Tänään on 18.07.2019 22:20 ja nimipäiviään viettävät: Riikka, Fredrik, Fred ja Fredrika. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Aimo annos...:

Arpi

Julkaistu: · Päivitetty:

Vältän koskemasta siihen. Se on iso, punainen ja ruma. Aivan kuin se olisi vihainen jostain. Vihaiselta se välillä tuntuukin. Kiristää, pakottaa, vihloo. Sormien alla arpi on vieras, kohollaan ja tunnoton. Tämä ei ole minua, huomaan usein ajattelevani. Arpi ärsyttää ja muistuttaa olemassaolostaan joka päivä, mutta silti olen hiljalleen alkanut välittää siitä. Se on minun. Minun muistoni, minun sotavammani. Kai siitä jollain tavalla saa olla ylpeäkin. Tämänkin minä kestin. Arpi on samaan aikaan yksityinen ja julkinen. Sopivasta kaula-aukosta se kurkistaa vieraiden silmiin, muttei silti näy kokonaan kuin niille harvoille, joiden seurassa olen alasti. Uimahallin suihkussa kouluikäinen tyttö katsoo pitkään. Minäkin tuijotan. Hänen leikkauksestaan on varmasti yhtä kauan aikaa kuin tytöllä on ikääkin, sillä hänen arpensa on haalea ja vaalea. Ei yhtään vihainen. Kohta minunkaan arpeni ei ole niin vihainen. Tyttäreni piirsi meistä kuukausi leikkauksen jälkeen kuvan. Olemme siinä Havaijilla. Molemmilla on päällään kaislahameet, hiuksissa kukka. Minun valtavien tissieni välissä irvistää iso punainen arpi. Kuvassa tyttärelläni on samanlainen. Aivan kuin hän haluaisi olla viimeistä piirtoa myöten samanlainen. Tämä olen minä nyt ja näemmä tyttäreni on hyväksynyt sen jo kauan ennen minua.

Avainsanat: arpi yksityinen välittää vihainen vieras vaalea tyttö tytär suihku sormi silmä seura ruma päivä punainen pakottaa näemmä minä leikkaus kuva kuukausi kukka kaula julkinen iso hän hius lapset elämää avosydänleikkaus alasti


blogivirta.fi