Tänään on 21.09.2019 22:15 ja nimipäiviään viettävät: Mervi, Gunborg ja Gunlg. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Vanhoja oululaisia sanoja ja sanontoja + huumoria

Julkaistu: · Päivitetty:

Oulu-aiheisia skuuppilinkkejä  ahane : työkkyri, kova työntekijä  myös "haluaa kaiken itselleen"  aijeerata : juonitella, lyödä leikiksi  alakööki : pyykkitupa  aluhame : alushame  alvariinsa : myötäänsä, alituisesti  ampakeijari : apulainen  diakonaalihousut : paremmat housut  diakonaalipusero : parempi pusero  dritteli : voiastia, voitynnyri  ei ole rääpyä : ei ole tilaisuutta (aikaa)  elleskanttinen : vastarannan kiiski, aina muita vastaan  enkkomi : erittäin hyvä, vahva kahvi  enkkomikaffe : varta vasten keitetty kahvi  fammu : isoäiti isän puolelta  fingerpori : sormustin  flamma : kulta, lemmitty  fleeta : vehnäpitko  flikka : tyttö  fortuuska : tuuletusikkuna  fröökynä : neiti (hieno neiti)  följyssä : mukana  fölyjyssä : mukana  förkkeli : esiliina  förmaaki : etuhuone, vieraskamari, salonki  hakkuhoopukka : perunoista ja hakkulihasta sipulein ynnä maustein haudutettu lyhytlieminen keitto  hakkuliha : jauheliha  halju : outo, kummallinen, erikoinen  halssi : kellariin menevä käytävä tai portaikko, joka oli kannella suljettu  halstari : rautalankainen, kalan paistoon hiilillä  hantuuki : pyyheliina  heretä, herjetä : ryhtyä, ruveta, myös lakata tekemästä jotain tai loppua (lopahtaa)  herskapi : herrasväki  hilijastua : myöhastyä  hilikku : 25 penniä  hippasilla : väkisillä (leikki)  hoijakka : karuselli;  ja siitä ennen vanhaan oli sananparsi: hymyilee ku hoijakan hevonen!  hokara : huonomuistinen  hoksata : huomata, huomioida  holovata : laskea vettä (liikaa, paljon)  huilata : luistaa hyvin, mennä nopeasti;  myös "levähtää"  huitu : kirnupiimä  huusholli : talous  huusi : "pihan perän koppi"  huuskoltti : tarpeeton, pois heitettävä  huussi : "pihan perän koppi"  hyyryläinen : vuokralainen  hällänkoopa : hellan höyrykupu  issikka-vossikka : hevosajuri ja -rattaat  jankki : veteen keitetty puuro, esim. kuivista ruisleivän palasista  juorupeili : katupeili  jänkätä : suunnitella asia kohdalleen  järkitonero : ei hoksaa, ei ymmärrä heti  kaasi : kaverina mukana  kafferi : kaappi eteisessä  kakluuni : kaakeliuuni  kakottaa : yskittää, kurkkuyskä  kallaasit : juhlat, kahvikekkerit  kapsäkki : matkalaukku  karotti : peruna- tai keittokulho  kartano : piha  kartiini : ikkunaverho  karutsanauha : kuminauha  karutsapalli : kumipallo  kastrulli : kattila  kenkätä : antaa ilmaiseksi  kenottaa : oikein harmittaa  kihiveli : rikkalapio  kilipukat : klapit, laudanpätkät  klimppisoppa : saostettu keitto (muhennos kai!), kts. myös: (s)tuuvinki  knyyti : 4-kulmainen kangaspala, joka ommeltiin kulmista kiinni, käytettiin kantovälineenä  koltteri : emalimuki  kommuuti : lavuaari ämpäreineen  kompiainen : karamelli  koppeilla : leikkiä pallolla  korsteeni : savupiippu  kortteeri : väliaikainen asunto  kortteli : emalimuki  kortteri : alue neljän risteyksen (katuosuuden) sisällä  korttikaari : poliisiputka  korvaloku : korvakoru  kotta : pullapalanen leetasta  kotti : kukan pistokas, alku  kranssi : seppele; pyöreäksi muotoiltu juhlapitko  krinoliini : 1800-luvulla alushame  kruusata : passata, palvella  kuijeilla : pelleillä, teekeillä  kummata : kuoria kerma maidon päältä  kurpposet : norjanlipposet  kurri : rasvaton maito  kussa : alushame (villa, flanelli tai liinakangas)  kuukaki : keitin, joko öljy- tai tenu-  kuukari : keitin, joko öljy- tai tenu-  kuvertti : kirjekuori  kyläluuta : joka on kylässä