ikään kuin moraalittomana kansana, jolla ei ole omaatuntoa – massana, jolla ei ole ymmärrystä oikeasta ja väärästä, on olennaisesti poikkeava venäläisen kulttuurin itsekuvauksista, joiden runsas määrä jo sinänsä osoittaa, että venäläiset ja Venäjällä todellakin pistetään runsaasti painoarvoa moraalille. Mallisen kuvaus voidaan katsoa olennaisesti valheelliseksi ja loukkaavaksi. Dmitri Medvedev allekirjoitti kesäkuussa 2015 Venäjällä hyväksytyn ”opetuksen kehittämistrategian” vuoteen 2025. Siinä on strategia määritelty ”henkisille ja moraalisille arvoille”, joita myös erityisesti mainittiin luettelossa. Venäjän kulttuurisen kehitysprosessin henkisiksi ja moraalisiksi arvoiksi nimettiin : ihmiskunta-ajattelu, oikeudenmukaisuus, kunnia, omatunto, tahto, henkilökohtainen ihmisarvo, usko hyvään sekä halu täytää moraaliset velvollisuudet itseään, perhettään ja kotimaatansa kohtaan.  Arkkimandriitta Alexandr Ilyashenko ilmoitti tuolloin, että hänen mukaansa Venäjän hallituksen asiakirjan ajatus on hyvä ja oikea, mutta varoitti Neuvostoliiton aikojen kokemuksista, jolloin strategia oli vain kliseitä. Arkkimandriitta kyseli tuolloin ihmeissään, miksi moraalinen strategia oli laadittu vain kymmeneksi vuoksi. Arkkimandriitta Fedor Borodin katsoi moraalisen strategian asiakirjan erinomaiseksi luetteloksi perinteisistä arvoista. Hän kertoi opettajan kokemuksestaan, kuinka lapset kouluissa ovat kuunnelleet erittäin innokkaasti ortodoksisen kulttuurin opetusta hyveestä, kunniasta ja omastatunnosta. Hän muistuttaa, että kouluissa myös ei-humaanisten aineiden opettajat – kuten matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat – tulee käyttäytymisellään ohjata lapsia moraalisten ihanteiden mukaisesti: ” Nyt on edessämme se, että yhteiskuntamme perusarvot ovat valitettavasti kulutus, voitto, viihde, rentoutuminen ja muut arvot, jotka tuhoavat maan ja ihmisen sielun. Tätä on tietenkin vastustettav a”. Venäjällä esiintyy jopa runsaasti moraalisten ja kansallisten arvojen pohdiskelua, mikä runsas määrä sinänsä tulisi pistää merkille, kun arvioidaan Jukka Mallisen esittämää päinvastaista väitettä. Esimerkiksi Minä-venäläinen-palvelu tahtoo määritellä venäläisen kulttuurin perustaksi ” venäläiset kansalliset arvot ”, jolloin ” venäläisenä kansallisena perusarvona on oikeudenmukaisuus ” (русская национальная ценность — это справедливость). Lähes taivaallinen totuus (правды, lat. Iustitia) ja maanläheisempi totuus (истины, lat. veritas ) sekä parit totuus (правды) ja oikeudenmukaisuus (справедливости) ovat olennainen osa kansallisia arvoja. Akateemikko V.A. Maltsev julkaisi 18. toukokuuta 2014 tutkimuksensa venäläisten perinteisistä hengellisistä ja moraalisista arvoista sekä niiden erosta eurooppalaisiin. Hänen selvityksensä lähti liikkeelle sosialistisen järjestelmän romahduksesta sekä tämän seurauksena muuttuneista asenteista perheeseen, avioliittoon, uskontoon sekä moraalisiin muihin arvoihin (eettinen relativismi, jonka kannattajat puoltavat perinteisten hengellisten ja moraalisten arvojen hylkäämistä). Akateemikko Maltsevin mukaan Vladimir Putinin vastaus oli, että korruptiota ja rikollisuutta ei voida ratkaista vain taloudellisilla ja oikeudellisilla toimenpiteillä, mitä kenties marxilainen teoria olisi olettanut. Venäläisten oli palattava nuorten kouluttamisessa perinteisiin hengellisiin ja moraalisiin arvoihin. Akateemikko Maltsev esittelee markiisi de Saden (1740-1814) boudoirin filosofian mahdollisena länsimaisen sivilisaation kuvana: ” Täysin jumalaton ihminen, jolla ei ole moraalia... On vaikea löytää esimerkkiä täydellisemmästä turhautumisesta. Sodoman herkut ovat yhtä arvokkaita hänelle sekä aktiivisessa että passiivisessa muodoissaan. Hän tuntee iloa vain miesten kanssa ”. Itse sana ”boudoir” on naisten (mystinen) kamari. Markiisi de Sade julisti, että Jumalaa ei ole olemassa, sekä tuki näin aggressiivisen hedonistista propagandaa. Halut olivat ennen kaikkea. Niin boudoir on paikka, jossa ei nähdä eikä tuomita. Akateemikko Maltsev