Tänään on 19.08.2019 11:12 ja nimipäiviään viettävät: Mauno, Maunu, Magnus ja Mns. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Vesiliikennesanojen alkuperää ja merkityksiä, wikipediasta

Julkaistu: · Päivitetty:

Nämä ovat nimityksiä erilaisille veneille ja laivoille Alus  on nykyisin yleisnimitys erilaisille kulkuneuvoille, perinteisesti se on tarkoittanut laivaa tai venettä. Alus on johdos sanasta ala. Esimerkki kansanrunoudesta: Siitä Matti Laurin poika, viisas Viipurin isäntä jo itse pakohon pääsi, rienti luoksi laivosensa, astuvi aluksehensa... Haaksi  on vanha omaperäinen nimitys veneelle tai laivalle. Joissain  etäsukukielissä  sanan vastineet merkitsevät astiaa tai ruukkua, joka lienee sanan alkuperäisin merkitys. Suomessa sana on käytössä enää lähinnä  hylyn  merkityksessä ja sanassa  haaksirikko , joka sananmukaisesti tarkoittaa haahden rikkoutumista. Esiintyy kalevalaisessa runoudessa, esimerkiksi: Pantiin haaksi haljakkahan, punasehen pursi puoli. Kuutto eli kuutti tarkoitti yleensä yksinkertaista talonpoikaista venettä, mutta ei ollut minkään tietyn venetyypin nimitys Hylkivene, hylkeenpyyntivene Saima  on lähinnä  Laatokalla  käytetty historiallinen purjealusten tyyppi. Tämä omaperäinen nimitys on lainautunut myös venäjän kieleen. Uisko  oli soudettava purjevene tai purjeellinen soutuvene, mahdollisesti alun perin niin sanottu  pitkävene . Johdos sanasta lisko. Uiskoksi kutsuttuja aluksia käytettiin vielä keskiajalla. Kansanrunoudessa sana mainitaan harvoin, ja silloinkin se tarkoittaa käärmettä. Tosin laivan nimenäkin on voinut olla käärmettä tarkoittava sana. Ruuhi  on puun rungosta koverrettu vene, vanhimpia venetyyppejä. Germaaninen lainasana. Haapio on  haapainen  ruuhi. Honkio on  mäntyinen  ruuhi, sanasta honka. Laiva  on vanha lainasana germaanisista kielistä. Samaa kantaa, mutta paljon uudempi laina on sana  lotja . Vanhastaan tarkoittaa venettä, jossa on pohjan päällä toinen taso eli kansi. Vene  on nykykielessä hyvin pieni alus, jossa on voinut olla purjekin. Nykyisin purjevene on purjeellisen veneen nimitys, soutuvene taas soudettavan. Sana vene on omaperäinen. Pursi on uudehko, ei kuitenkaan moderni lainasana, joka merkitsee pienehköä purjelaivaa tai purjevenettä. Omaperäiset sanat Nämä ovat suomessa ja sukulaiskielissä omaperäisiä sanoja: Emä on alkuperäinen nimitys  kölille . Se juontuu sanasta  emo . Köli on lainasana. Emä on edelleen käytössä  emäpuun  nimityksessä. Mela  on alkuperäinen nimitys  airolle . Soudin. Airoja ja meloja on toisinaan nimitetty myös soutimiksi. Kokka eli kokko on vanha  keulaosan  nimitys, merkitsee myös muita teräviä kärkiä. Nenä-sanalla voidaan tarkoittaa yleensäkin esineen päätä. Nenäksi kutsutaan myös veneen keulan kärjessä olevaa veneen keskilaudan päätä tai siihen liittyvää keulakoristetta. Monissa kansanlauluissa venettä verrataan lintuihin ja laivan kaarevaa nenää joutsenen kaulaan. Esimerkiksi: Nuoret souti, airot notku, airon pyyryt pyinä vinku, hangat hanhina haserti, nenä joiku joutšenina, teljot tetrinä kukerti, perä korsku koarnehena. Pohja  tarkoittaa (muun muassa) aluksen pohjaa. Kansi -sanaa käytetään (usein myös) aluksiin liittyen, alkuperäinen merkitys saattaa olla astian kansi. Lauta  on viimeistään rautakaudelta lähtien ollut Suomessa merkittävin veneiden ja laivojen rakennusaine aina metallirakenteisten alusten aikaan asti. Maaseudulla talot on vanhastaan tehty  hirsistä , joten omaperäinen lauta-sana on alun perin liittynyt lähinnä vesiliikenteeseen. Tosin katto paanua  on voitu sanoa laudaksikin. Kaari-nimitystä käytetään puisten alusten rungon poikkisuuntaan kulkevista u-muotoisista tukirakenteista joissa laivan tai veneen pitkittäiset runkolaudat ovat kiinni. Hanka tarkoittaa (muun muassa) aluksen laitaa. Laita on germaaninen lainasana. Laitaa on kutsuttu myös lainasanalla parras. Hankain  on airojen kiinnityskohta veneen laidassa. Tulee sanasta hanka. Tuhto  on mahdollisesti omaperäinen sana, joka tarkoittaa soutajan penkkiä tai soutajan jalan tukipuuta. Penkki on vierasperäinen sana, ja tulee luultavasti muutaman mutkan kautta varhaisen italialaisen rahanvaihtajan pöydän nimityksestä. Puu (myös purjepuu, vaatepuu, varpapuu) on