aina, ei ole kotona  källi : hauska, hupaisa  kööki : keittiö  lampun kuupa : lampun varjostin  lantrattu : vedellä jatkettu mehu  lantrinki : vedellä jatkettu mehu  lapaset : käsineet  laskiastia : likaämpäri  laskitynnyri : jätetynnyri  lavuaari : pesuallas  leeta : vehnäpitko  lemunaati : limukka, limonaadi  leuhka : ylpeä, olla olevinaan jotain  liekku : onkimato  liikvaunu : ruumisvaunu (hevoset vetivät)  liirata : luistaa jäätiköllä  liiteri : halkovaja  likka : tyttö  limppisoppa : saostettu keitto (muhennos kai!), kts. myös (s)tuuvinki  lipakot : lasten pienet sukset  lisku : hiiren vällä, loukku  loorata : laskea vettä (ees taas, leikkiä veden kanssa)  losetti : wc  lusseeri : väliaikainen asunto  länträtä : laskea vettä (ees taas, leikkiä veden kanssa)  lämpymä : lämmin  maantien ravi : maantien oja  mallata : sovittaa vaatteita  mankko : nainen, hieno rouva  mennee piilivinkana : mahdottoman kiireesti  metka : hauska, kiva  mieloilla : haluta jotakin  morkata : valittaa joka asiasta suotta  muhvi : käsipuuhka  mummu : isoäiti äidin puolelta, (huom. mummo, mummi meidän ikäluokan sanoja)  myrry : ruutu, lapset hyppäävät pihalla ruutua, myrryä  mölijä : laituri  mörön syötti : kaverina mukana  naapukka : karvalakki  nekka : pieni kaadin, esim. kermanekka  nekku : karkki, tai myös adjektiivina: (kiva) kekseliäs  nilikkakahavit : kahvi ilman pullaa  noolata : haluta jotakin  nurija puoli : tuira (oulun kaupunginosa; keskustan ja tuiran välissä paljon siltoja oulujoen yli)  nuuka : saita, säästäväinen  nyyti : 4-kulmainen kangaspala, joka ommeltiin kulmista kiinni, käytettiin kantovälineenä  nyöri : naru  näppäri : pyykkipoika (ennen vanhaan)  nästyyki : nenäliina  nääveli : huuliparta  nööri : naru  omituinen : oma (talo, asunto yms.)  ongari : höyrylaiva  onnikka : linja-auto;  linjuri  ookata : olla jonkin ajopelin kyydissä  paakelsi : leivos  pahki : jotakin päin, törmätä jotakin vastaan  paketti : paatti, jolla vietiin ihmisiä hietasaareen, toppilan salmeen;  oulusta mustaansalmeen kulki vene vieden matkustajia (silloin ei ollut siltoja)  panna visusti talteen : laitetaan jokin tärkeä paperi, esine hyvään säilöön  paperossi : pillitupakka  paraplyymi : päivanvarjo  pattiinit : miesten nauhakengät  peräkannaa : kulkea jonossa  pihti : hiusneula  piipisakset : kuumalla raudalla kiharoiden teko  piironki : lipasto  piletti : tarkistuslippu maksusta  pilikkumi : soppakulho  pisketti : keksi  pistouvata : maksaa toisen puolesta  pomppa : sarkatakki  porista : puhua, jutella, praatata  porstuva : ulkoeteinen  potfoorit : solkipäällyskengät  potnapekka : koskikorento (keväällä silloilla)  potretti : valokuva  prikhollarit : tarjotinpitoteline (nauhoilla) seinälle  prikka : tarjotin  prykä : laituri  prännäri : kahvinpaahdin  puolonen : 50 penniä  pyntätty : ehostettu, laitettu  pytinki : rakennus  pyylätä : työntää jotakin eteenpäin  pänikkä : maitotonkka  pännä : hiusneula  päntiönnään : yhtenään, jatkuvasti  pärrä : pyöreä vanne  pärrätä : kieputtaa kepillä eteenpäin pyöreää vannetta  pääläri : maitotonkka  pölijä : omituinen, yksinkertainen  pöökätty : ehostettu, laitettu  pöökätä : laittaa itsensä kauniiksi  pöönät : kahvipavut  ramasta : nukuttaa, raukaista  ranssi : seppele; pyöreäksi muotoiltu juhlapitko  ranstakka : uunin kohennuskeppi  ranttaröökynä : koruja paljon käyttävä  reikeli : oven lukko  reistata : sovittaa vaatteita  rentaali : ilmanaikainen, jonnin joutava  renttahelkku : huonosti, miten sattuu pukeutunut  resnekka : kerma-astia  ressiina : kisko(lava)rattaat  resuaari : vesisäiliö  resuvaari : lämminvesisäiliö hellan kupeessa; resu vaari (vrt. rotuvaari)  reti : satamaan kuuluva ankkuroimisalue  rihivelitaulu : liitutaulu  rintarossi : rintaneula  rintti : veräjä, portti aidassa  risti : yhden kadun väli (n. 100 metriä)  ristiraaki : läpiveto, ristiveto  rohomu : ottaa kaikki itselleen  roikale : ilmanaikainen, jonnin joutava  roirosilla : leikki (ajetaan roiroa takaa, ja kun saadaan kiinni, niin viedään putkaan)  ronkeli : vaativainen, ei kelpaa mikään  ronkkua : kerjätä, pyytää jatkuvasti  rooka : lasten lakki  roppa : käsikirnulla kirnuttu voi  rosessi : hautajaissaattue  roskooli : iso simpukan kuori (merimiesten tuliainen)  rospuutto : kelirikko  rotuaari : kävelykatu  rotuvaari : kävelykatu (maalaiset tulivat varta vasten katsomaan, että missä se rotu vaari)  rustinki : rakennus, kivijalka  rutsa : mahakelkka  ruuskata : penkoa salaa toisen tavaroita  ruutanturruutus : palosyyni, palotarkastus;  myös "palonäytös"  ruuvata : sovittaa vaatteita  ryijy : seinävaate  rytteikkö : maantien varsi, ojanpiennar, jossa pensaita  räkinuora : pyykkinaru  räkäri : tervan tarkastaja  räkätä : piisata, olla varaa (rahaa) johonkin  rämmuuri : uunin rako, (palomuuri)  räntin jalaka : rautakehikko, kolmijalka, jonka päälle pantiin kattila kakluunin pesään kiehumaan  ränttyjä : suolavedessä keitetyt lihasyltyt  rätyharakka : nauraa räkättää tyhjälle  röijy : villatakki  rössy : veripalttu  röökynä : neiti (hieno neiti)  salusiini : puoliverho ikkunassa  serviisi : astiasto  seslonki : sohva, jossa voitiin käsinojat vetää makuuasentoa varten  seviottihousut : leveälahkeiset housut  silahkahoopukka : suolakalasta, perunoista ja maidosta valmistettu lyhytlieminen keitto  silimikooli : pesuvati  sinnihousut : mokkapintaiset, tummansiniset housut  sintu : vedellä jatkettu maito  sinukka : vedellä jatkettu maito  sipikka : lasten työnnettävä reki tai istuttava kelkka  sokerikooli : sokeriastia  sontikka : sateenvarjo  sorsettiläninki : juhlaleninki  spritsässä : pursotettu s-pikkuleipä  steetata : siivota  stryykata : silittää  stryykkirauta : silitysrauta  stuuvinki : (k)limppisoppa  sukkatikut : sukkapuikot  syyrinki : sormustin ilman pohjaa  sääkeri : kunnollinen, kunniallinen, hyvä, moitteeton, asiallinen  talriikki : lautanen  tampuuri : sisäeteinen  teleffooni : puhelin  terriini : soppakulho, mutta kannellinen  tikkuri : villapusero  timperi : rakentaja, puuseppä  tommuuttaa : puistella, hakata mattoja  topata : kastaa pullaa kahvissa  toppaneula : parsinneula  toppinuora : pakettinaru  tormuuttaa : mennä kiireesti  trahteerata : tarjoilla  troppi : lääke  tuppiluikku : nahkavyö  tuppiroska : tuppeessa oleva puukko  tuppirustinki : tuppeessa oleva puukko  tuuki : pöytäliina  tuumastukki : puusepän taitettava mitta  tuuvinki : (k)limppisoppa  tyrnyyri : alushame (ehkä myös kuten krinoliini 1800-luvulta)  tyynynvaaru : tyynyliina  tällätty : ehostettu, laitettu  tällätä : laittaa itsensä kauniiksi  törkmyysi : siivoton, epäsiisti  törkymöykky : siivoton, epäsiisti  törsätä : herkutella makealla  vakstuuki : vahakangas-pöytäliina  valakata : valikoida parasta jostakin  vanttuut : käsineet  veranta : kuisti, vilpola  vintti : ullakko  virapeli : sijainen, toisen edestä  viruttaa : huuhtoa vaatteita  vistraläninki : hyvin laskeutuvasta kankaasta tehty leninki  visu : saita, säästäväinen  vosikka : hevosajuri  vyölinä : puoliesiliina  värssy : virren yksi sakeistö  väsky : käsilaukku  väävistooli : kangaspuut  ällyyttää : puijata, huiputtaa, juksata  änkyröijä : panna vastaan  öllövelli : kaljakeitto  ölövi : ei ole asiasta tietävinään  örfiila : korvapuusti nisu  örkky : korvapuusti nisu Testaa muistatko näitä murresanoja. Sanojen kirjoitusasu saattaa vaihdella hieman alueittain. 