Tänään on 18.10.2019 14:28 ja nimipäiviään viettävät: Satu, Säde ja Lukas. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Sauna + sanontoja ja kulttuurihistoriaa

Julkaistu: · Päivitetty:

Googlen kuvahaku sauna Haku Scoop.it:ssä sanalla sauna -paljon hienoja linkkejä Kokosin yhteen linkkejäni suomalaisuudesta ja huomasin, etten ole kirjoittanut erillistä artikkelia saunasta, joka tietysti minullekin merkitsee paljon. Minulla on käytössä sauna, mutta siinä on sähkökiuas enkä käy saunassa edes joka viikko. Oikeastaan pitäisin enemmän kylpyammeesta. Puukiukainen sauna, jota lapsuudessani ja nuoruudessani lämmitin ja jonne vedenkuljetus kaivolta oli aina urakka. Talvella vesikelkalla ja kesällä kantamalla. Talvella lattia oli Lapin pakkasissa kylmä, mutta lauteilla piisasi lämpöä. Ilman kosteus oli ihanteellinen. Kuinka mukavaa oli eri vuodenaikoina mennä ulos vilvoittelemaan. Jonain vuosina kävin lumessa pyörimässä, mutta sitten se hyvä tapa jäi. Olen käynyt myös avannossa yhtenä talvena jo vanhana miehenä. Paremmin ei silloin voi voida. Mutta ne ovat jääneet kuten monet muutkin hyvät tavat. Torniossa olisi hyvä mahdollisuus käydä avannossa keskellä kaupunkia. Olen tietenkin suomalaisena miehenä käynyt kaikenlaisissa saunoissa; järvenrannoilla, telttasaunassa, sotaväen suurissa. Niin katolla kuin kellarissakin sijaitsevissa saunoissa. Keskellä järveä lauttasaunassa ja merellä rahtilaivan saunoissa. Saunonut Välimerellä ja Mustalla merellä, Atlantilla, Pohjanmerellä ja Itämerellä.  Ja tietenkin savusaunoissa, infra-lämpösaunassa, saunatynnyrissä (paljussa), höyrysaunoissa, yhteissaunoissa. Ihan ekstreemit saunakokemukset kuten puimakoneeseen rakennetussa tosin kuitenkin  puuttuvat, enkä niitä niin halajakaan. Tai no joo: Olen näytellyt parinakin vuonna Seitsemän veljeksen joulua, jossa sauna paloi, kun pojat tappelivat. Kerran Ekokylässä toimitin poliisin ja ambulanssin vahvaa kaveria hakemaan. Hän uhkasi kyllä tappaakin, odotti viimeisiä aikoja, oli yrittänyt kävellä vetten päällä. Linnutkin ääntelivät lopun aikoja ennustaen. Kaveri repi seteleitä ja jakoi viimeisiä ehtoollisia, lauloi oopperaa ja vei nuoren tytön maakellariin. Tuota tapahtui saunassa ja saunarannassa. Sauna ei ole suomalainen keksintö, slaavit ja intiaanitkin ovat saunoneet. Me kylläkin huomautamme, että olemme keksineet suomalaisen saunan, naureskelemme muunmaalaisten saunatavoille, eniten tietysti ruotsalaisille, jotka saattavat lukea lehteä saunassa! Tosin suuri saunaekspertti Kalle Väänänenkin sitä harrasti. Hänen saunajuttunsa olisi mukava lukea uudelleen. Juhani Ahon lastu Sasu Punasen saunomisesta on myös toinen mieleen jäänyt kirjallinen saunominen ja hyvin suomalaiskansallinen. Korpiloukkolaisten ja putkinotkolaisten saunomiset tietenkin myös. Se oli mökkiläisellekin mahdollinen lepo ja virkistys. Tietenkin tulee mieleen Täällä Pohjan tähden alla-teoksen sauna-aiheiset kohtaukset kuten Akseli ja Leppäsen Aune saunassa seksipuuhissa. Noloa. Saunassa on synnytetty ja laitettu ihmisiä alulle. Sauna oli ahtaasti asuvien mahdollisuus intimiteettiin. Olen sitäkin koettanut enkä oikein innostunut. Sauna saunana. Saunassa on myös varjopuolensa kuten löylykilpailut, joissa eräs venäläinen menetti henkensä ja eräs suomalainen poltti itsensä pahoin. Kuin Haanpään Päntän äijä, jonka piti aina mennä heikoille jäille hukkumaan, tämäkin mies kuulemma kaipaa saunaan. Nokian saunakulttuuri on kuulemma yksi syy sen heikentyneeseen menestykseen. Saunassa on juopoteltu ja poltettu itseään kiukaaseenkin. Hyvässä ja pahassa se tietenkin kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Uusin saunatrendi on, että suomalaiset eivät enää halua saunoja huoneistoihinsa. Uutisoitiin kokonaisesta kerrostalosta, jossa ei ole ollenkaan saunaa . Itse asun senioritalossa, jossa jokaisella on sauna. Monet meistä eivät sitä käytä kunnonkin takia. Hyvä vaatehuone voisi olla parempi. Itsekin käyn saunassa vain harvoin. Pidän kyllä saunasta. Tietysti oikea puusauna, itse lämmitetty ja veden rannalla olisi yliveto. Minun osaltani verkko ja tv ovat vetovoimaisempia. Kalle Väänänen "Jo saanasta kuuluu se vastar roeske, / jo kuuluu roeske ja huike ja loeske / ja litisöö ja lätisöö vesj, / kun työntäävyt sissääj jo kuumaah höyryyn. / Ka, ka, jopa pittäähi paenuva köyryyn / koko sinun kommeutesj. / Sieltä sellaeneh hönkä se vastaan tulloo, / että seisaallee iham meinoo sulloo. / Eipä kestäjskää siinä nahkaset lasten. / Se löyly ol lyöty iham miehiä vasten. / Jopa on, jopon äkästä ja kuumoo. / "Tule poes, tule poes vua yhtee illoo", / renk-Jussi se laateilta tuumoo / ja viereesä tekköö jo tilloo. / Vuan ku hivenel loejot ja ähkät vähä / ja haatelet pintoos arkoo, / nii alkaapa tottuva kyjtiin tähä. / Ja kum pinnasta hik siinä karkoo, / nii yhtää ennee et vastaam paa, / vaekka kapan taekka kaksii huiskaattaa / tuonne kihisevän kiukoon kivviin. / Ja kiuvvos se löylyä työntää ku äessään. / Vuaj jopa om miehillä vastat käessään / ja laateille istuu ne rivviin. / Ja sillon se vasta tok nahkoo kyssyy / ja sillo om mies, joka matkassa pyssyy, / kun kilivalla alakaa ne kylypee. / Ja voe sitä tuimoo tahtia, / sitä vastaj ja löylyn mahtia! / Jo on hirveetä höyry ja hutke! / Kyllä lähtöö kylistä kutke, / ja nöyrtyypä mies, vaekka miten oes ylypee / ja miel miten täänäsä intoo, / ku oekeen se löyly jo polttaa pintoo, / ja alakaapa, alakaapa katella vua, / eikö jotennii ihteesä alemma sua. / Ja saanan vieressä seunustalla / on penkki sen tuuheen koivun alla. / Niin, kukapa ei meistä koetellu oes / sitä mualiman parraenta paekkoo. / - Niin nyttii, kun saanal löölystä poes / yks toesesa jäläkeen ne kaekkoo, / niiv voe sitä makkeeta naatintoo / siinä saanan seinustalla! / Eipä tok, eipä muuta sev vertaesta oo / tämän mualiman kannen alla. / Ja siä on niin laahkee ja herttanen, / se on niikul lämmintä maetoo. / Jopa soma on istua immeisen / siinä penkillä iliman paetoo / ja kahtoo, ku aarinko laskiissaa / tuota järver rantoo kultoo, / ja nöpöstellä paljaalla varpaallaa / tuota märkee ja lämmintä multoo. Niiv vähitellen siihej jo istumaan / yks toesesa jäläkeen ne viäntää, / ku Ierikka isäntä se laateiltaan / nii ärreellä iänellä iäntää: / "Missee ne immeiset kaekki om, missee, / että saes vähä tuota löylyä lissee? /" Lastenlorujen ja laulujen saunoissa kylvetään oikein urakalla: Kukon sauna: ” Kuts kukko kylpemään, / kana vettä kantamaan, / kissa lattiaa lakaisemaan, / hiiri vihtoja hautomaan, / kärpänen löylyä heittämään, / sirkka päätä pesemään. // Kuts kukko kylpee / saunan lavolla / jalat pystyssä / punainen pipolakki päässä, / tup, hop, tup, tup. Satu:  ” Satu meni saunaan, / pisti laukun naulaan. / Satu tuli saunasta, / otti laukun naulasta. /” Saunavihdat: ”Lapsoset ketterät kotihaasta / koivusta oksat taittaa. / Noistapa nopsilla käsillänsä / saunahan vihdat laittaa. / Lauteilla saunan kotoisen / taas illalla kylpy maittaa.  //  Pehmyt on lapsista aina vihta / äiti jos vihtomassa. / Lämpöinen löyly on kotisaunan, / toisin on vierahassa. / Jospahan säilyis äidin lapset / kylmältä maailmassa.” / (sanat: Maija Konttinen) Suomen kansan arvoituksista löytyvät nämäkin saunaan viittaavat arvoitukset: ” Yöllä uljas, päivällä paljas?” ”Herrat meni helvettiin, rouvat rötki perästä, talonpojallakin on se tapana?” ”Tuli tuusasta tuiskuaa, ihmiset sinne ilolla juoksee?” Kiukaasta taas kerrotaan, että: ”Musta mummu nurkkasessa, harmaata hengittää, kuumaa kuhottelee?” ”Kivinen pelloksi, kiukka housuksi, vuotava veneeksi, äksy akaksi?” ”Musta härkä mulleroinen, tasapää talleroinen, syö puita sylillisen, juo vettä saavillisen, välistä puolikin toista?”  Saunomisesta sanotaan, että: ”Inka suuttui itsehensä, pieksi paljasta ihoaan sadalla karvaisella ruoskalla?” Saunomiseen liittyvissä sanoissa on paljon eroja murteiden välillä. Esimerkiksi pesuvettä voi ammentaa niin kauhalla, napolla kuin kuupallakin. Kuvassa Saara Palokangas Sompasaunassa Helsingissä. Saunomiseen liittyvissä sanoissa on paljon eroja murteiden välillä. Esimerkiksi pesuvettä voi ammentaa niin kauhalla, napolla kuin kuupallakin. Kuvassa Saara Palokangas Sompasaunassa Helsingissä.                   Korillinen klapeja, halkoja vai puita?                   Korillinen klapeja, halkoja vai puita?                   Vihta vai vasta?                  Vihta vai vasta?                   Klapu-sanan esiintymät Suomen murteiden sana-arkistossa.                  Klapu-sanan esiintymät Suomen murteiden sana-arkistossa.                   Korve-sanan esiintymät Suomen murteiden sana-arkistossa.                  Korve-sanan esiintymät Suomen murteiden sana-arkistossa.                   Saunomiseen liittyvissä sanoissa on paljon eroja murteiden välillä. Esimerkiksi pesuvettä voi ammentaa niin kauhalla, napolla kuin kuupallakin. Kuvassa Saara Palokangas Sompasaunassa Helsingissä.                  