Tänään on 25.08.2019 17:59 ja nimipäiviään viettävät: Loviisa, Lovisa ja Louise. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Jaakkiman blogi:

LEIRITYÖN OPISKELUSTA

Julkaistu: · Päivitetty:

Lastenohjaajan koulutukseen sisältyy Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen tutkinnon osa. Siihen sisältyy retki- ja leiritoiminnan opintoja - sekä työssäoppimista. Opiskelija valitsee itse leirin, jolla työssäoppimisen suorittaa; vähintään viikonlopun mittaisen lapsille suunnatun leirin, jonka järjestävä taustayhteisö toteuttaa kristillistä kasvatusta. Yksi hyvä vaihtoehto on olla mukana opiston omilla lasten leireillä, joita on vuosittain useita. Näin omista kokemuksistaan - ja oppimisestaan - kertoo aikuisopiskelija, joka oli ohjaamassa syksyistä Keppiheppaleiriä: "Oppiminenhan alkoi tiukalla suunnittelulla, mitä ohjelmaa? Hartaus? Hartaus? Hartaus? Ei hitto se hartaus! Pari iltaa kotona silmät kierossa koneella, ei heppa aiheelle löydy mitään järkevää, mitäs nyt? No kasataan leikkejä/pelejä yhteen, helppoa. Ulkoleikkejä, tutustumisleikkejä, sisäpelejä, hippaa ja pallopelejä tulee paperille kuin itsestään.  Mutta, se hartaus... Torstaiaamu, perun sen leirin, lopetan koulun. Ei hitto miulla ei ole mitään ideaa hartauteen.  Illalla tavaroita pakatessa kolmelle eri reissuunlähtijäporukalle se tulee! Jippii minulla on idea! Nyt tytär - ala auttaa nyt on keksittävä pienille tytöille ja yhdelle pojalle hartaus. 15 min myöhemmin tarina kolmesta hevosesta on paperilla. Jess. Perjantaina lähden leirille hyvillä mielin. Lapset saapuvat opistolle, joku itkee. Suurin osa on hyvässä pöhinässä. Hyvä henki tempaa minutkin mukaansa! Täällä on kivaa! Leikkaamista, ompelua, pari haavaa, puretaan välillä, kannustan hyvä siitä tulee. Aika juoksee minä myös. Ryhmän hallinta...2,4,6,8...16 joku puuttuu, lähdetään hakemaan. Siinä asia joka nousee mieleeni leirin jälkeen. Mielestäni onnistuttiin hyvin mutta joka kerta jotakuta piti odottaa ja tyttöjä metsästää yläkerrasta. Opin ainakin että koko ajan pitää laskea että kaikki ovat mukana. Olin ensi kertaa leirillä ohjaajan roolissa joten kaikki oli uutta ja koko ajan opin lisää. Hoksasin ettei alun itkuja kannata ottaa liian vakavasti, eikä koti-ikävästä kannata puhua lainkaan. Mietin nyt jälkeenpäin että olinko liian varovainen? En halunnut lasten leikkivän ulkona piiloleikkejä jotta kukaan ei häviä kokonaan tai joudu veden varaan. Mielestäni oli myös haastavaa tietää minkä verran lapset voivat touhuta omiaan? Olen aina ollut pienempien lasten kanssa ja jotenkin on helpompaa kun koko porukka on yhdessä ja tiedän mitä he tekevät. Kiitos mukavasta viikonlopusta! Olen valmis uusintaan!"

Avainsanat: hallinta haastava auttaa ala aika aamu viikoloppu varaa valmis vaihtoehto työssäoppiminen tyttö tytär tutkinto toteuttaa tietää tarina syksy rooli retki puhua porukka poika pitää pari paperi ottaa opisto opiskelu opiskelija opinto omilla olin ohjaus ohjaaja odottaa mitä minä aurinkolasi lopettaa leiri leikata laskea lapsi kristillinen koulutus koululainen kotona koti koko juosta jolla itku ilta idea hitto henki


blogivirta.fi