1. prikka 2. hantuuki 3. förkkeli 4. natröijy 5. pruuta 6. riimerkki 7. vällä 8. ruuvalli 9. ranstakka 10. ylisööteska 11. rupulaaki 12. öörfiila 13. viskunasoppa 14. fyäräri 15. ruuri 16. ranni 17. auksiini 18. nyyfiiki 19. röökynä 20. muuretteri Yleiskielen sanat 1. tarjotin 2. pyyhde 3. esiliina 4. yöpaita 5. ruisku 6. postimerkki 7. hiirenloukku 8. rakennuksen kivijalka 9. hiilihanko 10. ylihoitaja 11. siltayhtiö 12. korvapuusti 13. luumukeitto 14. kuljettaja 15. veli 16. naapuri 17. huutokauppa 18. utelias 19. neiti 20. porkkana Ei hiiri heinähäkin alle kuole. Ei koski  käskystä  pauhaa. Ei oo  kiirettä   kirkkoon ,  pappi  on vielä paitasillaan ja lukkari lusikka kourasa. Ei  tikka  kirjava, vaan ihimisen  ikä . Harvoin naapurista hullumpana palaa. Itätuuli ilkiä  tuuli , viepi  kalat  kattilasta. Joka paljon lupaa, se vähän antaa. Kiitä  päivää   iltasella , poikaa  partasuuna ,  vaimoasi   vanhana . Koiruus on suuri  vääryys . Korskaa se on räkäkin hiasa. Kova se kaikkeen koskee. Kun on viljaa aitassa, niin  rahaa  arkussa. Kunnia   hyvä  tapa, puuro hyvä  ruoka . Kuta pienemmäksi  leipä  taitetaan, sen visummaksi syyvään. Köyhä  elää niinkun märkä palaa. Lantanen  maa  se ruohoja kasvaa. Mikä täi ei pysyne turkissa, se pudotkoon. Muhoksella muutki kummat, sammakotkin sarvipäitä. Nuoruus  ja  hulluus , vanahuus ja pöllöys. Ottaa ja antaa ja kananpaskan kantaa. Ottaja, antaja, kananpaskan kantaja. Porstuasta  talon  tavat tunnetaan ja ämpäristä kaivon  vesi . Rukiinen emäntä on parempi kuin ohranen rouva. Se on komea, kun emäntä on leveä. Siihen  uskoo , kun näkee. Taivas  köyhän kattona, maantie permantona. Toivoa  on niin kauvan kuin voi  suussa  sulaa. Työmies palkkansa saapi, vaikka halla halmeen panee. Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän  viisasta  jaksaa vastata. Yksi  mies  ei  sotaa  tee. Ruotsalaisperäisiä sanoja vanhassa Oulun murteessa Oulun murteesta uusi sanakirja Ookkonä Oulusta, ossaakkonä nouhauta? "On se kouhon näköstä, ku isot miehet kulukee kavulla ja hupattaa itekseen höpötysnööriin", voisi oululainen kadunmies todeta teknologiakaupungin keskustassa. Oulun murre ei elä pelkästään arkikielen sanoissa, kuten hantuuki (käsipyyhe) ja onnikka (linja-auto), vaan myös uusimmissa suomen kielen tulokkaissa. Matkapuhelimen korvakuuloke on siis oululaisittain höpötysnööri, ja onpa kaupungissa omat ilmaisunsa myös know how'lle ja high techille. Selviytymisoppaan ulkopaikkakuntalaisille ja miksei oululaisillekin tarjoaa toimittaja  Jukka Ukkolan  kirjoittama Oulun murteen sanakirja Ookko nä  (WSOY 2000). Lähes 2 500 sanan ohella teoksessa on matkailijoita varten oulunnettu tavanomaisimpia turistienglannin fraaseja. Jokaisen ulkomaalaisen Oulun kävijän onkin toki syytä oppia, että excuse me on aivan turhan pitkä ja kohtelias ilmaus. Pelkkä "oho" riittää, kun Oulussa ollaan. Muodollinen How are you taas korvaantuu "Ookko nä pölijä?" -sanonnalla. Aika muokkaa murretta Oulun murteen sanakirjaan on pyritty valikoimaan tavallisia, perusoululaisille tuttuja sanoja. Mukana on myös jo käytöstä poistuneita tai unohtumisuhan alla olevia oulunkielisyyksiä. Utajärvellä, sata kilometriä Oulusta itään syntynyt Jukka Ukkola on käyttänyt aineiston kokoamisessa pohjana omaa puhekieltään sekä napsinut meheviä oululaisuuksia kuulemistaan arkikeskusteluista. Vanhan Oulun murteen