Tänään on 15.07.2019 23:00 ja nimipäiviään viettävät: Rauni, Rauna, Ragnhild, Ragni ja Ragna. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Viron Veräjät:

~laskuja~

Julkaistu: · Päivitetty:

~se on ukkoine minun, kuldaine~ ~siitä soahe kuv ventsättih pijettih paikka tahikka lakki peässä, jotta ei ventsäpeätä viety ilmah~ ~venttsavussobih pideä suorittoa andilas~ (ventsa eli hää) ~villaized langat pestyy pannah arrol venyjih~ ~sitkie koassa, venyjä~ (koassa eli puuro) ~venyksendelöö matkates~ (kyy) ~venyksis pietäh langad~ (venymässä) ~nuoru venyldi, heitti kutsermoh menendän~ (sykkyrälle) ~kesken venymist on langad, ei sua vie kangastu panna~ ~venymäheinä~ (vanamo / nuokkutalvikki, käytetty kääreenä / hauteena) ~kun käsi kipeyty siih loajittih venymärihma~ ~käsi kuv venähti siih venymärihma loajittih~ ~venymärihmah kolme yhekseä solmuo piti loatie~ ~sobii pidäv venytellä vualimah ruvetez~ ~a kui vai outokeina vilivetten tuulou se venyttäy keveen~ (venyttää kevään, outokeina?) ~venyttiihes huogaudumah~ ~venytämmöz bokalleh~ (kyljelleen) ~muata venyttih~ ~pidäu venyttiättsie magiamah~ ~vönyttäi kylgyzin~ (kyljelleen) ~havattsiuvuin liiga aivoin, vönyttäyvyin uuvestah moata~ (havahduin eli heräsin) ~venytyksiz on nuoru~ ~nuora venyvyi~ ~mie venyyvym moate vähäsekse aikoa~ ~venyyvy miula reunah~ ~myö venymmä selälläh~ ~ni kuim pitkä siinä venyy kyykeärmis~ (kyy-käärme) ~jos ei vielä magoa, niin vönyy~ ~venyn kodvazen, väzytteä~ ~venyy kyllellä~ ~vönyin kyllin~ ~dallan kivistysty viruu, a venyö ei voi~ ~venyjäine om mustu lattsu, venähtellem matkoau~ (kyyn kiertonimiä) ~uni miula laskih, antakkoa vähäni venähtöä~ ~vönähytti lapsen kätkyöh, vähäist ei jallas pidänyh~ (jallas eli jalkeilla) ~Vepsa on Kaijazjärves päivännouzuh päi~ (vepsä) ~vepsad Ojatil eletäh~ (vepsäläiset) ~ennen ukod vepsästi, vepsäksi paistih~ ~vepsankieli äjjäl koskeh mejjän loaduh~ ~silm on verehine kattsuo~ ~pedran maksasta verekselläh sua hyvän keiton~ ~kalat syö verekselleh~ (tuoreena) ~verekselleh syvväh kalad~ ~vereksikkäized nämäd om madehuod~ (mateet) ~tahodgo vereksyttä kalaista~ ~verelmä~ (verinaarmu) ~verenvähytt ei voi kävellä~ ~vejämmä yhen apajav veresikse kaloikse~ ~kalakukko loajitah näin soikiekse, seämeh verekset kalat, laijak keännetäh ta kiukoah pannah~ ~se on veres tä niim makie syyvä~ ~siitä pantih paksut leivät kasattumah, ei niitä syöty vereksenä~ (kuivumaan) ~se ov verestä kaloa~ ~veres koivu e ule niil libie~ ~keitä verestä uuhua ildazeksi~ (kalakeittoa) ~syögeä, lihat on verekset~ ~kovan peällä pannah veres hau, männyn libo kuuzen~ (hau eli haude) ~mängeä verekseh vihmah lapset, pallahim peälöin, ehki kazvatto da kohenetto~ (kevään ensimmäiseen sateeseen) ~silmän verestä ottoa~ (näkee uutta) ~mie syön verestä rokkua~ ~verestä kalua syuväh~ ~minä veresty sanomoa toin~ ~se miez vereksen virkkaa~ (kertoo uusista asioista) ~veresty lundy myö ajoi~ ~verestyz on dorogal, lundu pani~ (uutta lunta) ~veretöi ristikanza, ei ole verda rozas~ (verettömät eli kalpeat ristityt, juutalaiseen uskontoon kääntyneet euroopan valkoiset mustalaiset, yöks) ~silmänvalgei on verevynnyh~ ~anni tytti, ainut neiti, niemen neitoni verövä~ ~verevä on kattsuo se neidini~ (terve, punakka) ~tulou verevy laps, vereväd roih rozad~ (jos vastasyntyneen lapsen posket siveltiin äidin verellä) ~itkiekkäh terveht itkemisty, verevembi roih~ (lapsesta terveempi) ~lihoi da verevöityi hyväl syömizel~ ~verham pani kylymoahizel, täs siul verhat~ (verhat eli uhrilahjat) ~mettsäh pannah kolmsoarazeh leppäh tilkkuista, kumakkoa libo hallakkoa, i suoravasta langoa lepän soarakkoh heitetäh verhaks~ (punertavaa tai valkeaa kangasta) ~verhu pidäy panna mettsäh, sit peäzöy~ (vaivasta) ~verhu pannah vedeh~ ~tiedoiniekku maltav verham panna veteh~ ~vahnattuu verhavui~ (viisastui) ~verhoitti kylymoahizen~ (lepytti uhrilahjoin) ~vien verhoitti~ ~metsän verhoitti~ ~mie muissan kuv vertä salpai, leikkaiv veitsellä käteh, ni heäl luki siitä~ (veren luvut) ~jalasta ylen äijä juoksi verdä~ ~vezi da veri velleksed a veri vie vanhembi~ (lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)

Avainsanat: äijä äiti yle voi veri veitsi sit sanakirja panna paksu paikka niemi neiti mänty liiga liha lapsi lakki käytetty käsi koivu kevät karjala kala juosta heittää eurooppa vastasyntynyt valkoinen uskonto tytti syödä syö


blogivirta.fi