toteaa, että tämä boudoirin filosofia on idea, johon eurooppalainen yhteiskunta on siirtynyt. De Saden, filosofi Nietzschen ja Sigmund Freudin seuraajat eivät tuo juurikaan lisää tähän. He yksinkertaisesti tekevät tämän yleisön tietoisuudessa hyväksyttäviksi sekä ohjaavat päätaistelut kulttuuria ja moraalia vastaan, jotka heidän mielestään estävät ihmistä nauttimasta ” luonnollisesta yhtenäisyydestään luonnon kanssa ”. Venäläinen kirjailija F.M. Dostojevski (1821-1881) havaitsi mainitun ateismin riskin: ” Jos ei ole Jumalaa, niin kaikki on sallittua ”. Niin akateemikko Maltsev päättelee, että amoraalisen hirviön voittoisa marssi Euroopassa ja Amerikassa pysähtyy ankarasti vain islamilaisissa maissa ja Venäjällä. Venäläistä kulttuurista ja moraalista maailmaa kutsutaan ” venäläiseksi maailmaksi ” (Русский мир), joka on erityinen henkinen yhteisö, erottuen eurooppalaisesta ja aasialaisesta. Akateemikko Maltsev huomauttaa, että ”venäläinen maailma” ei ole etninen yhteisö, vaan se sisältää ihmisiä, jotka asuvat eri puolilla maailmaa, kaikki eivät puhu aina sujuvasti venäjää, mutta heitä yhdistää sitoutuminen ortodoksisiin humanistisiin ihanteisiin sekä erityiseen venäläiseen mentaliteettiin. Wikipediassa ”venäläinen maailma” selostetaan kolmen pilarin avulla: 1) ortodoksisuus, 2) venäläinen kulttuuri ja kieli, ja 3) yleinen historiallinen muisti sekä yleiset näkemykset sosiaalisesta kehityksestä. Maltsev huomauttaa, että Wikipedian määritelmä ei paljasta kuitenkaan käsitteen olemusta. Vuosi 988 oli viitekohta Venäjän valtion, kulttuurin ja venäläisyyden muodostumiselle. ” Venäjän kansan kristillinen historia on jo yli 1000 vuotias, joten modernien hengellisten ja moraalisten traditioitten etsiminen pimeästä pakanuudesta olisi kevytmielistä ”, akateemikko Maltsev muistuttaa. Maltsev viittaa Konstantin Dmitrievich Ushinskyn (1824-1871) havaintoon:  ” Katsokaa kaikkein syrjäisintä venäläistä kylää, joka on erotettu muusta maailmasta lähes läpäisemättömillä metsillä ja soilla, eikä siellä ole juurikaan jälkiä Euroopan sivilisaatiosta, mutta kuitenkin huomaatte, että asukkaiden luonteessa on paljon luonnollista slaavilaisuutta, hyvää luonnetta sekä syviä kristillisyyden jälkiä. Tämä kristillisyyden voimakkaasti muotoilema vaikutus on epäilemättä sieltä alkaen, kun kristillisen totuuden pyhät kumppanit rohkeasti rohkaisivat voimakkaasti saarnaten soiden ja metsien erämaissa ”. Ortodoksinen ihmiskuva Ortodoksinen ihmiskuva tunnustaa syntiinlankeemuksen, jossa ihminen piti pahan hengen petosta parempana kuin Jumalan käskyä. Ja ortodoksisen käsityksen mukaan ihmiskunta toistaa Aadamin erehdyksen sukupolvesta toiseen ja antaa valheellisten arvojen pettää itseään samalla, kun se unohtaa todelliset arvot – uskon Jumalaan ja uskollisuuden häntä kohtaan. Natoon linkittyvät vaikuttajat saattavat olla eri mieltä ortodoksisesta ihmiskuvasta ja saavat arvotella tätä, mutta yleistävä solvaus ja panettelu, jonka mukaan venäläisillä ja ortodokseilla ei olisi moraalista oikean ja väärän tuntemusta ylipäätänsä, on loukkaavaa ja rikollista yleistystä. Ortodoksisessa uskossa käydään paljonkin pohdiskelua ja rukoilua synnin johdosta, oikeasta ja väärästä. Uskon mukaan syntiä tehtyään ihminen suistui luonnonmukaisesta tilasta luonnonvastaiseen, synnin tilaan, kuten lähellä Gazan aluetta elänyt igumeeni, kristitty munkki abba Dorotheos (505-565 jKr) on selittänyt Kahdessatoista opetuspuheessa . Ihmisen koko hengellis-ruumiillinen koostumus vahingoittui, koska henki ei enää pyrkinyt Jumalaa kohti, vaan muuttui himoille alttiiksi. Ortodoksisen uskon mukaan ihmisen luonto on ” sairastunut syntiin ”, kuten Egyptissä elänyt Aleksandrian arkkipiispa, pyhä Kyrillos Aleksandrialainen (378-444 jKr) sanoo. Syntiinlangennut ihminen Jumalan läsnäolon tunnossa rukoilee ja tämä ” rukous ei sovi yhteen vihan eikä lähimmäisiin kohdistuvan kaunan kanssa, mutta se liittyy kiinteästi rakkauteen ja myötätuntoon, jotka ovat sen hedelmiä nekin ”, kirjoittaa pappismunkki (metropoliitta) Ilarion (piispa Ilarion Alfejev , s. 1966, joka toimii Venäjän ortodoksisen kirkon ulkoasianosaston johtajana). Ilarion suoritti jatko-opintojaan Oxfordin yliopistossa Englannissa ja väitteli vuonna 1995 bysanttilaisesta kirkkoisästä. Ilarion (teoksessaan Uskon mysteeri, s. 399) viittaa Niniven piispan Pyhän Iisak Syyrialaisen (syntyi Qatarin alueella 600-luvulla jKr) muistutukseen aidosti rukoilevasta sydämestä, joka syttyy rakkaudesta kaikkia ihmisiä kohtaan, vihollisia ja harhaoppisiakin, koko Jumalan luomakuntaa kohtaan.  