Tänään on 17.07.2019 22:23 ja nimipäiviään viettävät: Ossi ja Ossian. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
The time between:

heliumpallo

Julkaistu: · Päivitetty:

Yöaatoksia. Viikko teki sadan metrin spurtin. Valtavasti tekemistä. Stressi huomisee hetkittäin päässä, keskityn siihen et syön tarpeeks. Kuitenkin liikaa karkkia, kahvia, sokerisii kreikkalaisia kerroskookosjugurtteja. Niitä jotka on se juttu tässä proggiksessa. Jättiläismäisyydessä. Välillä havahdun koko jättiläisen jättiläismäisyyteen ja tajuan että ei saatana tää on vaikee palapeli. Pelkkiä joukkokohtauksia, psyykkeen heijastumia, iso lauma näyttämöllä, koreografioita toisen perään, heittämällä aivan liian massiivinen kuorosovitus sekä vartin nykytanssispektaakkeli. Liikaa. Ihan. Kohtuutonta. Oho kohtuutonta kamaa kohtuuttomuutta sivuavassa jutussa. No shit Sherlock. Pahimpina kyseenalaistuskuoppina hymyilen, puristan huulia hampaisiin sormillani ja tuijotan poissaolevana näyttämöä. Sitten säpsähdän kaninkolooni, ojennun ja vedän tilannetta ylävireisesti eteenpäin kuin kiskoisin lavallista multaa. Epäilys iskee kuitenkin vasta kotona. Kysyy liian vaikeita ja yliajateltuja kysymyksiä, joihin en löydä vastauksia edes unista. Uneksuntaa loputtomista aamupäivistä ja siitä että jostain asiasta vois olla varma. Luopumistakin, ainakin aamupäivien yli torkkumisesta. Ja siitä, et pelottaa. Herkkyys ja läheisyys ja mitä näitä nyt on, pelottavia asioita maailmassa. Hyvältä tuoksuva tyyppi. Ulkoilma jeesaa hämmennykseen, väsymykseen, stressiinkin. Veimme työryhmän jalkapallokentälle tällä viikolla. Outo kotoisuus, fudiksessa ja pallopelkoisen ikuisessa kynnyksen ylittämisessä.

Avainsanat: teksti viikko vetää vastaus varma uni ulkoilma tässä työryhm tyyppi tuoksu syödä stressi shit sherlock saatana palapeli outo näyttämö multa mitä metri läheisyys lauma kysyy kotona koko karkki kama kahvi juttu iso iskeä huuli


blogivirta.fi