Tänään on 20.07.2019 23:35 ja nimipäiviään viettävät: Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta, Margareta, Margit, Marit, Greta ja Gretel. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Rakentamisen laaja käsikirja amatööreille:

Parveke osa II: noin 1500 terassiruuvia myöhemmin.

Julkaistu: · Päivitetty:

Tehtyämme päätöksen pintalaudan materiaalista ja lautojen suunnasta, pääsimme vihdoin tekemään itse parvekkeen kantta. Mitään en niin ole tässä kuluneen vuoden aikana odottanut kuin valmista parveketta, ja nyt se saatiin kesäksi käyttöön. Saako taas olla onnellinen raksaaja? Parvekehan myös näkyi koko ajan talon sisältä, ja muistutti koko ajan olemassaolollaan tekemättömyydestään. Sen lisäksi että olihan se kermipinta melkoisen ruma. Erityisesti sen jälkeen kun koiranpentu pääsi tekemään sinne parit lammikot ja riplat (tietenkin juuri siinä muodossa). Pieniä muutoksia rakenteisiin. Rakennekuvat oli alunperin tehty niin, että parvekkeen vesirännit olisivat talon seinää vasten ja leveällä sivulla laudat olisivat poikittain eli kattolaudoituksen suuntaisesti. Kapea eteläpuolen sivu. Rännit halusin alunperin piiloon mutta jälkikäteen ajatellen, jos ne tuossa parvekkeen ulkosyrjällä  näkyvillä kulkisivatkin niin kuka niitä oikeasti katsoisi ja huomaisi... tämä oli ehkä turhaa hifistelyä, tunnustan.  Mutta olisi se toki vaikeuttanut taas pinnakaiteiden asennusta.  Leveä itäpuolen sivu, tästä jäi siis ristikoolaus pois, mikä muutti samalla tietenkin lopullisen korkeuden mitoitusta.  Tämähän rakenne me tosiaan muutettiin päinvastaiseksi rungon tekovaiheessa, eli rännit siirrettiinkin parvekkeen ulkosyrjälle vesivahinkoriskin minimoimiseksi. Ja leveän sivun lattialaudoituksen suunta muutettiin pitkittäiseksi. Ja jos joku miettii oliko tämä rännien siirto seinän viereltä ylireagointia, niin voin itseni toistamisen uhallakin kertoa, että tiedossa oli lähipiirissä ihan todellinen tapaus, jossa riski oli realisoitunut. Aika paljon myös moskaa, ennen kaikkea ihan männynneulasia putsattiin ränneistä ennen aloitusta. Tulvimisvaara on kyllä todellinen. Parvekkeen pellityksiä ja vesiränni. Moskaa löytyy, eikä tämä ollut ollenkaan pahimipia kohtia.  No sitten laskeskeltiin noiden lopullisen lattian suoristavien kestopuusoirojen korkeudet molemmissa päissä ottaen huomioon, että lattia tulisi tasalle nurkassa ja suht järkevälle korkeudelle molempien puolien tippapelteihin (ikkunat ja kaidepellitys) nähden. Se vaati luonnollisesti jälleen kerran varsin korkeamatemaattisia toimenpiteitä ja kestopuustandardikokojen tarkkaa silmäilyä. Siinäpä suoristettavaa ja tasattavaa aika monesta eri näkökulmasta. Lednauhoille oli varaukset ja niille jätettiin sopiva rako lattialautojen ja ulkoreunan pellitysten väliin. En kyllä tiedä miltä tämä visio epäsuorasta valaistuksesta parvekkeen lattianrajasta sitten toteutuessaan näyttää. Oliko "hitti vai huti"? Ei kun töihin. Kyselin kyllä muutamista paikoista saisiko nuo soirot valmiiksi mittaan ajettuna mutta ei löytynyt joko tekijää (koska kestopuuta...) tai hinta kohosi liikaa. Itte piti tämäkin tehdä sitten. Soirojen ajeluun Jii kehitteli yhdenlaisen työkalun ja alustan, jolla saatiin nuo soirot tehtyä. Siinä rakentaessa meni hetki aikaa mutta nopeutti kovasti sitten itse työntekoa, niin kuin työkalut yleensä.  Sopivasti se isommasta 48x173 palkista ajettu kapea soiro sitten kävi tuonne parvekkeen toiselle sivulle, jonne tarvittiin vain hyvin matala koolaussoiro. Ne tarvitsi sitten vain sirkkelöidä oikean pituiseksi. Suunnanmuutoskohdan mallailua tuossa aiemman kuvan terassin kulmassa.  Koolaukset laitettiin 400 mm välein kuvan mukaan vaikka leveämpikin väli olisi välttänyt. Ei nyt ainakaan notku yhtään. Runko tehtiin kelluvana ja puiden alle tuli kuvien mukaisesti myös kermit vesieristeen ja puun väliin. Käytettiin sokkelikaistaa, jota sattui löytymään varastosta jokunen rulla. Leikkasin ne vaan mattoveitsellä kapeammaksi, niin sai yhdestä rullasta kolme kertaa enemmän soiroja. Sokkelikaistaa kermin ja kestopuun välissä.  Päätyihin tuli vielä kestopuut, joihin nuo koolaussoirot kiinnitettiin viistoon ruuveilla tai tarpeen mukaan kulmaraudoilla. Pentu  äimistelee ovella mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu ja mihin mä nyt käyn salapissaamassa.  