Saunomiseen liittyvissä sanoissa on paljon eroja murteiden välillä. Esimerkiksi pesuvettä voi ammentaa niin kauhalla, napolla kuin kuupallakin. Kuvassa Saara Palokangas Sompasaunassa Helsingissä. Miksi sanotaan koivunoksista tehtyä, kimpuksi sidottua saunomisvälinettä? No tietysti vihta. Ei kun vasta. -Vihta! -Vastapas! Rovaniemeläiselle murteiden tuntijalle, emeritalehtori Marketta Harju-Auttille vastan ja vihdan raja on tuttu. Hän on kotoisin Rovaniemen itärajalta Auttin kylästä, mutta asuu nykyisin yli kuusikymmentä kilometriä lännempänä kaupungin keskustassa. -Meillä Auttissahan se on vasta, mutta täällä kaupungissa vihta, hän toteaa. Työuransa Harju-Autti teki vihdan mailla Oulussa. Murreraja ei ole liialti elämää häirinnyt. -Sehän on kotikielen sana, jota käytetään perhepiirissä. Ei se kovin usein tule vastaan, hän pohtii. Jakolinja kulkee idän ja lännen välissä Vihta-vasta-sanapari on hyvä esimerkki siitä, miten suomen murteet eroavat joskus jyrkästikin toisistaan. Yleisin jakolinja kulkee itä- ja länsimurteiden välillä, ja niin myös vihdassa ja vastassa. Kesäiseen murrekeskusteluun on tarjolla paljon muitakin sytykkeitä kuin kimppu koivunoksia. Kun kainuulainen tulee saunomaan eteläpohjalaiselle mökille, kielikeskustelun voi aloittaa esimerkiksi siitä, lämmitetäänkö sauna klapeilla, klapuilla, pilkkeillä vai saunapuilla. Sen jälkeen voidaan miettiä, laitetaanko pesuvedet saaviin, korvoon vai korveeseen. Entä ammennetaanko vettä kuupalla, napolla vai kauhalla? Kun on riittävästi saunottu, löylytelty tai kylvetty, voidaan maljat tai vadit lopuksi huuhtoa, huhtoa tai viruttaa. Kesä vakiintui itämurteista yleiskieleen Murteet saattavat herättää ihmisissä vahvojakin tunteita. Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja Nina Kamppi on myös huomannut, että usein ihmiset mieltävät, että heidän itse käyttämänsä sana on neutraalimpi kuin muiden murteiden vastineet. Osa murresanoista tosin onkin nykykielenpuhujille neutraaleja, sillä ne ovat vakiintuneet yleiskieleen. Esimerkiksi ilta ja kesä ovat alkujaan itäisiä murresanoja. Niiden läntiset vastineet ehtoo ja suvi ovat puolestaan nykyään leimallisesti murteellisia tai jopa ylätyylisiä eli ikään kuin runollisia. Murteet kiinnostavat puhujiaan, ja murresanakirjan toimituskin saa paljon tiedusteluja sanojen merkityksistä, levinneisyysalueista ja etymologiasta eli sanojen historiasta. -Murresanat voivat olla hyvinkin tärkeitä. Joku voi esimerkiksi tarkkaan muistaa, keneltä on jonkun sanan lapsuudessaan oppinut, Nina Kamppi sanoo. Tunnetko kaikki saunasanat? Halko on tuttu polttopuusana kaikkialla Suomessa, mutta sen merkityksessä voi olla eroja esimerkiksi pituuden suhteen. Klapeja laitetaan saunan pesään etenkin lounaisessa Suomessa. Yksittäisiä klapi-sanan esiintymiä kansanmurreaineistossa on myös Kiikoisista, Urjalasta, Kaustisilta ja Länsi-Lapin Pellosta. Samaa tarkoittava klapu on käytössä Keski-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja niiden lähialueilla. Paikoin klapuja käytetään myös pohjoisempana länsimurteissa. Pilkkeitä polttopuut ovat pääosin itämurteissa, mutta jonkin verran sanaa käytetään myös lännempänä samoin kuin Lapissa. Saavi on käytössä koko maassa. Korve on eteläpohjalainen nimitys korvalliselle puuastialle, joka tosin nykyään on useimmiten muovinen. Korvo puolestaan on laajemmin käytössä Suomen keskikorkeudella. Korvon levikki piirtyy kartalle leveänä vyöhykkeenä Karjalasta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. Monista murresanoista poiketen se ei siis asetu selkeästi itä- tai länsimurteiden puolelle. Näissäkin sanoissa voi olla merkityseroja eri murteiden välillä. Esimerkiksi Peräpohjolassa korvoksi on nimitetty saavia pienempää juoma-astiaa. Jos tuut akaks niin ei lopu ves korvosta, eikä kuhmut otastas. (Soini) Kuupaksi kutsutaan varrellista ammennusastiaa ainakin Pohjois-Satakunnassa, Hämeessä ja Kymenlaaksossa sekä paikoin pohjoisempanakin esimerkiksi Savossa ja Keski-Pohjanmaalla. Murresanoista on usein eri muotoja. Kuuppa voikin olla murteessa myös esimerkiksi koopa, kooppi tai kuuppo. Kauha on kautta Suomen tunnettu ammennusastian nimitys, mutta kuupan tapaisena eli lyhytvartisena ja isoperäisenä se on itäinen ja pohjoinen. Kauhalla pesuvettä ammennetaan lähinnä Karjalassa sekä Pohjois-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa. Länsimurteissa kauha tarkoittaa usein samaa kuin kapustaitämurteissa eli vanhastaan isoa puulusikkaa. Napolla vettä ammennetaan etenkin Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä ja paikoin myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Savossa. Sanan versioita ovat esimerkiksi nappu, naappo ja knaapputai naappu. Kousa on puolestaan käytössä eteläisimmässä Suomessa, Varsinais-Suomesta Kymenlaaksoon. Emäntä sano että pankaa kuuppa (sahtisaavin) reunalle että ne saa käyläj juamassa, ihmiset, hautaajaisviaraat. (Kangasala) Huuhteleminen on karkean jaon mukaan itämurteissa huuhtomista ja länsimurteissa viruttamista. Huuhtelemista on myös huljuttaminen, johon yleensä kuuluu edestakainen liike. Tosin Karjalassa ja Savossakin virutetaan, mutta silloin ei huuhdella, vaan venytetään. Kielentutkija Ilona Paajanen on Kielikello-lehden artikkelissaan todennut, että näissä murre-eroissa keskinäinen ymmärrys voi joskus kadota täysin. -Vanhastaan Sammatissa lattioiden kuuraus päättyi siihen, kun niitä virutettii veren kans ja pyhkittii. Tämä saattaa itäsuomalaiseen korvaan kuulostaa brutaalilta – veriseltä venyttämiseltä, Paajanen havainnollistaa. Esimerkissä yleiskielen d edustuu r:nä, jolloin vesikin saattaa muuttua vereksi. Huuhtominen tai huhtominen voi olla myös huhkimista, erityisesti itä- ja pohjoismurteissa. Minä kuiv̆vaaj ja huuhoo̰ astiat. (Reisjärvi) Pittää huljuttee se korvo hyväks. (Kiuruvesi) Juttua varten on haastateltu Suomen murteiden sanakirjan toimitusta ja emeritalehtori, FM Marketta Harju-Auttia. Lisäksi lähteenä on käytetty Kielikello-lehden artikkeleja. Murresanojen esimerkit ja esiintymätiedot perustuvat Suomen murteiden sana-arkistoon. Äänimaisema Rajaportin saunalta Wikipedian sauna-artikkeli Sauna-aiheiset skuupit  - hyvin paljon, hienoja ja edustavia Bastu, wikipedia Saunatietoa, Saunaseura Saunasta sisua, Elävä arkisto Kotisaunan lauteilla, Elävä arkisto Joulusauna Kansainvälinen savusaunaklubi Nykypäivän morsiussauna Saunan historiaa Finnish sauna, wikipedia Selkoteksti saunasta Suomalainen sauna, Edu.fi, kulttuuriperintöopetus Suomalainen sauna, Discovering Finland Saunalaulut, wikikko , Savusauna Hyvinvointimatkailua, Suomalainen sauna Sanontoja missä on sauna: Avara se on tuo maailima. Sano akka ku saunan luukusta ulos sohi. Ei keittoruokaa ja saunaa yhtaikaa. Ei syyhyttä saunaan. Eipäs mennä syyhyttä saunaan. Elä välitä. Eihä Villekää välittäny, vaikka sauna palo. Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta. Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä. Joka on valmistanut saunan, vihtokoon itse. Jos ei sauna, terva tai viina auta, niin tauti on tappava. Jos ei sauna, viina ja terva auta niin tauti on kuolemaksi. Jos ei sauna, viina ja terva auta, tauti on kuolemaksi. Jos ei suola ja sauna auta, niin on kuolema käsissä. Jos ei terva, sauna ja viina auta, niin tauti on kuolemaksi. Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin sitten kaivetaan hauta. Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi. Jos ei viina, terva ja sauna paranna, tauti on kuolemaksi. Jos laskijaissaunassa puhhuu, niin syö lutteet, hyttyset, lutikat ja täit. Kaulan ja käsivarsien tuberkuloottisia pahkuroita hoidettiin seuraavasti: pieneen kulmikkaaseen etikkapulloon pantiin 12 kultapäistä silmänneulaa (muut neulat eivät kelvanneet) Kun etikka oli syövyttänyt neulat, kuumassa saunanlöylyssä pullossa olevalla nesteellä voideltiin pahkuroita. Kihisee ku tuoreet puut saunan pesäsä. Lapseton pari on kun sammunu saunan pesä Lauantai-ilta, sauna, maitokeitto ja tytöt. Lystittää, kö Läspän äijää saunasa. Musta ja tuhureinen ku saunan korsteeni. No sinä olit silloin vielä saunan penkin alla. (Sanotaan lapselle, kun se utelee liian vanhoja.) Nyt pitäs saaha saunakahavet, sano rosvo Perttunen ku nelijäkymmentä parija raippoja sai. Passoa sen keisari elleä, saunanlauteil makkoa ja voisulloa syöp. Sama se on saunale, kylpee sielä tai pessee. Sammui kuin saunalyhty. Sauna lämmitä ja sarvet likkoon. Sauna lämmitä, sarvet likkoon, sana kyllään ja maitokeitto tulelle. Sauna oli hyvä, muttei sielä yhtään löylyä ollu. Sauna on köyhän apteekki. Sauna on Suomen lääke. Sauna, maitokeitto ja tytöt. (Lauantaina.) Sehän pani seihtemallänelijättä äänellä ku lauta-Kusti saunanlavolla. Tämä