Tämä keskeinen myötätuntoinen puoli venäläistä ortodoksista eetosta kiistetään kokonaan ICDS:n ja Kokoomuksen pää-äänenkannattajassa, jossa Venäjän ortodoksisen kirkon usko leimataan oikeudenmukaisuuden tuhoutumiseksi. Näin kokonainen kansakunta ja kirkkokunta valheellisesti panetellaan ikään kuin moraalisesti ala-arvoiseksi.    Terveisin Juha

Avainsanat: sivilisaatio sisältää siirtyä sielu seuraaja sergei sananvapaus sananvapausrikos sana sade ryhmä rukous rikos relativismi relationship suosio suomessa suomalainen suoja suhde strateginen strategia stalin special sotilaallinen sosialisti sosiaalinen sopimus society sivusto sivu tuomita tuntea tunnustaa tulos tuli tuki totuus toteutua toistuva valvoa toimittaja todellinen tila tietty tieto tiedekunta terrorismi teoria teos teksti tehtävä tarve tarina tapaus tallinna tahrto sääntely sävy synti sydän suvaitsevaisuus suuri unohtaa unelma ulkopuolella tässä työskennellä työ tyypillinen tutkimus turvallisuus ääri york ymmärtää yliopisto yleisö yk yhteisö yhteistyötä yhteistyö yhteiskunta usa wikipedia väestö vuotias vuosi voitto voima voida voi vladimir vision viro viihde vihollinen vihapuhe viha viesti vetää versio venäläinen venäjä vastaus vapaus valta vaikutus vaikea v uskonto uskonnollinen usko rauha ratkaista rakkaus radio qatar päättää pää pyhä puuttua palvella paljas paikka paikallinen pahuus paha oxford ottaa putin puolustus puoli pyrkiä otsikko puheenvuoro puhdas propaganda projekti professori pro politiikka poliittinen poliisi pohjoismainen pohjoismaat pitää pilari piispa pettää perustuslaki perinteinen perinne periaate perhe pappi palvelu osoittaa ortodoksi opiskella opetus opettaja määräys määrittää mysteeri muut muslimi muoto munkki muna muisti moraali mitä minä miljoona mika mies mielipide merkittävä merkki medvedev matematiikka massa marxilainen marssi markus marika maailma omatunto olga olennainen oikeus oikeudenmukaisuus ohjelma ohje ohjata näyttää näkökulma nähdä nykypäivä nykyinen nuori nikolai nietzsche neuvostoliitto netti nato maailmansota arvo arvokas arvioida artikkeli arkkipiispa antti antaa anna analysoida amerikka alue alkuperä alkuperäinen alberto ala ajatus ajatella ajattelu aine aikuinen aikakausi aate 2015 2014 2017 college cia cannot bäckman britannia baltia avioliitto ateismi asua asukas asiakirja egypt dostojevski ihmiskunta ihminen ihmisarvo igor ideologia idea häntä hän hyökkäys hyökätä hyvinvointi huoli huhtikuu historia historiallinen herkku henkinen henkilö henkilökohtainen henki hengellinen helsinki hedelmiä harjoittaa haluta halu hallitus hallinto hakkarainen haaste gradu globalisti globalismi george fysiikka free filosofia filosofi federaatio evil eurooppalainen eurooppa eu etninen espoo esittää esimerkki erottaa ero erityinen englanti elämä julisti julistaa jukka journalisti jolla johtaja jatko jatkaa it iso islam instituutti innokas ilmoittaa ilmiö jumala julkinen julkaista löytää länsi länsimainen luottamus luonto luonnollinen luonne lukija itä loukkaava lontoo logiikka levittää lehti lapsi käytäntö käsitys käräjä kysymys kylä kyky kuvaus kuvata kuolema kunnia kulutus kulttuuri kristitty kristillinen krim koulu korruptio korostaa koostumus kokoomus kokonainen koko kirkko kirkkoherra kirjoitus kirjoittaa kirjailija kiihottaa kieli kesäkuu keskustelu keskus keskeinen kertoa kemia keino kehitys katso katsoa katastrofi karjala kansanryhmä kansallinen kansakunta kansainvälinen kannattaja järjestelmä juttu


blogivirta.fi