Tänään on 21.09.2019 11:48 ja nimipäiviään viettävät: Mervi, Gunborg ja Gunlg. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kuuta osoittava sormi:

EKP sinkoelvytys

Julkaistu: · Päivitetty:

 "Euroopankeskuspankki valmistelee ennen syyskuun kokoustaan uusia laajoja elvytystoimia tukeakseen euroalueen sakkaavaa taloutta. Taustalla ovat kevään ja kesän aikana saadut synkät uutiset maailmantalouden ja Euroopan talouden kehityksestä, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn HS:n haastattelussa." Olli Rehn kuvaa tulossa olevaa määrällistä elvytystä "singoksi" jonka oletettuna tehtävänä on singota Euroopan talous uudelleen kasvu-uralle. Tässä singon iloisessa hymyssä on kuitenkin yksi sinkohammas, joka tekee hymystä taloudellisen elvytyksen kannalta hieman oudon näköisen. Kyllähän rahalla merkitystä on elvytyksessä, varsinkin jos ja kun se suunnattaisiin jäsenvaltioiden vahvistamiseen, investointien elvyttämiseen ja jo kauan kaivatun sosiaalisesti suuntautuneen palvelurakenteen aikaansaamiseen. Edellisestä, vuoden 2018 loppuun päättyneestä, vähintään 3000 miljardin euron määrällisestä elvytyksestä (Suomen osuus varmuudella yli 30 mrd euroa vuosina 2014-2018) on jo puolessa vuodessa ajauduttu alaspäin vievään kierteeseen. Investointeja ei ole tullut, kansallisia talouksia ei ole saatu kuntoon - pitäisi säästää lisää, elää niukasti - ja uskoa uusien elvytyspakettien siunauksellisuuteen. Kun elvytyksen muodoista nyt ryhdytään kertomaan ja niistä keskustelemaan, pyydän kiinnittämään huomiota yhteen keskeiseen, EU:n peruskirjoista johtuvaan seikkaaan: mihin tahansa voidaan miljardeja euroja osoittaa, mutta demokraattisen valtion, julkisen sektorin tukemiseen sitä ei voida käyttää. Pankkeja tuetaan, yrityksille voidaan suunnata tukea (korvaamalla valtion omia tukitoimia velkakirjojen myynnistä saatavalla rahalla) ja jopa "helikopterirahaa", suoraa tukea kansalaisille vilautellaan. Minusta on uskomatonta mutta totta, että EKP:n määrällistä elvytystä ei voida käyttää suoraan siihen mihin sitä kaikkein kipeimmin tarvitaan eli valtion, kuntien ja ylipäätään julkisen sektorin investointien käyntiinlaittamiseen. Siitä hyötyisivät myös yritykset paranevien työllistämismahdollisuuksien muodossa. Paradoksaalista on, että määrällistä elvytystä voidaan saada demokraattisen valtion käyttöön vain verotuksella ja - kuten Saksassa tapahtuu - huimilla palkankorotuksilla, jolloin myös verotettavan tulon osuus kasvaa. Kun nyt sopimukset ovat päättymässä, ainoa keinoa saada pääomaa julkisiin investointeihin on ammattiliittojen ehdoton vaatimus kunnollisista palkankorotuksista, mukaan lukien matalapalkka-alojen reilu markkamääräinen korottaminen. Yritysten johdon huima palkitseminen ei ole tuottanut mitään - eikä ole tuottamassa jatkossakaan, koska yritykset ovat irtautuneet EK:n mukana yhteiskuntavastuusta ja keskittyvät rahan tekemiseen rahalla. Viennin suuri merkitys kilpistyy tähän samaan seikkaan - yritysten hyvät tulokset eivät vaikuta kuin palkkaverotuksen kautta kansalaisten hyvinvointiin. Kauniit vientiluvut ja kokonaisvaltainen ostovoiman kasvu ovat kaukana toisistaan olevia suureita. Kaikesta huolimatta tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, millaisia keinoja demokraattisiin arvoihin sitoutunut Euroopan unioni ja Euroopan keskuspankki on valmis käyttämään - sen ainoan oikean, demokraatttisen valtiorakenteen tukemisen sijasta... "Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä..." Jos Suomen Pankki ja nykyinen hallitus käyttäytyyy samalla tavalla kuin edellinen, niin asiasta ei puhuta mitään eikä oikeaa, täsmällistä tietoa - keskustelusta puhumattakaan - ole juurikaan saatavilla... Minulle on jäänyt mielikuva että kaikki se mitä noilla kymmenillä miljardeilla tehtiin, tehtiin tietoisesti ja tarkoituksella sen enempää julkisuudessa pukahtamatta...

Avainsanat: kunta olli nähdä nykyinen mitä miljardi merkitys käyttää kuvata sopimus sektori saksa saada rehn raha pääoma pääjohtaja pankki osoittaa uskoa unioni tässä tuottaa tukea tietoinen tekeminen tehtävä talous säästää syyskuu yritys vuosi voida vienti varmuus valmis vaikuta vaatimus valuuttaunioni määrällinen elvytys euroalue euro eu ekp ek ehdoton demokraattinen ala ainoa 2014 julkinen investointi hyvinvointi hs hallitus haastattelu eurooppa kevät kesä keskustelu keskustella keskuspankki kehitys kaunis kasvu kasvaa kansalainen jäsenvaltio suuri suomi sosiaalinen


blogivirta.fi