vanha  maston  nimitys. Masto on germaaninen lainasana. Puu esiintyy maston merkityksessä vielä tallennetussa kansanperinteessä. Esimerkiksi: Onko tässä puussa puuta, Jumalalle purjepuuta, Jeesukselle venehen puuta? Hanko on myös vanha maston nimitys. Esimerkiksi: Ikutiira, Niiranpoika oli purjepuun nenässä, rautahankin hartijoilla; katzo tyynet, katzo tuulet... Varpa-sanaa on käytetty myös mastosta, vrt. sprii- eli varpapurje. Perä on monen asian takaosan nimitys, myös veneen. Purje -sanalle on kaksi vaihtoehtoista etymologiaa, se on joko omaperäinen tai balttilainen laina. Jos se on omaperäinen, se on sukua sanalle puhuri, joka taas on sukua puhua-verbille. Köysi  on tärkeä purjealuksissa ja purjeettomissakin esimerkiksi kiinnitysköytenä. Sana tarkoittaa säikeistä punottua nuoraa. Solmu  on tärkeä köyden käsittelyssä, myös veneen nopeuden yksikkö. Solmuja on käytetty jo kivikaudella ansa- ja verkkopyynnissä, joten sana lienee hyvin vanha. Vierasperäiset sanat Masto Vaate  on vanha germaanis-peräinen sana joka tarkoitti alun perin ehkä ihmisen vaatetta kuten nykyisinkin. On kuitenkin myös vanha purjeen nimitys. Sen alkuperäisyydestä juuri purjeen nimityksenä ei ole varmuutta, kansanperinteessä se on rinnakkainen nimitys. Esimerkiksi: Niin on laivoja lahella, Kuni suuret sorsaparvet. Niin on puissa purjehia, Vaattehia varpapuissa, Kuni kummun kuusiloita, Tahi mäntyjä mäellä. Haljakka  ("verkakangas") on myös ollut purjeen nimitys. Germaaninen laina. Ankkuri  on laajalle eurooppalaisiin kieliin levinnyt kreikkalais- tai latinalaisperäinen sana, joka lienee lainattu suomeen germaanisista kielistä, mahdollisesti ruotsista. Airo , germaaninen laina Laita  (veneen laita, parras), germaaninen laina Lehmänsilta on korotettu silta torpan ja keulapakan välissä. Takila Teljo  eli penkki tai jalan tukipuu. Mahdollisesti omaperäinen vastine sanalle on tuhto Parras (veneen laita), germaaninen tai balttilainen lainasana Parraspuu eli soutajan penkki, yhdistys sanoista parras ja puu Pyyry on airon kädensijan vanha nimitys. Lainaa ruotsista. Pakka, aluksen keulakoroke tai kansi Vesillä liikkumista tarkoittavia sanoja Purjehtia. Sanan omaperäisyys riippuu purje-sanan omaperäisyydestä, ks. tätä. Soutaa. Omaperäinen. Laskea (vettä, vesiä, merta, jokea ym.) Omaperäinen. Karehtia Omaperäinen. Kulkea Omaperäinen. Sauvoa on toinen nimitys soutamiselle sekä pohjaan koskettavan sauvan avulla liikkumiselle. Tullut omaperäisestä sanasta  sauva . Meloa Omaperäinen. Hakata-sanalla on kuvailtu raivokasta soutua. Huovata  eli soutaa taaksepäin. Ilmeisesti skandinaavinen laina. Ajaa omaperäinen Ajelehtia johdos ajaa-verbistä Lipua omaperäinen,  onomatopoeettinen , vrt. liplattaa  Omaperäiset sanat Tämä osio on huomattavan keskeneräinen Otava  (verkko) Pato Verkko Nuotta   Vesiliikenteen ympäristöön liittyviä sanoja Tämä osio on huomattavan keskeneräinen Valkama on vanha omaperäinen nimitys  satamalle . Satama on luultavasti germaaninen lainasana. Aluksen paikkaa rannassa on kutsuttu myös sijaksi. Puhuri eli myötätuuli, purjehdustuuli, purjehdussää. Sana on tullut puhua-verbistä, joka tarkoitti myös puhaltamista.  Loitsuissa  tuulta käskettiin "puhumaan" purjeisiin. Telakka  on johdos vierasperäisestä sanasta  tela . Silta, käytetty laiturin nimityksenä, balttilainen laina Laituri , germaanisperäisestä sanasta laita Pieni merenkulkusanasto Artikkelini sanojen alkuperästä Vesielementti ja suomalaiset

Avainsanat: vesiliikennesanat ympäristö yhdistys wikipedia viisas viipuri verkko venäjä vene vastine vanha vaate tässä tyyppi tuuli torppa tietty telakka taso tarkoittaa talo tahi suomessa suomi suku soutaa solmu silta satama sana saima ruotsi runous ranta pöytä puu joki jeesus jalka italialainen isäntä ihminen honka historiallinen hanko haaksirikko esimerkki laina käytetty käyttää käsittely kulkea kokko kivikausi kieli keskiaika kaula katto kantaa kansi jumala laskea laiva laituri lainata lainasana merkittävä meloa matti maaseutu lisko lauta lauri puoli puhua poika pohja pieni perä penkki otava onko nuori nimittää nenä muutama moderni merta merkitys emo astia artikkeli ankkuri alus alkuperä alkuperäinen ala ajaa


blogivirta.fi