Viimeisenä vaiheena olikin sitten kansilaudoitus ja helvetillinen ruuvausurakka, jonka allekirjoittanut suoritti. Kolme päivää kun vaihtelevasti konttasi, pyllisteli ja istuskeli lattialla ruuvari kädessä niin oli kuulkaa taas toimistotyöntekijällä sekä kädet että selkä että polvet juntturassa. Sellaiset 1500 kpl  terassiruuvia ja aika monta ladattua akkua siinä sitten meni. Käytimme pääsääntöisesti 4,2x55  kokoisia ruskeita rosteriterassiruuveja mutta kapeammalle päädylle meni myös lyhyempiäkin ruuveja. Kansilaudoitus on tehty 28x140 ruskeasta kestopuusta, joka tullaan käsittelemään ensi vuonna mustaksi. Tuonne päätyyn,  rimojen alle tuli vielä peitelauta. Päädystä pitäisi tehdä sitten jossain vaiheessa portaat alas pihalle. Hieman harmillisesti tuo bitumi näkyy tuolla lattian ja seinän rappauksen rajassa jokusia senttejä,  mutta emme halunneet lattiaa ihan oven tasalle, koska viime talvena jo nähtiin että lunta kertyy parvekkeelle ihan riittäviä määriä. Siinä mielessä toki parempi että lumi ei kerry rapattua seinää vasten vaan siinä on tuo bitumi vastassa. Näin sitä sai tämänkin asian järkeiltyä ei niin harmittavaan muotoon. Osa laudoista oli märempiä (vesi suorastaan tirskui kun ruuvasi) ja osa kuivempia, osa kierompia ja osa suorempia. Lautojen leveydessä saattoi tuosta turpoamisesta johtuen olla jopa 5 mm eroa. Jatkoskohdassa keskitettyjä lautoja, toinen on märkä ja toinen vielä märempi. Ero leveydessä n. 5mm. En tunnusta kolhineeni noita reunoja sorkkaraudalla. Varmaan tullut purkaessa pinkkaa pihalle... Oli siis turha kovin täsmällisiä rakoja hakea lautojen väliin sillä lopputulosta ei tiedä kukaan kuivumisen jälkeen. Parempi että väli on vähän isompi, niin ei mittaerot milleissä näy, kuin jos laudat olisi kiinnittänyt vaikka toisiinsa kiinni ja toivonut niiden kuivuvan sitten kaikkien samankokoisiksi. Mutta tämä on vain amatöörin mielipide asiasta noin neljän terassin kokemuksella. Lähinnä sorkkaraudalla väänsin lautoja suoraan ja leveällä sivulla välit mitoitettiin niin, että saatiin tehtyä lattia kokonaista laudoista. Kapealla oli pakko ajaa reunaan yksi soiro. Pylväspentele siinä odottaa vielä naamiointiratkaisua tai väsytysvoittoa, jolloin jää tuommoiseksi.  Kysyin muuten rakennesuunnittelijalta mikä tällaisen parvekkeen kuormankesto on. Ilmeisesti siitäkin jokin pykälä löytyy mutta noin 200 kg/neliö oli vastaus. Itse oletin sen olevan enemmänkin eli ei kannata neljän äijän keräytyä siihen grillin ääreen kuitenkaan. Jälleennäkeminen kolme vuotta varastossa viettäneen Weberin kanssa oli kuitenkin lämmin. Näkymä sisältä käsin parani merkittävästi lattian myötä. Pennun parvekkeelle kuskaamista leluista huolimatta. Pintakäsittely mustaksi jää ensi keväälle. Pintakäsittelyn voisi tehdä jo syksyllä mutta ehkä odottelen kärsivällisesti vielä talven yli. Lisäksi pitää päättää öljyääkö puun vaiko käsitteleekö kuullotteella, jolla tulee peittävämpi lopputulos. Öljyllä teenkin koepalan syksyllä, sillä kuullotteesta on jo ihan hyvää kokemusta. Se on kestänyt hyvin ja käsittelykin on paljon helpompaa kuin öljyllä, joka on kriittinen kerrospaksuuden suhteen.   Kuullotteella käsitellystä vanhasta terassista olikin jo kuva edellisessä postauksessa.  Öljy vaan taitaisi suojella puuta paremmin kuivumiselta. Paras tulos voisi tulla petsaamalla ja öljyämällä laudat mutta ainakin valmiilla petsillä alkaa tulla hintaa projektille. Tässä nyt on lähes vuosi aikaa miettiä parasta ratkaisua, että ehkäpä ensi keväänä tästä lisää, ellei tämä raksablogin pitäminen tässä kohta ala riittää. Parveke käyttökunnossa ja lomaa olisi mutta kesä taisikin jo mennä?

Avainsanat: tulos tunnustaa turha työkalu tässä parveke julkisivu öljy töihin vaihe vaiko weber vuosi visio vastaus varasto ruma riski ratkaisu valmis rakenne päätös toivoa todellinen terassi tapaus talvi syksy suunta suojella suhde sivu selkä seinä runko tuli lumi lopputulos loma leveä leikata lattia käyttää käsitellä käsi kuva kulunut kriittinen koko kevät kesä kertoa kerry jää jonne jolla ihme hinta hetki hakea grilli ero alusta allekirjoittanut ala ajatella ajaa aika 5mm paras paikka onnellinen odottaa näyttää näkökulma näkymä nurkka noita märkä muoto mitä miettiä mielipide me materiaali lämmin limu päättää puu puiden porras polvi pitää pieni pentu


blogivirta.fi