on eri kyytiä sano Pormanni, ku saunanlauteilta putosi. Täällähän on kylmä ku saunassa!. Valamis ku Sauna-Heikin syönti. Vanha sauna, hyvät löylyt. Vie sisilisko saunaan niin siitä tulee alligaattori. Horoskoopit saunassa: Oinas - hakkaa puut, halki poikki ja pinoon. Saunaan hän ei ehdi. Ei hän jaksa odottaa niin kauaa, että sauna lämpenisi. Härkä - ihailee ensin esteettisesti kaunista jykevää puupinoa, jonka joku muu on tehnyt. Hän nautiskelee puun maanläheisestä tuoksusta, lämmittää niillä puilla saunan, (tai toivoo, että joku muu lämmittäisi hänelle niillä puilla saunan), jossa hän voi raukeana sitten makoilla ja nautiskella. Hän toivoo, ettei saunaan tulisi ketään muuta. Kaksonen - tulee kuitenkin, nimittäin kaksonen - yllättäen ja kutsumatta. Piipahtaa pikapikaa saunassa, jossa puhuu härän pyörryksiin ja sanoo lopuksi: Miten voit makoilla noin hitaasti?! Poistuu paikalta, ennenkuin härkä ehtii vastata. Kaksosen mielestä hitaasti rentoutuminen on hermostuttavaa. Rapu - saapuu saunaan kääriytyneenä vanhimpaan ja rakkaimpaan pehmeään pyyhkeeseensä. Mukana hänellä on myös isoäidin äidiltä peritty pesusieni ja saunaharja. Ne ovat kulkeneet suvussa kauan. Hän ei luopuisi niistä mistään hinnasta. Leijona - saapuu saunaan siinä vaiheessa, kun muut jo kököttävät lauteilla. Hän tietää näin tehdessään saavansa huomiota. Hän astuu ylväästi saunan ovesta sisään ja täyttää huoneen. Saunan ihana lämpö hyväilee miellyttävästi tätä kuuman aavikon kissaa. Saunasta puuttuu vain aurinko. Siksi leijona tuntee, ettei sauna ole aivan hänen arvoisensa, se vähentää hieman muuten täydellistä nautintoa. Peseytyessään hän keskittyy erityisesti hiustensa, leijonanharjansa, kuohkeuttamiseen. Neitsyt - saapuu paikalle kädessään pefletti. Ennenkuin hän pesee itsensä saippualla, hän pesee saippuan. Kuka nyt likaisella saippualla itsensä pesisi? Lauteilla hän asettelee pefletin alle pienen pyyheliinan, jottei pefletti likaantuisi. Hänellä on mukanaan luontaistuotekaupasta ostettu karhunvatukka-raunioyrtti-shampoo sekä Topz-pumpulipuikot. Väliaikatiedotus: - härkä on edelleen saunassa, tosin kerran vaihtanut asentoa. - rapu on hiukan huolissaan: missä minun pesusieneni on? Se on kulkenut suvussa kauan... Vaaka - Saapuu saunaan toivoen, että sieltä löytyisi mukavaa seuraa. Mukanaan hänellä on hunaja-vanilja-shower gel, kielon tuoksuinen shampoo (se oli aika halpa, mutta hän osti sen koska siinä oli niin kaunis pullo), sekä Cocoa Nut Rich Body Cream. Ne hän asettelee pesuhuoneen jakkaralle harmoniseksi maalaukselliseksi kokonaisuudeksi, ihailee asetelmaa hetken, siirtää vielä shampoopulloa neljä senttiä vasemmalle. Perfect! Maalauksesta puuttuu ainoastaan viinirypäleterttu. No, sen hän ottaisi mukaansa ensi kerralla. Chanel viitonen on kylpytakin taskussa. Kylpytakin sijaan hän pukeutuu saunasta lähtiessään vain ja ainoastaan Chanel viitoseen, ryhtyäkseen viettelemään, jos ei muuta niin ainakin iltaa. Skorpioni - skorpionilla on mukanaan vihta. Hän on tohkeissaan koska oli onnistunut löytämään kaupasta saippuan, joka on musta-puna-raidallinen. Saippuan nimi on "The Horror of Bloody Mary". Skorpioni ei voi lainkaan ymmärtää vaa'an reaktiota vaa'an nähdessä saippuan... "Lisää löylyä ja vihtokaa edes!" sanoo skorpioni ja leikkisästi puhaltelee polttavia tuulahduksia kanssasaunojiensa ihoihin. Jotain äksöniä tähän olemisen ällöttävään harmoniaan. Jousimies - laukkaa saunaan. Hänellä ei ole mukana mitään. Luontevasti lainailee muiden pesuvälineita, skorpparin saippuakin kelpaa. Ei hän huomaa minkä värinen se on. Sen englanninkielinen nimi tosin kiinnostaa hiukan ja saa hänet haaveilemaan pitkästä matkasta jonnekin, missä saippuoiden nimet ovat englannin- tai minkä tahansa kielen kielisiä. Kauris - kauriilla on mukana vasara, koska hän aikoo samalla naulata pari lauteesta irronnutta naulaa paikoilleen. Hän vihtoo kauan ja rankasti, samalla hieman karjahdellen tämän ihanan rääkin tuomasta nautinnosta. Se on haaste. On aivan ihanaa vihtoa kauemmin kuin oikeastaan haluaisi. Hän ottaa haasteen vastaan ja nauttii onnistuessaan. IHANAA saunoa! Kauris on tyytyväinen suoritukseensa. Kauris suorastaan rentoutuu. Väliaikatiedotus: härkä vaihtoi nyt asentoa toisen kerran Vesimies - havaitsee neitsyen pefletti-pyyhe-yhdistelmän ja herkeää pohtimaan: "Kuinka saisi kehiteltyä materiaalin, joka kestää kuumuutta, mutta johon lika ei tartu?" Hän tulee huomaamattaan keksineeksi TEFLONIN! Ei se haittaa, että joku muukin on sen jo keksinyt. Hän keksi sen itse. Siis, teflonlauteet. Vesimies unohtaa olevansa saunassa, hänen aivonsa nimittäin askartelevat nyt kysymyksessä: "Kuinka kehittää teflonia niin, että se ei kuitenkaan polttaisi ihoa..." Kalat - meinasi myöhästyä. Hän nimittäin joi saunakaljat etukäteen. Hän saapuu paikalle, kun kaikki muut ovat jo lähteneet. Löylykin alkaa jo hiipua, muttei se haittaa kalaa. Hänellä on omasta takaa yllinkyllin sisäistä lämpöä ja myös sisäisesti nautittua lämmikettä, joten kyllä hänen kelpaa. Löylyn voi myös kuvitella, ellei sitä ole. Saunassa on hyvin hiljaista, siellä ei liiku mikään. Kala luulee olevansa yksin..... mutta se ei ihan pidä paikkaansa, koska: Härkä on edelleen saunassa..... Saunavitsejä: Entisaikaan oli Joensuussakin yleisiä saunoja. Eräs rouva meni miehensä kanssa saunomaan sinne, mutta rouva jäi jostain syystä hieman myöhemmäksi. Kun rouva tuli saunaan, oli mies kumartuneena edessä päin pesemässä kasvojaan. Tietysti rouva luuli häntä omaksi miehekseen. Hän tarttui takaapäin miehen sukukalleuksiin, heilutteli niitä, ja lauloi: "Kulkuset, kulkuset, riemuin helkkäilee..." mutta kyseessä eivät olletkaan hänen miehensä 'kulkuset' , vaan  aivan vieraan miehen. Matti kertoi, että homma meni yleiseksi nauruksi. Isä oli pienen tyttärensä kanssa saunassa. Suihkun puolelle tytär alkoi katsella isänsä jalkojen välissä heiluvaa, keskimittaa pidempää, elintä. -“Isi, mikä tuo on?” -“Öö… Se on minun joutsen. Isin oma lemmikkijoutsen.” Sitten mentiin nukkumaan. Aamulla isä heräsi ja alkoi valittamaan poltetta mikä tuntui haaroissa ja alkoi tuskaisena valittamaan että mitä helvettiä, sattuu niin saatanasti ja koko kalu punoittaa ja on turvoksissa. Tyttärellä oli tarjota selitys isälleen. -“No kun minulla ei tullut uni silmään illalla niin ajattelin tulla vähän leikkimään joutsenesi kanssa. Ensin silittelin sitä ja se nosti päätään oikein uljaasti. Sitten sen niska jäykistyi kun silittelin ja rapsuttelin sitä. Sitten kun annoin sille pari pusua niin se sylkäisi minua suuhun, joten taitoin siltä niskat.” Suomalainen kutsui japanilaisen ja amerikkalaisen liiketuttavansa kaupanteon päätteeksi supisuomalaiseen saunaan. Makkarat oli valmiina odottamassa grillin lämpeämistä, suomalainen suvi oli kauneimmillaan… Istuivat lauteilla ja yht’ äkkiä japanilaisen suunnalta kuului pirinää. Toiset kaksi tuijottivat äimistyneenä kun japanilainen nosti pelkän kämmenen korvalleen ja alkoi puhua. Sen loputtua japanilainen selitti: “Tämä on kotimaassani kehitettyä uutta tekniikkaa – sisäinen känny kännyyn, you know!” Samalla hetkellä kuului amerikkalaisenkin suunnalta pirinää ja hänkin nosti toisen kätensä korvallee ja toisen kasvojensa eteen. Puhuttuaan hetken hän selosti muille: “Tämä on minun kotimaani uutta tekniikkaa, näköpuhelin: toisessa kädessä kanssakeskustelijan kuva ja toisessa hänen äänensä.” Saunominen jatkui hiljaisuuden vallitessa ja suomalaista alkoi kismittämään toisten suoranainen leuhkiminen tekniikoilla. Hän poistui hetkeksi pukuhuoneen puolelle miettimään millä voisi toiset päihittää. Jonkin ajan kuluttua suomalainen tuli takaiin löylyhuoneeseen ja kääntyi selin toisiin päin ottaakseen vihdan lattialla olevasta vesiämpäristä. Toiset katsoivat suomalaisen takalistoa nolostuneina ja amerikkalainen rykäisi kurkkuaan ja sanoi suomalaiselle, että tämän pakaroiden välissä oli jotain paperia. Suomalainen kääntyi katsomaan muka ällistyneenä ja lausahti: “Kas vain, minulle on tullut faksi!” Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kisailivat siitä, kuka on pisimpään saunassa. Norjalainen oli kymmenen minuuttia ja tuli pois. Ruotsalainen oli viisitoista minuuttia ja tuli pois. Suomalainen oli ollut saunassa kaksi tuntia ja norjalainen huusi: "Suomalainen voit tulla jo pois, olet voittanut kilpailun." Siihen suomalainen vastasi: "Kyllä minä tulisin mutta pallit jäi lauteitten väliin." "Hae puita liiteristä. Sauna." Isä sanoi pojalleen. Poika meni ja haki puut. Sitten hän meni saunaan ja teki tulen. Kuinka ollakaan sauna syttyi tuleen ja poika ei uskaltanut kertoa oikeaa syytä tulipaloon. "Mihinkäs sinä nyt?" Isä kysyi, kun poika punastuneena yritti liueta paikalta vähin äänin. "Mun elämä on Helsingissä." Poika sanoi tehden lähtöä ja näytti palavaa saunaa sormellaan. "Nikkilän veljesten Aapo poltti ton." "Ape?" Isä kysyi hämmästellen. "Näin äsken." "Jaa... Mutta sinähän sen poltit." Poika katsoi isäänsä paniikissa. "Otatko oluen?" Isä kysyi. "Taidan tästä lähteä." Virolainen ja Väyrynen oli saunassa. Virolainen meni ensiksi kylvettäjän käsittelyyn. Kun Virolainen oli pesty, hän pyysi kylvettäjää pesemään myös Väyrysen. Silloin kylvettäjä löi pesusienen Johanneksen käteen ja tiuskaisi: - Täällä kyllä pesee jokainen väyrysensä itse! Mikä on laihialainen sähkösauna? Pistetään sähkölasku saunan seinälle ja hikoillaan sitä katsellessa. Kirkolla oli oma sauna, joka toisena päivänä sitä käyttivät nunnat, joka toisena papit. Kolme pappia oli menossa saunaan, mutta huomasivatkin liian myöhään, että on nunnien sauna vuoro. He tekeytyivät patsaiksi uima-altaan reunalle. Pian kolme nunnaa saapuivat altaalle. Papit katselivat kuinka nunnat uivat. Saunassa nunnat keskustelivat patsaista. Ensimmäinen nunna sanoi: "Näittekö ne komeat patsaat? Niihin sai ripustettua pyyhkeen." Toinen nunna oli ripustanut saippuapussinsa. Kolmas nunna sanoi innokkaasti: "Huomasitteko, että kun niitä puristi, sieltä tuli hoitoainetta?" Saunailta miesten ja naisten tapaan Miehet : Hei, pidetäänkös poikain saunailta? 6 miestä: joo, tottakai. Kaikki saapuvat paikalle. Otetaan olutta ja miestä väkevämpää. Paistetaan makkaraa ja saunotaan. Kaikki lähtevät baariin ja ovat siellä tappiin saakka. Päätetään ottaa uusiksi mahdollisimman pian. Saunailta naisten tapaan: Hei pidetäänkö tyttöjen ilta. Saunotaan, pidetään nyyttärit, juodaan punkkua, skumppaa, ihan kaikkea ja sit baariin. 12 naista: joo, jee, ihanaa... kiva päästä vähän tuulettumaan. 7 naista saapuu paikalle. Muille tuli kaikkea muuta, sairautta ja sen sellaista (mies mököttää ja lapset itkee perään. ) 3 ei mene saunaan, koska juuri on käynyt suihkussa, meikannut ja laittanut hiukset. 2 ei syö, koska maha alkaa pömpöttää. 4 ei ota alkoholia koska tuli autolla ja pitääkin lähteä aikaisemmin kotiin. Lopulta ehkä 3 lähtee baariin, yksi katoaa heti jonnekin. 2 naista toteaa: tää on aina tämmöistä. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kisailivat siitä, kuka pystyisi olla saunassa kauiten. Ruotsalainen lähti puolen tunnin päästä ja norjalainen tunnin päästä. Kun suomalainen oli ollut jo pari tuntia saunassa, sanoivat norjalainen ja ruotsalainen suomolaiselle että hän on jo voittanut. Suomalainen karjui takaisin: Olen täällä ollut lähdössä jo puoli tuntia sitten mutta nakki jäi lauteitten väliin! sauna SKVR Sananlaskut MK-tietokanta Gutenbergin sanat Ratkojat Sananparret - Korp-korpus Alatornio Jo meni minun hommani hukkaan niinku Jaukan saunan lämmitys. Jo meni minun hommani hukkaan niin kuin Jaukan saunanlämmitys. (Alatornio, E. Angeria, 1933) Puhu pukille sanoi sauna-Mikko papille. "Puhu pukille", sanoi Sauna-Mikko papille. (Alatornio, L. Mäntynen, 1933) Pane porhon ja pathan mutta älä saata saunan löyhlyn. Pane poroon ja pataan mutta älä saata saunan löylyyn. (Alatornio, A. Niemi, 1933) Sika paskanti Sarkkilan saunan loukkoon. Sika paskansi Sarkkilan saunan loukkoon. (Alatornio, S. Honkanen, 1933) Loppuu se löyly saunasta lyömättäki. Loppuu se löyly saunasta lyömättäkin. (Alatornio, S. Honkanen, 1933) Ei kannata mennä syhymättä sauhnaan! Ei kannata mennä syyhymättä saunaan! (Alatornio, A. Anundi, 1933) Eno Pekka pietarin poika varasti vangilta voita meni saksan saunaan pisti hattusa naulaan. Pekka Pietarinpoika varasti vangilta voita, meni Saksan saunaan, pisti hattunsa naulaan. (Eno ja Ilomantsi, O. Kontturi, ) Älä mene syyhytä saunaa. Älä mene syyhyttä saunaan. (Eno ja Ilomantsi, O. Kontturi, ) Wiina, sauna ja terva jos ei auta, niin perii kuolema ja hauta. Viina, sauna ja terva jos ei auta, niin perii kuolema ja hauta. (Eno, I. Kärki, ) Sauna lämmitä ja sana kylällen ja piimävelli tulelle. Sauna lämmitä ja sana kylälle ja piimävelli tulelle. (Eno, I. Kärki, ) Ei pie männäs syyhytäs saunaan. Ei pidä mennä syyhyttä saunaan. Sanotaan sillen joka on sotkeutunna hänellen kuulumattomiin asioihin. (Eno, I. Kärki, ) Ota kus ryyppy sauna kapasta. Ota kusiryyppy saunakapasta. Sanotaan sille joka sanoo että häntä suututtaa. (Eno, J. Tolonen, ) Ei pie männä syyhytä saunaan. Ei pidä mennä syyhyttä saunaan. Kun ei ou mitään asiita niin ei turhasta pie alotto juoruja toisen piälle. (Eno, J. Tolonen, ) Voi Manne vainoota, kun kuoli Välikylän saunaan. Voi Manne vainajaa, kun kuoli Välikylän saunaan. (Eno, Kivilahden Opintokerho, ) Missä ei viina ja sauna se taut' on kuolemaks. Missä ei viina ja sauna, se tauti on kuolemaksi. (Eno, T. Räty, ) Ei ou soppa suolalla, eikä sauna löylyllä pilattu. Ei ole soppa suolalla, eikä sauna löylyllä pilattu. (Eno, T. Räty, ) Ei syyhytä saunaan pie männä. Ei syyhyttä saunaan pidä mennä. (Eno, V. Räty, ) Sauna, terva ja viina niillä jos ei tauvit parane niin ne on kuolemaks. Sauna, terva ja viina, niillä jos ei taudit parane, niin ne ovat kuolemaksi. (Eno, A. Heiskanen, ) Elä mäne syyhytä saunaan siellä polttaa Älä mene syyhyttä saunaan, siellä polttaa. Varoitus. Asiatta oikeuteen (Eno, A. Heiskanen, ) Sauna lämmitä sarvet likoo sana kylälle. Sauna lämmitä, sarvet likoon, sana kylälle. (Eno, A. Heiskanen, ) On sitä mualimaa tuolla sanoi akka kun saunan lakeisesta pihallen sorhas "On sitä maailmaa tuolla", sanoi akka, kun saunan lakeisesta pihalle sorhasi. (Eno, A. Heiskanen, ) Minnekäs soon pereen piä männy: saonaan ettoneelle "Minnekäs se on perheen pää mennyt?" - "Saunaan ettoneelle." Perheen isä saunaan nukkumaan (Eno, A. Heiskanen, ) Ei saunakaak mikää puhtauvven perikuva ouk. Vuan puhasta siinä tuloo. Ei saunakaan mikään puhtauden perikuva ole, vaan puhdasta siinä tulee. (Eno, J. Hiltunen, ) On sitä mualimoo tuonnekkiip päin. sano akka kum kepillä saunan luukusta tökkäsi. "On sitä maailmaa tuonnekin päin", sanoi akka, kun kepillä saunan luukusta tökkäsi. (Eno, J. Hiltunen, ) Joka laskijais saunassa piätään aukoo. Sille ei itikat annak kesällä rauhoo. Joka laskiaissaunassa päätään aukoo, sille ei itikat anna kesällä rauhaa. (Eno, J. Hiltunen, ) Annikki Punnikki pullallaan saunan lauoilla kellellään Annilta tissit leikattiin ja lehmän paskalla paikattiin Annikki punnikki pullallaan, saunan laudoilla kellellään. Annilta tissit leikattiin ja lehmän paskalla paikattiin. (Eno, Ida Huovi, ) Saakelin savolainen söi lapsen pillun voiteen, saunanikkunalta ropeesta. Saakelin savolainen söi lapsen pillun voiteen saunanikkunalta ropeesta. (Eno, V. Turpeinen, ) Ei syyttä saunaan männä. Ei syyttä saunaan mennä. (Eno, T. Räty, ) Hailuoto "Lähettii", sano täi ku saunaan vietiin. "Lähdettiin", sanoi täi, kun saunaan vietiin. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Jos ei pikiöljy ja sauna auta nii se on kuolemaksi. Jos ei pikiöljy ja sauna auta, niin se on kuolemaksi. Sairauvesta sanotaan. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Se on sama saunalle jos kota pallaa. Se on sama saunalle, jos kota palaa. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Vaikka keherovvarrellaa äiti saunan lämmittää ku lapsi hampaita saa. Vaikka kehronvarrellaan äiti saunan lämmittää, kun lapsi hampaita saa. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Lähettiin, sano täiki, kun saunaa lähettiin. "Lähdettiin", sanoi täikin, kun saunaan lähdettiin. (Hailuoto , A. Kauppi , 1933 ) Jos ei terva, sauna ja noijat auta, niin se on kuolemaksi. Jos ei terva, sauna ja noidat auta, niin se on kuolemaksi. (Hailuoto , A. Piekkola , 1933 ) Älä syyhyttä saunaan mee. Älä syyhyttä saunaan mene. Sanotaan käräjillä käynnistä. (Hailuoto , A. Piekkola , 1933 ) Jossei viina, sauna ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi. Jos ei viina, sauna ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi. (Hailuoto , N. Rantasuo , 1933 ) Ei sitä tartte mennä syyhymättä saunaan. Ei sitä tarvitse mennä syyhymättä saunaan. (Hailuoto , N. Rantasuo , 1933 ) Voi äiti näitä päivijä jos tietäs niin saunan lämmittäs ja hakis tyttönsä pois. Voi äiti näitä päiviä, jos tietäisi, niin saunan lämmittäisi ja hakisi tyttönsä pois. (Hailuoto , S. Kleemola , 1933 ) Kaikki on menuva sano akka kun saunan lavolta putosi. "Kaikki on menoa", sanoi akka, kun saunan lavolta putosi. (Hailuoto , S. Kleemola , 1933 ) Lähettiin, sano täi kun saunaan lähti. "Lähdettiin", sanoi täi, kun saunaan lähti. (Hailuoto , S. Kleemola , 1933 ) Lähettiin sano täi kun saunaan lähti. "Lähdettiin", sanoi täi, kun saunaan lähti. (Hailuoto , K. F. Soronen , 1935 ) Ei syyhymättä saunaan. Ei syyhymättä saunaan. (Hailuoto , K. F. Soronen , 1935 ) Opiksi koiralle kylymä sauna. Opiksi koiralle kylmä sauna. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Seus sama saunalle, jos kotaa pallaa. Se on sama saunalle, jos kota palaa. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Puhup pukille, sano Sauna-Matti papille. "Puhu pukille", sanoi Sauna-Matti papille. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Sika paskanti Sarkkises saunal loukkoo punasta lunta. Sika paskanti Sarkkisen saunan loukkoon punaista lunta. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Nouse pylly jos naija tahot, sano Kalsteeni, ku saunal lavolle nousi. "Nouse, pylly, jos naida tahdot", sanoi Kalsten, kun saunan lavolle nousi. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Ei Koitilang kankaalla oo nuin terävijä kukkija sano vaari, ku saunasta tullesa polttiaisiin lankes. "Ei Koitilan kankaalla ole noin teräviä kuokkia", sanoi vaari, kun saunasta tullessa polttiaisiin lankesi. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Sanoj Järvelä sanas eli Juntti lähtee pois, oli Juntti sanonu Järvelän kylymäsä saunasa alasti ollesaan. "Sano, Järvelä, sanasi eli Juntti lähtee pois!" oli Juntti sanonut Järvelän kylmässä saunassa alasti ollessaan. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Ei syyhymättä saunaan. Ei syyhymättä saunaan. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) Puhu pukille, sano saunamatti papille. "Puhu pukille", sano Sauna-Matti papille. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) Lähettiin, sano täi saunan löylysä. "Lähdettiin", sanoi täi saunanlöylyssä. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) Jos ei sauna ja terva auta niin on kuolemaksi. Jos ei sauna ja terva auta, niin on kuolemaksi. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) Hausjärvi Opiksi on koiralle kylmä sauna. Opiksi on koiralle kylmä sauna. (Hausjärvi , Mikko Heinonen , 1936 - 37 ) Älä mene syhymätä saunaan. Älä mene syyhymättä saunaan. (Hausjärvi , Mikko Heinonen , 1936 - 37 ) Vie pyykki pakkaseen mutta ei saunan kiukaan höyryyn. Vie pyykki pakkaseen, mutta ei saunan kiukaan höyryyn. (Hausjärvi , K. Ledig , 1936 - 37 ) Sinne minä en mene sanoi täi saunaa. "Sinne minä en mene", sanoi täi saunaa. (Hausjärvi , K. Ledig , 1936 - 37 ) Kivinen kun saunan kiuvas. Kivinen kuin saunan kiuas. (Hausjärvi , O. Lindroos , 1936 - 37 ) Ei sovi mennä syyhyttä saunaan. Ei sovi mennä syyhyttä saunaan. (Hausjärvi , O. Lindroos , 1936 - 37 ) Sauna ja viina, kuppari ja näppäri jonsei ne auta on tauti kualemaksi. Sauna ja viina, kuppari ja näppäri, jos ei ne auta, on tauti kuolemaksi. (Hausjärvi , O. Lindroos , 1936 - 37 ) Tirun lirun vettä kannan Tarun larun lähtehestä, huomen aamulla olta pannaan sauna Maijan maltahista. Tirun lirun vettä kannan Tarun larun lähtehestä, huomenaamulla oltta pannaan Sauna-Maijan maltahista. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Sinne en mene sano täi saunaa. "Sinne en mene", sanoi täi saunaa. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Pannaas tupakiks, panihan Puumannikin, vaikka sauna paloi. Pannaas tupakiksi, panihan Bomankin, vaikka sauna paloi. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Vie pyykkiin, vie pakkaseen mutt älä herra saata saunanlöylyyn. Vie pyykkiin, vie pakkaseen, mutta älä, herra, saata saunanlöylyyn. Täin rukous. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Kyllä täällä muuten on hyvin voitu, mutta kaveri lakkasi hengittämästä, sano Jetkunpraa, kun Kukkujee saunaan kuoli. "Kyllä täällä muuten on hyvin voitu, mutta kaveri lakkasi hengittämästä", sanoi Jetkunpraa, kun Kukkujee saunaan kuoli. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Pissun pissun pientä lasta, mikä sillä lapsella lienee, lienekö äiti säikyttänyt illalla sauna tiellä. Pissun, pissun pientä lasta, mikä sillä lapsella lienee, lieneekö äiti säikyttänyt illalla saunatiellä. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Min oon Aatu Lehtii, joka saunassa tehtii ja asiat pantii lehtii. Minä olen Aatu Lehtinen, joka saunassa tehtiin ja asiat pantiin lehtiin. Rataesim. Aatu Lehtinen esittää. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Muori ja vaari ne saunassa tappel, pojat ne ikkuna alla kattel. Heivari tullal lee. Vaari se aamulla kalaan lähti, muori se yksin kotia jätti. Heivari tullal lee. Muori se kysyi vaarilta montakos haukia sait. Vaari se vastas parin puuta muori se sanoi et vaan muuta. Heivari tullal lee. Muori ja vaari ne saunassa tappeli, pojat ne ikkunan alla katseli. Heivari tullallee. Vaari se aamulla kalaan lähti, muorin se yksin kotia jätti. Heivari tullallee. Muori se kysyi vaarilta, montakos haukia sait. Vaari se vastasi, parin puuta. Muori se sanoi, et vaan muuta. Heivari tullallee. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Jos ei terva, viina ja sauna auta, on tauti kuolemaks. Jos ei terva, viina ja sauna auta, on tauti kuolemaksi. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Tässä talossa kun on aina se kiiru, sano entinen renki, kun saunan parvesta putosi. "Tässä talossa kun on aina se kiiru", sanoi entinen renki, kun saunan parvesta putosi. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Menkää ensin saunaan, syödään sitten vasta. Menkää ensin saunaan, syödään sitten vasta. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Vie pyykkiin vie pakkaseen, mutta älä vie saunan löylyyn sanoi täi reisumiehelle. "Vie pyykkiin, vie pakkaseen, mutta älä vie saunan löylyyn", sanoi täi reissumiehelle. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Suruja lisätään, kun saunan uuniin puita. Suruja lisätään kuin saunan uuniin puita. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Jos er viina, terva ja saunanlöyly auta, niin on tauti kuolemaksi. Jos ei viina, terva ja saunanlöyly auta, niin on tauti kuolemaksi. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Oli kuuma kylpy kylmäs saunas, sano entinen renki kun iännältään selkään sai. "Oli kuuma kylpy kylmässä saunassa", sanoi entinen renki, kun isännältään selkään sai. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Lauvantaina sauna sauhuu ja juhlapäivien aattoina. Lauantaina sauna sauhuaa ja juhlapäivien aattoina. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Mitäs sauna ilman kiuvasta, mitäs kiuvas ilman löylyä. Mitäs sauna ilman kiuasta, mitäs kiuas ilman löylyä. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Kyllä köyhä saunan laittaa vaikka maan sisälle. Kyllä köyhä saunan laittaa vaikka maan sisälle. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Saunan kautta saaren väki kirkkoon tulee. Saunan kautta saaren väki kirkkoon tulee. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Saunast kassoset kotoisin, kolmoset on korkeemmalta. Saunasta kaksoset kotoisin, kolmoset on korkeammalta. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Saunassa ruumis pestään, kirkossa sielu puhristuu. Saunassa ruumis pestään, kirkossa sielu puhdistuu. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Meni kun kuumille kiville kun löyly saunan lautehille. Meni kuin kuumille kiville, kuin löyly saunan lauteille. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Saunanovet lauantaina ja kirkonovet sunnuntaina avataan. Saunanovet lauantaina ja kirkonovet sunnuntaina avataan. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Ajoissa kalupuu kuivumaan sitten saunan parrelle paistumaan ja ylös orteen roikkumaan. Ajoissa kalupuu kuivumaan, sitten saunan parrelle paistumaan ja ylös orteen roikkumaan. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Jos ei terva, viina ja sauna auta niin ei Jumalakaan auta. Jos ei terva, viina ja sauna auta, niin ei Jumalakaan auta. (Hausjärvi , Hilma Sykäri , 1935 ) Maanantai menee maates, tiistai sen sivus, keskiviikko ei ok kenenkän tyäpäivä, torstain tyä ei hyärytäk ketäm, perjantai on saunapäivän aatto ja joka pyhää meinaa pitää, ei se lauvvantainakan tee mitääj ja sunnuntaina om pyhä. Maanantai menee maatessa, tiistai sen sivussa, keskiviikko ei ole kenenkään työpäivä, torstain työ ei hyödytä ketään, perjantai on saunapäivän aatto, ja joka pyhää meinaa pitää, ei se lauantainakaan tee mitään, ja sunnuntaina on pyhä. (Hausjärvi , M. Vilppula , 1936 - 37 ) Ei tää tauti kualemaks os sano Nikkari vainaa, kuh Harjulan saunamparvest putos. "Ei tämä tauti kuolemaksi ole", sanoi Nikkari-vainaa, kun Harjulan saunanparvesta putosi. (Hausjärvi , M. Vilppula , 1936 - 37 ) Aikanaan kutakin, sano Teva, kun saunan parvest putosi. "Aikanaan kutakin", sanoi Teva, kun saunan parvesta putosi. (Hausjärvi , M. Ylinen , 1936 - 37 ) Isokyrö Mä näin sellaasta unta jotta sika paskanti saunanluukusta punaasta lunta. Minä näin sellaista unta, jotta sika paskanti saunanluukusta punaista lunta. (Isokyrö, H. Liimakka, 1937) Puhus sä pukillen, sanoo Sauna-Matti papillen. "Puhu sinä pukille", sanoi Sauna-Matti papille. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Piäni ja musta kun saunalamppu. Pieni ja musta kuin saunalamppu. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Sauna on köyhän atteeki. Sauna on köyhän apteekki. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Tuliko kruunu vai klaava, sanoo miäs kun akka saunanlavolta putos. "Tuliko kruunu vai klaava", sanoi mies, kun akka saunanlavolta putosi. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Nuara kaulahan ja saunan ovehen. Nuora kaulaan ja saunan oveen! (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Viäläpäs ny asia kun sait saunanvesiparan kravata. Vieläpäs nyt asia, kun sait saunan vesipadan kravata. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Menöö saunat ja maltahat. Menee saunat ja maltaat. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Menöö kun saunanovesta jotta klinkku vain lukkuhun klapsahtaa. Menee kuin saunanovesta, jotta linkku vain lukkoon klopsahtaa. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Matka miäles kun saunapaapan luteella. Matka mielessä kuin saunapapan luteella. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Ompa stä mailmaa jos jonnekkin päin, sanoo sokiaämmä kun saunanluukusta koitteli ulkopualellen. "Onpa sitä maailmaa jos jonnekinpäin", sanoi sokea ämmä, kun saunanluukusta koetteli ulkopuolelle. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Täi menöö yhyreksän pyykin läpitte muttei yhyrenkää saunanlöylyn. Täi menee yhdeksän pyykin läpitse, mutta ei yhdenkään saunanlöylyn. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Hih, sanoo akka kun saunanlavalta putos ja kuali. "Hih", sanoi akka, kun saunanlavalta putosi ja kuoli. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Älä hätääle, ei Polmannikaan hätäälly, pani vain, vaikka sauna paloo. Älä hätäile, ei Bollmankaan hätäillyt, pani vain, vaikka sauna paloi. (Isokyrö, O. Lindala, 1938) "Puhu sä pukille", sanoo Sauna-Matti papille. "Puhu sinä pukille", sanoi Sauna-Matti papille. (Isokyrö, A. Penttilä, 1934) Nyt syämähän ja saunahan maata. Nyt syömään ja saunaan maata. (Isokyrö, A. Penttilä, 1934) Sillä mentihin kun saunapaapan luteella. Sillä mentiin kuin saunapaapan luteella. (Isokyrö, A. Penttilä, 1934) "Mailmaa on jos jonnekkin päin", sanoo entinen akka kun saunanluukusta pihallen koitti. "Maailmaa on jos jonnekinpäin", sanoi entinen akka, kun saunanluukusta pihalle koetti. (Isokyrö, A. Penttilä, 1934) Moon nähäny sellaasta unta, jotta sika paskanti saunanluukusta punaasta lunta. Minä olen nähnyt sellaista unta, jotta sika paskanti saunanluukusta punaista lunta. (Isokyrö, M. Piukka, 1934) Saunon köyhän atteeki. Sauna on köyhän apteekki. (Isokyrö, M. Piukka, 1934) Mä näin sellaasta unta jotta sika paskanti saunanluukusta punaasta lunta. Minä näin sellaista unta, jotta sika paskanti saunan luukusta punaista lunta. (Isokyrö, M. Piukka, 1934) Matka muresna kus saunapaapan lutehella. Matka muresna kuin saunapaapan luteella. (Isokyrö, M. Piukka, 1934) Mailmaa on jos johonkimpäin, sanoo akka, kus saunanluukusta katteli. "Maailmaa on jos johonkinpäin", sanoi akka, kun saunanluukusta katseli. (Isokyrö, M. Piukka, 1934) Opiksi soon koiralle kylmä sauna. Opiksi se on koiralle kylmä sauna. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Sauna ja puuro ja poijat. Sauna ja puuro ja pojat. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Sauna lämmitä ja sarvet likohon. Sauna lämmitä ja sarvet likoon. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Matka muresna kun saunapaapan luteella. Matka muresna kuin saunapaapan luteella. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Kamari on kuuma kun liha sauna. Kamari on kuuma kuin lihasauna. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Joutseno Jos ei sauna ja terva auta, ni se o kuolemaks. Jos ei sauna ja terva auta, niin se on kuolemaksi. Joku sairaus. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932) Sauna lämmitä, sarvet likkuoo, kuppar kottuaa, kurikka kättiee. Sauna lämmitä, sarvet likoon, kuppari kotaan kurikka käteen. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932) Mitä tiän sauna seinist, koha löyly o hyvä. Mitä tämän saunan seinistä, kunhan löyly on hyvä. (Joutseno, H. Lampinen, 1932) Siitävä valtaha saunass o. Sietävän valtahan saunassa on. (Joutseno, H. Lampinen, 1932) Älä pyri syyhyymätä saunaa. Älä pyri syyhyämättä saunaan. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Vanhemp' ko tietäis' lapse hammasvaivat ni värttänil' saunan lämmittäis. Vanhempi kun tietäisi lapsen hammasvaivat, niin värttänillä saunan lämmittäisi. (Joutseno, A. Luukko, 1932) Juva Älä mene syyhymättä saunaan. Älä mene syyhyämättä saunaan. ( Juva, G. Aalto, 1932) Nyt meijän on lähettävä, sanoi täi saunan löylyssä. "Nyt meidän on lähdettävä", sanoi täi saunan löylyssä. ( Juva, F. J. Holopainen, 1932) Sen piähä se pestää joka saunassa käyp. Sen päähän se pestään, joka saunassa käy. ( Juva, I. Kaipainen, 1932) Jos ei ite saanassa kää, nii ei piätä pestä. Jos ei itse saunassa käy, niin ei päätä pestä. ( Juva, A. E. Kolari, 1932) Voi sitä kuumoo mik ol akola saunassa. Voi sitä kuumaa, mikä oli akoilla saunassa. ( Juva, L. Maljanen, 1932) Saunassa on hyvä asua suap kussa karsinaa. Saunassa on hyvä asua, saapi kusta karsinaan. ( Juva, L. Maljanen, 1932) Sauna lämmite, sarvet likkoo, jo kuppari kello kuuluu. Sauna lämmite, sarvet likoon, jo kupparin kello kuuluu. ( Juva, L. Maljanen, 1932) Ei sen piätä pestä joka ei ise saunassa käy. Ei sen päätä pestä, joka ei itse saunassa käy. Joka ei itse käy asioillaan. ( Juva, L. Maljanen, 1932) Elä kehu, ennenku o puut reissä ja kuorma saona eissä. Älä kehu, ennen kuin on puut reessä ja kuorma saunan edessä. ( Juva, S. Pätynen, 1932) Jossei sauna ja viina auta niin tulla [!] kuolema. Jos ei sauna ja viina auta, niin tulla [!] kuolema. ( Juva, G. W. Schadewitz, 1932) Ei huoli männä syyhelemätäs saunaa. Ei huoli mennä syyhelemättä saunaan. ( Juva, G. W. Schadewitz, 1932) Suaphan niitä saonan karsinasta toesija. Saapihan niitä saunan karsinasta toisia. Tarkoittaa, jos perheestä sattuu lapsia kuolemaan. ( Juva, A. Ylönen, 1932) Saonassao hyvä asuvas suap kustak karsinaa. Saunassa on hyvä asua, saapi kusta karsinaan. ( Juva, A. Ylönen, 1932) Maanatai männöö muatessa. Tiistae siinä sivussa. Keskviikko eijjook kenenkääp päevä no torstaen työlä ei eletä perjantae on saunapäevän uatto. Ja joka pyhän kunnola pittää se ei lauvantaenakaattiem mittää, Ja nyt on Herran sapatti. Maanantai menee maatessa. Tiistai siinä sivussa. Keskiviikko ei ole kenekään päivä, no torstain työllä ei eletä, perjantai on saunapäivän aatto. Ja joka pyhän kunnolla pitää, se ei lauantainakaan tee mitään. Ja nyt on Herran sapatti. Laiskurin päiväluettelo sunnuntaina. ( Juva, A. Ylönen, 1932) Laskvat sijan saonaa. Laskivat sian saunaan. Sanotaan jos tyttölapsi syntyy. ( Juva, A. Ylönen, 1932) Matti sannoo että jos minuv valtae oes ni minä palennuutasiv vasikal lehmäm mahhaaj ja akan kuuma saonal laateile. Matti sanoo, että "jos minun valtani olisi, niin minä palennuttaisin vasikan lehmän mahaan ja akan kuuman saunan lauteille". Tarkoittaa kevättalven kovia aamupakkasia, joka keskipäivällä auringon vaikutuksesta lämpenee. ( Juva, A. Ylönen, 1932) Sullaha on nenä, ku palouatra sauna seineevaste pystyssä. Sinullahan on nenä kuin paloaura saunan seinää vasten pystyssä. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Oeshan niitä löyly lyöjijä, ku ves sauna lämmittäjijä. Olisihan niitä löylynlyöjiä, kun vesisaunan lämmittäjiä. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Puhu pukile, sano sauna akka papile. "Puhu pukille", sanoi sauna-akka papille. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Sauna lämmite sarvet likkoo, kuppar kottoo kurikka kättee. ? Sauna lämmiten, sarvet likoon, kupari kun kotoa kurikka käteen! ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Kalanti Opiks koeral kylm saun. Opiksi koiralle kylmä sauna. (Kalanti, A. Laaksonen, 1931) Älä men syhymät sauna. Älä mene syyhymättä saunaan. (Kalanti, A. Laaksonen, 1931) Ei ol kylm ei kuum enemät ko Tölviiki saun. Ei ole kylmä ei kuuma enemmän kuin Tölvikin sauna. (Kalanti, S. Penttilä, 1931) Opiks koerallekki kylm saun. Opiksi koirallekin kylmä sauna. (Kalanti, M. Siivonen, 1931) Se taut kute viinast ja saunast paran, oo kualemaks. Se tauti, kun ei viinasta ja saunasta parane, on kuolemaksi. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Opiks koeral kylm saun. Opiksi koiralle kylmä sauna. Heikot jäät ovat pettäneet koiran ja se on joutunut kylmään veteen. Yllä olevan sananlaskun oletan tästä saaneen kertauksen. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Ko mene syhymät sauna, ei pääs kraappimat pois. Kun menee syyhyämättä saunaan, ei pääse kraappimatta pois. (Kalanti, V. Tähtinen, 1931) Opiks koerall kylm saun. Opiksi koiralle kylmä sauna. (Kalanti, Em. Tamminen, 1931) Älä men syhymät saunaha! Älä mene syyhyämättä saunaan! (Kalanti, Em. Tamminen, 1931) Ei tarvit mennä syhymät sauna taikkei pääs kraappimat pois. Ei tarvitse mennä syyhyämättä saunaan, taikka ei pääse raapimatta pois. Tarkoitta sitä joka toisen päälle liiaksi kanta ja saakin itse satikkas. (Kalanti, F. Tanner, 1931) Kyl kipu kova on ja jolle viin ja saun aut nii sit on kuolemaks. Kyllä kipu kova on, ja jollei viina ja sauna auta, niin sitten on kuolemaksi. (Kalanti, F. Tanner, 1931) Opiks koeral kylm saun. Opiksi koiralle kylmä sauna. Tarkoittaa häijynilkiselle vastusta. (Kalanti, F. Tanner, 1931) Ei ol menemist tarttuva sauna, saa jälkken kraappia enemän ko mennes. Ei ole menemistä tarttuvaan saunaan, saa jälkeen kraappia enemmän kuin mennessä. (Kalanti, Kustaa Valo, 1931) Opiks koerall kylm saun. Opiksi koiralle kylmä sauna. (Kalanti, A. Virtanen, 1931) Saunas ja riihes ei saa piärrä mut kirkos saa tuhnat. Saunassa ja riihessä ei saa pierrä, mutta kirkossa saa tuhnata. (Kalanti, A. Virtanen, 1931) Jolte viin, saun ja terv aut niin kualemaks olkko. Jos ei viina, sauna ja terva auta, niin kuolemaksi olkoon. (Kalanti, A. Widberg, 1931) Opiks koerall kylm saun. Opiksi koiralle kylmä sauna. (Kalanti, A. Widberg, 1931) Saun Suame lääke oo. Sauna Suomen lääke on. (Kalanti, A. Widberg, 1931) Kiuruvesi Sama se on saanalle, jos kota pallaa. Sama se on saunalle, jos kota palaa. (Kiuruvesi, A. Pennanen, 1932) Ei syyhytä saonaan. Ei syyhyttä saunaan. Ei sekaantua turhaan toisten asioihin. (Kiuruvesi, A. Saastamoinen, 1932) Jos ei viina sauna ja terva auta niin se tauti on kuolemaks. Jos ei viina, sauna ja terva auta, niin se tauti on kuolemaksi. (Kiuruvesi, H. Siponen, 1932) Varjele Luoja ihmisen lasta Laitisten hoppua huojentamasta saunassa suopa ja urpanen vasta jolla ne ruoskii köyhän lasta. Varjele Luoja ihmisen lasta Laitisten hoppua huojentamasta, saunassa suopa ja urpainen vasta, jolla ne ruoskii köyhän lasta. Täällä Kiuruvedellä Laitilassa tehdään työt kiireellisesti ja kovalla vauhdilla, josta on sanaparsi otettu käytäntöön, ja muuten kohtelevat työväkeä ankarasti. (Kiuruvesi, H. Siponen, 1932) Saana lämmitä ja sarvet likkoo. Sauna lämmitä ja sarvet likoon. (Kiuruvesi, E. Siik, 1932) Ee syyhytä saanaan. Ei syyhyttä saunaan. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Vie pyykkiin vie pakkaseen vuan elä saanan löölyyn. Vie pyykkiin, vie pakkaseen, vaan älä saunan löylyyn. Täin pyyntö. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Joka tämän varastaa, sitä piru rakastaa, saonan kiukaalla kiikuttaa riihen parsilla paokuttaa. Joka tämän varastaa, sitä piru rakastaa, saunan kiukaalla kiikuttaa, riihen parsilla paukuttaa. (Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36) Sama saunalle, jos kota pallaa. Sama saunalle, jos kota palaa. (Kiuruvesi, P. Marin, 1932) Sauna lämmitä ja sarvet likkoon. Sauna lämmitä ja sarvet likoon. (Kiuruvesi, P. Marin, 1932) Tuel kuuma kun Pekka Juusolle saanassa. Tuli kuuma kuin Pekka Juusolle saunassa. (Kiuruvesi, M. Jauhiainen, 1932) Se on sekasi kun saana-Matin paeta! Se on sekaisin kuin Sauna-Matin paita. (Kiuruvesi, M. Jauhiainen, 1932) Saanaan, ja savirikko kaalaan. Saunaan ja saverikko kaulaan. Menkää saunaan. (Kiuruvesi, M. Jauhiainen, 1932) Saana lämmitä ja sarvet likkoo. Sauna lämmitä ja sarvet likoon. (Kiuruvesi, M. Jauhiainen, 1932) Vaikka suoles työnnät ee saunookaa lämmitetä. Vaikka suolesi työnnät, ei saunaakaan lämmitetä. (Kiuruvesi, H. Martikainen, 1932) Kivennapa Jos ei sauna, viina ja terva auta ni sit on ies kuolema ja hauta. Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin sitten on edessä kuolema ja hauta. (Kivennapa, E. Heikkinen, 1932) Älä pyri syyhymätä saunaa. Älä pyri syyhymättä saunaan. Älä tunkeudu pyytämättä toisten asioihin ja salaisuuksiin. (Kivennapa, E. Heikkinen, 1932) Terva ja sauna jos ei auta. Ni tauti on kuolemaks. Terva ja sauna jos ei auta, niin tauti on kuolemaksi. (Kivennapa, A. Munne, 1932) Nii o kuuma ko sauna löylys. Niin on kuuma kuin saunan löylyssä. (Kivennapa, A. Munne, 1932) Nii o vari ko sauna löylys. Niin on vari kuin saunanlöylyssä. (Kivennapa, A. Munne, 1932) Kuka ei saunas käy, sen päätäkää ei pessä. Kuka ei saunassa käy, sen päätäkään ei pestä. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Ei pie männä syyhymättä saunaa. Ei pidä mennä syyhymättä saunaan. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Saap se surma saunastkii. Saapi se surma saunastakin. (Kivennapa, A. Paavolainen, 1932) Kuka ei saunas käy sen päätä ei pessä. Kuka ei saunassa käy, sen päätä ei pestä. (Kivennapa, J. Soponen, 1932) Häis viinaa ja saunas löylyy. Häissä viinaa ja saunassa löylyä. (Kivennapa, J. Soponen, 1932) Ei pie männä syyhyymättä saunaa. Ei pidä mennä syyhyämättä saunaan. (Kivennapa, M. Suutari, 1932) Kurkijoki Viina ja terva ja sauna jos ei auta ni sittei auta ko kuolema. Viina ja terva ja sauna jos ei auta, niin sitten ei auta kuin kuolema. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Sauna lämmitä sarvet likkoo. Sauna lämmitä, sarvet likoon. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Elä usko ihtekkeä niet sika lenteä, kana kynteä, kaivo palloa ja saunast vettä kannetoa. Älä usko itsekään niin, että sika lentää, kana kyntää, kaivo palaa ja saunasta vettä kannetaan. (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932) Saunassa löylyy riihessä pöllyy. Saunassa löylyä, riihessä pölyä. (Kurkijoki, A. Kojo, 1932) Suatanan savolaine ko söi sen vitu voitien sielt sauna ikkunalt. Saatanan savolainen, kun söi sen vitun voiteen sieltä saunan ikkunalta. Savolaisen halveksimista. (Kurkijoki, A. Korhonen, 1932) Liklaklaklaak laskiaista meijen mammalle pitkiä pellavia naapurin mammalle tippuroita tappuroita saunan ikkunan tukkeita. Liklaklaklaak laskiaista, meidän mammalle pitkiä pellavia, naapurin mammalle tippuroita tappuroita, saunan ikkunan tukkeita. Laskiaishuuto päivällä. (Kurkijoki, J. Korpela, 1932) Elä miä syyhymättä saunaan! Älä mene syyhymättä saunaan! (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) "Saunaki on niinku sakast", sano sokkii. "Saunakin on niin kuin sakasti", sanoi sokea. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Terva tärpätti ja sauna jos ei auta, ni perrii kirstulauta. Terva, tärpätti ja sauna jos ei auta, niin perii kirstulauta. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Tahtojan vattaha saunass' on. Tahtojan vatsahan saunassa on. Löylyn lyöntiin nähden. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Jalat on suuret ku suokuokat, suu on ku saunan reppänä, nuama ku romukaupan ikkuna ja piä ku rihkamatavarakauppa. Jalat on suuret kuin suokuokat, suu on kuin saunan reppänä, naama kuin romukaupan ikkuna ja pää kuin rihkamatavarakauppa. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Viina, terva ja sauna jos ei auta ni sitt' perrii hauta. Viina, terva ja sauna jos ei auta, niin sitten perii hauta. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Tule torpastas', saunua en lämmitä! Tule torpastasi, saunaa en lämmitä. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Laukaa Laakaalaine laalaa saana laateessa kaala pitkällään kuumassa löölyssä. Laukaalainen laulaa saunan lauteessa kaula pitkällään kuumassa löylyssä. (Laukaa, K. Häkkinen, 1936 - 37) Puhu pukille sano saana akka papille. "Puhu pukille", sanoi sauna-akka papille. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) "On sitä maalimaa tuonnekki, jos on tännekki", sano akka, [kun] saana ikkunasta ulos koettel. "On sitä maailmaa tuonnekin, jos on tännekin", sanoi akka, kun saunan ikkunasta ulos koetteli. (Laukaa, S. Leinonen, 1936 - 37) Laakaalaene laalaa pitkällä kaalallaa saanan laateilla. Laukaalainen laulaa pitkällä kaulallaan saunan lauteilla. (Laukaa, S. Leinonen, 1936 - 37) Elä tus syyhytäs saanaa. Älä tule syyhyttä saunaan. Aiheetta tappelemaan. (Laukaa, H. Majanen, 1936 - 37) Laakaalaene laalaa pitkällä kaalallaa laavantaena saana laateilla. Laukaalainen laulaa pitkällä kaulallaan lauantaina saunan lauteilla. Laukaasta. (Laukaa, L. Makkonen, 1932) Puhu sinä pukille sano saona-Matti papille. "Puhu sinä pukille", sanoi Sauna-Matti papille. (Laukaa, L. Makkonen, 1932) Se lähti kus saonan eistä. Se lähti kuin saunan edestä. Sukkelasta ihmisestä. (Laukaa, L. Makkonen, 1932) Saana pallaa ja se on sammutettava tänä päevänä, sano akka ko saana ol tulessa. "Sauna palaa ja se on sammutettava tänä päivänä", sanoi akka, kun sauna oli tulessa. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Jos ee terva, viina ja saana aata, nii kuole poes. Jos ei terva, viina ja sauna auta, niin kuole pois. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Saana pallaa ja se o sammutettava tänä päevänä. Sauna palaa ja se on sammutettava tänä päivänä. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Saanaa pittää männä sillonku sanotaa. Saunaan pitää mennä silloin kuin sanotaan. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Laakaa saana laateella laalettii kaalat pitkällää kaaniita laaluja. Laukaan saunan lauteilla laulettiin kaulat pitkällään kauniita lauluja. Laukaalaiset puhuvat aalla venyttäen. Niimpä onkin täällä Laukaan murretta kuvaava vanha laulu. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Jossee saana viina ja terva aata nii kuolema tulloo. Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin kuolema tulee. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Ee pestä peätä kunnolla ku ee oe ihte saanassa. Ei pestä päätä kunnolla, kun ei ole itse saunassa. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) O[o]ttaa ku mörkö saanassa eekä kuulu kettää. Odottaa kuin mörkö saunassa eikä kuulu ketään. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Män syyhytä saonaa. Meni syyhyttä saunaan. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) Jos ee viina ja saana aata, nin tulloo kuolema. Jos ei viina ja sauna auta, niin tulee kuolema. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) Pekka Pietari poika varasti voarilta voita män saksaan saunaa istu takapuolensa naulaa. Pekka Pietarin poika, varasti vaarilta voita, meni Saksaan saunaan, istui takapuolensa naulaan. (Laukaa, V. Sillman, 1932) Niin tämä on kun mansikasta tullaa sano pien tyttö kun saunan lauteelta alas laski. "Niin tämä on kuin mansikasta tullaan", sanoi pieni tyttö, kun saunan lauteilta alas laski. (Laukaa, V. Sillman, 1932) Puhu pukille sano sauna akka Papille. "Puhu pukille", sanoi sauna-akka papille. (Laukaa, V. Sillman, 1932) Laakaalaine laulaa sauna laateella kaula pitkällää. Laukaalainen laulaa saunan lauteilla kaula pitkällään. (Laukaa, V. Sillman, 1932) Pulise pukille sano sauna akka papille. Pulise pukille sano sauna-akka papille. (Laukaa, K. Taipale, 1932) Sauna lämmitä ja sarvet likkoo kuppari tullee kujan suussa. Sauna lämmitä ja sarvet likoon, kuppari tulee kujan suussa. (Laukaa, K. Taipale, 1932) Jos ei viina ja saana aata nii on pia suora seäriste joukossa. Jos ei viina ja sauna auta, niin on pian suorasääristen joukossa. (Laukaa, K. Taipale, 1932) Laakaalaine laalaa saanalaateella kaala pitkällää. Laukaalainen laulaa saunanlauteilla kaula pitkällään. (Laukaa, Kerttu Sakari 1936-, Kerttu Sakari 1936-37) Sauna lämmite ja sarvet likkoo, kuppar tullee jo kujan suussa. Sauna lämmite ja sarvet likoon, kuppari tulee jo kujan suussa. (Laukaa, Kerttu Sakari 1936-, Kerttu Sakari 1936-37) Elä mäne syyhytä saunaa. Älä mene syyhyttä saunaan. (Laukaa, K. Vatiainen 1936-, K. Vatiainen 1936-37) Joutaa syömää ja saunaa moata. Joutaa syömään ja saunaan maata. (Laukaa, K. Vatiainen 1936-, K. Vatiainen 1936-37) Onko sieltä muitaki tulevija sano akka ku saunalauteilta putos. "Onko sieltä muitakin tulevia?" sanoi akka, kun saunanlauteilta putosi. (Laukaa, K. Vatiainen, 1932) Pekka Pietari poika, varast vaarilta voita, män Saksa saunaa istu takapuolesa naulaa. Pekka Pietarin poika, varasti vaarilta voita, meni Saksan saunaan, istui takapuolensa naulaan. (Laukaa, K. Vatiainen, 1932) Onko sieltä muutaki tuotavoa sano ukko kun saana lauteelta putos. "Onko sieltä muutakin tuotavaa", sanoi ukko, kun saunan lauteilta putosi. (Laukaa, Vieno Sillman, 1932) Nyt tuli lähtö kun sauna eestä. Nyt tuli lähtö kuin saunan edestä. (Laukaa, Vieno Sillman, 1932) Loimaa Selkä sauna. Selkäsauna. Ko annetaan selkään. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Jos ei terva, sauna ja viina auta, niin on kualema tauti. Jos ei terva, sauna ja viina auta, niin on kuolematauti. Vanhanaikasia tropeja. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Ei o hyvä mennä syhymätä saunaan. Ei ole hyvä mennä syyhyämättä saunaan. Tarkoitetaan ettei ole hyvä pistää nenäänsä joka asiaan, voi käydä hullusti. (Loimaa, S. Sulkanen , 1933) Älä mene syyhyttä saunaan niin et pääse kraappimata pois. Älä mene syyhyttä saunaan, niin et pääse kraappimatta pois. (Loimaa,

Avainsanat: baari vilppula homma itä sanonta klapi synti juoma ovi lepo finnish jolla vaari muualla oksa puoli puu silmä huoli vähentää vaihtaa jokainen tässä suu puita sisäinen kuvitella muu nimi nykyinen voida paikka kertoa muut päättää virtanen jää kon köyhä you puhua minä onko väyrynen tuoksu joonas puuro laulaa pane kylmä ääni historia häntä mummu hiiri pia limu japanilainen saara kadota kilpailu juhani maanantai kustaa fm lamppu halki mee lämmittää saunassa ruotsalainen hukkaan taru puna aatu kysyy matkasta mitä pikkuveli päähän välitä iho juo lukea hän kartta kansainvälinen kana rovaniemi niska luoja lääke tauti kulkea pystyä korhonen innokas mahdollisuus mukava vanhempi ihminen me käsi mahdollinen äijä pari sit tarkoittaa puuttua saatana miettiä juntti piru bloody kolmas kärsiä sivu viina pohtia löytää helvetti esittää luulla kantaa uusin vesimies lämmin laskea tytär keskittyä oinas verkko akseli kala tuttu nautinto pakkanen sika lappi sanakirja tietää länsi akka polttaa kova voittaa kuolema kysymys pyhä sananparsi seteli wikipedia venäläinen luukku maija pallo savolainen porstuasa hammas lasta pirtti pata leijona laulu tuli työ lentää kukka paljas muori kruunu löyly pietarinpoika chanel holopainen kevättalvi sairaus pispala veli kota voide savo kosteus päätoimittaja muistaa kirjallinen kangas huuhdella penkki kaula muuri jopo surma tasku herättää salonen syö lumi arkisto tupa vanilja sana niemi saippua materiaali muoto oikeus pyyhe keisari suomalainen saksa vaikutus kamppi kehu tahti gel lapsi edu rukous pie musta haku kulttuuri saapua väki ehto kähkönen nuotio scoop mk koivu nostaa kuorma heikki meriläinen pohjanmaa sananlasku nimittää väinö amerikkalainen syy unohtaa rauha oulu paperi niet ilona olettaa nauttia luonteva kiuruvesi lähteä ottaa päästä katsella ymmärrys antaa vastata horoskooppi entinen nina varsinais kehittää hinta joutsen voi makkonen valkee kaksonen hilma ylönen lehmä kaivo terva v isä äiti mäenpää skorpioni marin parviainen itämeri pussi laukka tietokanta torstai käräjä erota keksintö likainen pestä lattia hakala pesusieni pullo parantaa mies kalanti oksanen nykypäivä paltamo pappi sauna tornio laude eno varoitus lika hop tissi isoäiti katto hauta palo kärpänen palaa versio niskanen urakka ida hiltunen virolainen vasara astia englanninkielinen härkä rantala käytetty jokinen heikkinen joutseno heinonen keränen ylitalo valkeala nuutila lehtola juva hailuoto tyrvää kurkijoki alatornio nivala iisakki suutari allas mäkinen renki lapsuus suku eteläpohjalainen hyttynen lukkari grilli nunna sillanpää laaksonen seinä pyykki tolonen lehtinen itku sirkka soppa karjala liukas johannes kulttuurihistoria kylä tekniikka joulusauna mörkö pukki hirsi tamminen matti johansson harju kiiski sähkökiuas leikata muovi kori aapo nakki etikka lauta neitsyt kulkunen sokea mikkola kerttu haastattelu apteekki pesä vaatehuone makkara pöly meri laine leinonen suihku perhe pennanen kieli sakari kuvahaku varastaa muka nurkka martikainen kukko murre bastu kleemola suomela liimakka heiskanen haanpää anna pesuhuone ilomantsi laihialainen piika kurikka penttilä maalaus lampinen karttunen reinikainen häkkinen siponen isokyrö loimaa laukaa pajukoski riistavesi möttönen hilda jauhiainen hausjärvi hyvönen honkanen rosvo pieni käydä suomessa nokia poliisi suomi suuri kello tarvita finland viikko vaihe ilta kuva esimerkki päivä it aika turku kesä google helsinki kirkko perjantai men suola poika lauantai yksin koira ymmärtää ihana tarjota elämä suhde tyttö kaupunki tuntua aurinko minuutti ikkuna syntyä valo herra asua hiki rouva isäntä kaveria lämpö pää odottaa kävellä body tapa hm naapuri talvi työt jonne tunti fi tapahtua vesi jumala juttu ukko kuuma sekaisin usko rakastaa kaunis pekka hiukset pitää selitys raja astua maata istua hengittää kokemus vetää käsissä puhdas muuttua kyyti hiljaisuus esine ruumis lee keksi sänky räsänen suora koko mikko huhtala raidallinen nenä tuore uni horror värinen lause harmaa ero elävä kalle helmi laski lehti lakka kiinnostaa lähtö kansi liike laukku uuni aalto huone henkilö maha liha joulu tee suvi vaaka nälkä veri raaka kipu nainen leikkiä ulkopuolella ostaa tiistai selkä matka kuolla saunoa aatto kissa sentti jalka sinä laittaa kilometri moon vuoro nuori paita os neljä vahva jaakko shampoo emäntä norjalainen mamma alkoholi aho saari työpäivä tuska syödä vauhti taivas englanti satu talo haaste kaveri punainen alasti paistaa leipä artikkeli keskiviikko keskusta auto mökki sielu tunne hunaja cream pietari halpa w naama pohjoinen olut jussi vanha tarttua etelä


blogivirta.fi