ymmärtämisessä ovat auttaneet kirjalliset lähteet. Ukkola korostaa, että Ookko nä ei ole tieteellinen teos eivätkä sanakirjan muodot ole välttämättä lukijoista oikeita. - Murresanakirjaan on varmasti jokaisella jotakin sanottavaa, ja kaikki ovat oikeassa. Itse kunkin oikea murre on sitä, mitä hänen lapsuudenkodissaan puhuttiin. Samaa mieltä on paikallishistorioitsija  Markus H. Korhonen . - Ookko nä sisältää paljon sanoja, joita tällainen 1960-luvulla syntynyt ei ole kuullutkaan. Uusilla sukupolvilla on paljolti uusi sanasto. Enkkomikahavetta ja örkkyä Vanhoja Oulun murteen sanoja edustavat ruotsalaisperäiset ilmaukset. Ukkolan mukaan sata vuotta sitten oulun kielen sanakirjaksi olisikin melkein kelvannut ruotsin sanasto. Nyt ruotsalaisperäiset sanat ovat kuitenkin unohtumassa. - Ruotsin kieli menetti Oulun seudulla valta-asemansa nopeasti ja katosi sitten melkein kokonaan, Ukkola selittää. Ruotsista on sovellettu Oulun murteeseen mm. hallinnon, kaupankäynnin ja kodin piiriin kuuluvia sanoja. Ruotsalaisperäistä sanastoa löytyy esimerkiksi kahvikutsujen ympäriltä: On "enkkomikahave" eli uusista kahvinporoista keitetty kahvi, "vissiitti" eli vierailu ja "talrikki" eli lautanen. Korvapuustia sanotaan örkyksi. Pelekääkkönä polliisia? Markus H. Korhosen mukaan jo jonkin aikaa muodissa ollut Oulun murre on nyt kohoamassa viralliseksi kulttuuri-ilmiöksi. - Lienee Makupalat-televisio-ohjelman oululaisten kokkien ansiota, että Turussa ollessani kuulin juotavan maitua ja syötävän puurua. Kerroin, että meillä Oulussa myös katsotaan kellua. Korhosen havaintojen mukaan Oulun murretta pidetään varsin tuoreena ja jopa savoa humoristisempana. - Eräretkelle lähdettäessä suurta huvitusta herätti, kun oululainen totesi ottaneensa teltan mukaan, 'jos siellä ei saa'. Jokainen ei-oululainenkin osannee kuuluisan Ookkonä Oulusta -litanian Pelekääkkönä polliisia -jatkoineen. Uusi Oulun murteen sanakirja tuo julkisuuteen hokeman uudet jatkokset: "Ossaakkonä nouhauta?" ja "Myökkönä haitekkia?". Sievähän se on kenkä toisen jalasa vain kun ei tiijä mistä se puristaa. (Oulu) Kahen hengen tungos ku Tuiran asemalla - maitotonkka ja polliisi. (Oulu) Mitäs se jätkä paijalla tekkee, kunhan on simsetti. (Oulu) Tyyriiksi tullee tuoki hautaus vaikkon ruumiski itellä. (Oulu) Makkaa ku laskulohi. (Oulu) Vesiperä puhkes. (Oulu) Tuntee kuulopuhheelta ku kemiläiset Jumalan. (Oulu) Oulusta oon ja kehtaan sanua. (Oulu) Sattuu se pottu sokianki lusikkaan. (Oulu) On ku pimijäsä ois pijetty ja kurnaalilla ruokittu. (Oulu) Ei meriteeraa niijata, kun kerran pokkaamalla pääsee. (Oulu) Oululainen lastenloru: Rump, rump rellaa, reka reka rellaa. Seisahduppas sekarloo. Mi vastoin käym, mi vastoin käym. Ahnestippas kallistarööraa, esikunta arestipa röskytä rös. Kaksi oululaista kaveria kuoli ja joutui helvettiin. Piru pysähtyi tsekkaamaan, miten kavereilla menee ja löysi heidät pukeutuneina toppatakkeihin, käsineisiin ja karvalakkeihin. Molemmat lämmittelivät tulen ääressä. Piru ihmetteli: "Mitä te teette?" "Me ollaan Oulusta, lumen, jään ja kylmyyden maasta. Ollaan vaan tyytyväisiä, kun päästiin lämmittelemään välillä." vastaavat oululaiset. Piru toteaa, ettei kavereilla ole tarpeeksi huonot oltavat ja kääntää lämmön kuumimpaan asentoon. Seuraavana aamuna ihmiset valittavat joka puolella helvettiä, mutta piru löytää oululaiset tulen äärestä kesätakit päällä hellehatuissa grillaamasta makkaraa ja juomassa kaljaa. Piru tyrmistyy ja kysyy "Miksi teillä kahdella on hauskaa?" "Me ei usein koeta lämmintä säätä Oulussa, joten me haluttiin grillata kun kerran