Tänään on 18.09.2019 20:38 ja nimipäiviään viettävät: Tyyne, Tytti, Tyyni ja Pamela. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Punaturkkinen puolisukeltaja:

Poompiloo ja akko

Julkaistu: · Päivitetty:

Järvensivun yö ja kaksi hedelmällistä alapäätä. Kuusi minuuttia suttaista keikutusta, huokaus ja hellintä. Kipinä syttyy joskus herkästi, kun olosuhteet ovat elämälle suotuisat. Tuosta kipinöinnistä on kulunut nyt 18 vuotta.  Aikuiseksi en poikaa vielä suostu kutsumaan, mutta täysikäisyyden olen pakotettuna myöntänyt. Liian lähellä on vielä aika, kun kädessä oli poompiloo ja akko, kieli päristi puuautoihin voiman, jonka kaulaan ripustettu kuolalappu keräsi talteen. Ruskovillan kestovaipat pyöristivät takapuolen niin, että pullava kroppa oli kuin punaisiin sukkahousuihin pörähtäneellä kimalaisella.  Tässä iässä aika rullaa ruutia renkaissaan. Siinä vauhdissa tietyt ajanjaksot lähihistoriassa hämärtyvät, ja yksittäiset tapahtumat tuntuvat hukkuneen jonnekin, mistä nousevat vain kaivamalla ja usein hieman erilaisina. Vuosien pinoutuessa sitä pelkääkin jo unohtaneensa, mutta onneksi se on vain pintaa joka pyyhkiytyy, pölyä menneistä päivistä. Puhallus vain, ja poika pyörähtää takaisin papanaksi, joka rauhassa katsoi, ja antoi maailman hosua ympärillään.  18-vuotias. Muistan kyllä, vaikka korvieni ylle on satanut harmaata. Se on aikaa, kun vanhemmat eivät enää kyttää tekemisiäsi, mutta ovat silti apuna kun arki kamppaa. Elämässä on tilaa ja uutta vapautta ja pilvet vielä puhdasta hopeaa, aikaa vaikka huomisen tuhlaisikin. Keho on karvansa kasvattanut, kaikki putket ja pumppaimet suurin piirtein siellä missä pitäisikin. Vehkeet omat ja tutut, lainattavissa. Ajatukset tiukasti tulevassa. Ajokortti, ylioppilaskirjoitukset, armeija. Naiset, joilla on kaulalla vaniljaa ja hiuksissa mansikkaa sekä ihmeellinen kyky sotkea tuoksuherkän aistit.  Hetken pelkäsin, ettemme saa poikaa kasvatettua hengissä täysikäiseksi. Pää keräsi kuhmuja kuin sokeiden konttaamossa, puukkoa terästä kiinni ja silmäkulma edellä kohti hyllyn kulmaa. Jos tontilla oli kuoppa, niin pieni jalka pujahti sen perukoille yhtä varmasti kuin itse myyrä olisi tossunkärkeä ohjannut.  Taaperosta asti poika on ollut kiltti ja päästänyt meidät siten helpolla. Kasvatuksella on tietysti ollut oma osansa, mutta ei ihmiseen ominaisuuksia istuteta.  Utelias luonne on aina löytänyt taikaa tavanomaisesta. Herkät korvat kärsivät kovista äänistä, hyvä sydän kaltoin kohtelusta.   Älä kadota näin pitkään säilynyttä leikkimielisyyttäsi, vaan hukkaa sinä vihdoinkin se pintakovuus ja Miettisen suvun miesten tekaistu tiukkuus. Murra se synkkyyden lamauttava kirous, joka kiertää perintönä veressämme ja vain odottaa mustimpia hetkiäsi. Tunne vahvasti luvan kanssa, älä piilota tai patoa, me aikaisemmat olemme sitä jo yrittäneet. Kuuntele vanhempiesi neuvoja, mutta tee niin kuin itse tekisit, sillä elämä on omasi.  Seikkaile ja iloitse. Rakasta, sillä se on parasta mitä meillä on. 

Avainsanat: ylle vuotias voima vapaus vanilja vanhemmat tässä tuttu tunne tontti teräs tee tapahtuma takapuoli taika sydän suku sinä sataa minuutti miettinen mies me perintö onni ominaisuus olosuhde ohjata odottaa nousevat neuvo mitä rakastaa pöly pää puhdas poika pilvi pieni kieli keho kaula kadota jalka mansikka luonne käsi kyky kuusi kuunnella kulunut kroppa kiltti iässä ihminen ihmeellinen hylly hopea hius herkkä harmaa elämä armeija arki aika


blogivirta.fi