sää suosii". vastaavat oululaiset hymyillen. Piru on raivoissaan, mutta sitten keksii ratkaisun. Oululaiset tykkäävät kuumuudesta, koska ne on eläneet koko ikänsä kylmässä. Piru kääntää kaiken lämmön pois helvetistä. Seuraavana aamuna lämpötila on alle nollan ja jääpuikkoja roikkuu joka paikassa. Piru löytää oululaiset pukeutuneena toppatakkeihin, käsineisiin ja karvalakkeihin hyppimässä ja huutamassa riemusta kuin hullut. Piru on epätoivoissaan: "Minä en ymmärrä, kun käännän kuumalle, te olette tyytyväisiä ja, kun tulee jäätävän kylmä, te olette edelleen onnellisia. Mikä teissä on vikana?" Oululaiset yllättävät: "Etkö tiedä? Jos helvetti jäätyy, se tarkoittaa, että Oulun Kärpät on voittanut SM-liigan mestaruuden!" Oululainen oli ollut Helsingissä ja nähtyään yöllä paloauton lähtenyt sitä tietenkin seuraamaa niin kuin Oulussa oli tapana ja olihan se palopaikkakin löytynyt ja tulipalokin tuli nähtyä. Kotona Oulussa sitten kysyivät että ”miten sitä keskellä yötä piti lähteä? Oliko siellä paljokin väkeä?” ”Oli siellä yks toinenkin oululainen”, kuului vastaus. Aurinkokunnast on löyretty uus planeetta mitä on saman tiän haettu Oulun ystävyyskunnaks. Tamperehan oj jo Marssiv varannu kun se on punanen eikä ol löyretty älyllist elämä. Tämä uus on Oulu kiinnostanu kun sekin on mahrottoman kaukana ja siäl on pirun kylmä. OULU SEUVUN LIIKENNESÄÄNNÖT 1 § Jos joku mennee eelle, aja ohi. 2 § Jos joku kärttää eelle, nii elä päästä. 3 § Ku liikennevalo vaihtuu nokkas eessä vihiriästä keltaseks, nii kiihytä. Kyllä nää kerkiät. 4 § Ku jalankulukija tullee eesä suojatielle, nii lissää vauhtia. Ei se sitte tuu. 5 § Mutta jos kuiteski tullee, nii polokase kaasu pohojaan. Eipähä jää kitumaan. 6 § Säästä aina vilikkua. 7 § Oo varovaine tungosaikaa, ettei kännykkä lipsaha korvalliselta. 8 § Ku joku yrittää rampilta Pohojantielle, elä tee tillaa. Se on kuitenki joku pölijä. 9 § Jos tahot ajjaa rauhasa, nii läheppä paanalle sillon ku kaikki muukki tappaa liikkua. 10 § Jos jonku auto mennee rikki ja pysähtyy eessäs, nii tööttää ja raivua ittekseks niin kaua, että saat laakin tai muun syvänrookauksen. Tässä oululainen perinneloru, jota hoettiin jo omana kouluaikanani 50-luvulla. Tuiran puolelta kaupunkiin kolmea siltaa kuljettiin Isä kulki edellä naama pestynä vedellä Äiti kulki perässä tukka niskassa kerässä Lapset kulkivat sivussa hampaat kovassa kivussa OULU-AIHEISIA PALINDROMEJA bullet Atte, diat, Oulu -Taas autuas Aatu luo taidetta bullet Aarre hassu, luo Oulu, luo käly, kälykylä, kyläkoulu luo. Oulussa, herra A. Miksi Oulussa on niin monta kätilöä ? No, kun siellä on Toppilan panimo... Eno Oulusta joulun takaa kahen puolen piäsiäistä. Oulusta joulun takaa, kahden puolen pääsiäistä. Kotipaikan kysyjälle. (Eno ja Ilomantsi, O. Kontturi, ) On tulta kun Oulun palossa. On tulta kuin Oulun palossa. Sanotaan jos mitä on paljon. (Eno, T. Räty, ) Hailuoto Pierua ei saa pijättää eikä nurin niskon lähättää se on Oulun kirkosa kuulutettu. Pierua ei saa pidättää eikä nurin niskoin lähättää, se on Oulun kirkossa kuulutettu. (Hailuoto , P. Henttu , 1933 ) Joutilas mies Oulun suusta. Joutilas mies Oulun suusta. Hailuodossa vastataan kysymykseen "Mistä olet?". (Hailuoto , E. Hieta , 1935 ) Joka tullee Ouluun, se tullee kouluun. Joka tulee Ouluun, se tulee kouluun. (Hailuoto , N. Rantasuo , 1933 ) Sielä pojat soittaa, sano Sorron mölli kun oli käyny Oulun kirkon kelloja omin lupinsa soittamasa. "Siellä pojat soittaa", sanoi Sorron mölli, kun oli käynyt Oulun kirkon kelloja omin lupinsa soittamassa. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Kiehuu ku Oulung koski. Kiehuu kuin Oulun koski. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Tuuliki ku lehemä henkijä, sano Hannij Jussi, ollessaan puserosillaan Oulun selijällä 30° pakkasella. "Tuulikin kuin lehmän henkeä", sanoi Hannin Jussi ollessaan puseroisillaan Oulun selällä 30°:n pakkasella. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Pappi anto roppija ja sano, älä itke, kyllä pää paranee, sano Oulujojen poika, kur rippikirkosta tuli. "Pappi antoi roppia ja sanoi, älä itke, kyllä pää paranee", sanoi Oulujoen poika, kun rippikirkosta tuli. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Saisko teiltä ässäs-maitua, sano Ruusang Kaija, ku oli viikon Oulusa ollu. "Saisiko teiltä SS-maitoa?" sanoi Ruusan Kaija, kun oli viikon Oulussa ollut. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Otetaan Sulua suuhun ja mennään Himua kattoon, sano oululainen kun levariin lähti. "Otetaan Suloa suuhun ja mennään Himoa katsomaan", sanoi oululainen, kun levariin lähti. Sananparsi nykypäiviltä. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Hausjärvi Oulun lohi Rätän lahna Kokemäen siika ja Tammelan likka on ne parhaat. Oulun lohi, Rätän lahna, Kokemäen siika ja Tammelan likka on ne parhaat. (Hausjärvi , K. Ledig , 1936 - 37 ) Kekristä seitsemän jouluun, Kokkolasta kahdeksan Ouluun. Kekristä seitsemän jouluun, Kokkolasta kahdeksan Ouluun. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Isokyrö Pauhaa kun Oulunkoski. Pauhaa kuin Oulunkoski. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Kiuruvesi Paahoo ku Oolun koski. Pauhaa kuin Oulunkoski. Sanotaan kovaäänisestä ihmisestä. (Kiuruvesi, K. Tapaninen, 1932) Ajjaa ku Oulu posti. Ajaa kuin Oulun posti. (Kiuruvesi, E. A. Piippo, 1932) Ee perruuteta sano Oolun ukko ku avantoon ajo. "Ei peruuteta", sanoi Oulun ukko kun avantoon ajoi. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Ei perruuteta, sano Oulun herra, kun avantoon ajo. "Ei peruuteta", sanoi Oulun herra kun avantoon ajoi. (Kiuruvesi, A. Reinikainen, 1935-36) Se on Oolun horisontin mukkaa. Se on Oulun horisontin mukaan. (Kiuruvesi, M. Jauhiainen, 1932) Laukaa On köyhä ku Oulun rotta. On köyhä kuin Oulun rotta. (Laukaa, K. Vatiainen, 1932) On köyhä kun oulu rotta. On köyhä kuin Oulun rotta. (Laukaa, Vieno Sillman, 1932) Loimaa "Ei tartte auttaa", sano oululainen längelmäkiläistä, vaikka makas tervakuorman alla. "Ei tarvitse auttaa", sanoi oululainen längelmäkiläistä, vaikka makasi tervakuorman alla. (Loimaa, A. Vettenranta , 1933) Nivala Pata kuohuu ku Oulunkoski. Pata kuohuu kuin Oulunkoski. (Nivala, K. Kaski, 1933) Paltamo Niin kävi ku ennen Oulussa. Niin kävi kuin ennen Oulussa. (Paltamo , Hannes Möttönen , 1933 ) Oli vähällä käyvvä niinkun Oulussa kahelle akalle, joille ei käyny mitenkää. Oli vähällä käydä niin kuin Oulussa kahdelle akalle, joille ei käynyt mitenkään. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Min oon herra kapteeni Oulujärvellä, minä pystyn vaikka nokastani seinään, sanoo hinaajalaivan päällikkö. "Minä olen herra kapteeni Oulujärvellä, minä pystyn vaikka nokastani seinään", sanoo hinaajalaivan päällikkö. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) "Me kun Oulun susiteetissa juotiin, asetti asetin perästä tuotiin, mutta sivu meistä vietiin; eikä siellä muuta pelattukkaa, kun sonni se, sonni se lehmän selässä, sontakalkkare hännän päässä", jutteli pelikki Hanttahaala. "Me kun Oulun sosieteetissa juotiin, asetti asetin perästä tuotiin, mutta sivu meistä vietiin eikä siellä muuta pelattukaan kuin sonni se, sonni se lehmän selässä, sontakalkkare hännän päässä", jutteli pelikki Hanttahaala. pelikki = tanssisäveleiden soittaja, pelimanni (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Riistavesi Kaheksan köyristä Jouluun, kaheksan köyristä Ouluun. Kahdeksan köyristä jouluun, kahdeksan köyristä Ouluun. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Tie luku, laske litviikki! - viijjennellä toesta oilin, kun kävin enskerran Oulusta suoloeja. Tee luku, laske litviikki! Viidennellätoista olin, kun kävin ensi kerran Oulusta suoloja. (Riistavesi, A. Ihalainen, 1932) Rovaniemi Kaheksan on kekristä joulhun sama Praahesta Oulhun. Kahdeksan on kekristä jouluun, sama Raahesta Ouluun. (Rovaniemi, E. Närhi, 1933) Ulvila Seittämä viikkoo pyhhäipäiväst jouluu, neljätoist penikulmaa Raahest Ouluu. Seitsemän viikkoa pyhäinpäivästä jouluun, neljätoista peninkulmaa Raahesta Ouluun. (Ulvila, A. Loimaranta, 1933) Eri paikkakunnilla on omat sanansa ja sanontansa. Tässä muutamia sanoja, joiden käyttö paljastaa oululaisuuden. OOKKONÄÄ Oulusta? Silloin olet varmasti käyttänyt näitä sanoja! Useimmat ilmaisut lienevät tuttuja myös niille, joiden tuttavapiirissä on yksikin oululainen tai naapurikunnista kotoisin oleva. 1. Rössypottu: veripaltusta tehty keitto 2. Tolokku: kunnollinen 3. Lööki: sipuli 4. Renttahelekku: huolimattomasti puettu lapsi 5. Holovata: valuttaa liikaa vettä 6. Huusholli: kotitalous 7. Potnapekka: Oulussa liikkuva kaupunkijuna 8. Pahki: päin jotakin 9. Olla ölövinä: olla muina miehinä 10. Ookkonää: oletko 11. Hoijakka: karuselli 12. Kompiainen: karkki 13. Lipakot: sukset 14. Nilikkakahavit: kahvit ilman pullaa 15. Mennä särki: mennä rikki 16. Ällyyttää: huijata, jekuttaa Sanalista on kerätty Oulussa asuvilta tai sieltä kotoisin olevilta. Kieli kehittyy, joten osa sanoista on voinut mennä jo pois muodista ja aktiivikäytöstä. Ossaakko olla ölövinä? Vai ekkö nää tajunnu, mitä sulle justiinsa koitettiin sanua? Ne, jotka ovat tavanneet lyhennellä sanoja aina kun mahdollista, voivat kokea vaikeuksia oulun murteen kanssa. "Sit mä" ja "olit sä siel" eivät kerta kaikkiaan istu täkäläisen suuhun. Jotain kertonee sekin, että "mä"-puhe markkeeraa oululaislasten leikeissä usein leuhkaa. Oulun murre kuulostaa ulkopuolisesta epäilemättä siltä, että joka väliin tungetaan jotakin, mutta kyllä asiassa sentään jonkinnäköistä logiikkaa noudatetaan. Yksi tyypillisimmistä tapauksista on välivokaali, joka mukavasti helpottaa puhumista. Ei tarvitse ruveta ääntämään vaikeita lm-, hm- tai lk-yhdistelmiä, kun ilmoittaa, että kolome lehemää kulukee ulukona. Samasta syystä tiskillä tilataan kolomoskalijaa. Pittääkö autolla ajjaa niin kovvaa? Oulussa ihiminen mennee, tekkee ja sitten kattuu tekemisiään. Oululainen myös kysyy - eli kyssyy - pittääkö autolla ajjaa niin kovvaa. Kahdentuminen on tyypillistä monille muillekin murteille, mutta oululaiset tekevät sitä erityisen jääräpäisesti. Uudetkin sanat oululaistetaan tällä keinolla hetkessä. Ilmiö sinänsä on melko erikoinen imperfektimuoto: tekkiin töitä, olliin kaupungilla. Mitä nuorempi puhuja, sitä todennäköisemmin se kuuluu puheeseen. Sekin on syytä muistaa, että Oulussa tulee iltaisin pimiä. Oulussa ei myöskään ole tapana kulkea vaan kulukia. Nykyisin ei tosin vaikuta enää kovinkaan tontulta, jos sanoo "kulukee". Pimiäkin voi päättyä e:hen, mutta pitää siihen nyt silti muistaa toinen ämmä lisätä: ompa pimmeetä! Katoppa tuota tyttyä! Kaikkiin kummallisuuksiin ei silti tarvitse mennä mukaan. Oulufiili voi väittää, että kuuluu sanoa "annappa maitua" tai "katoppa tuota tyttyä", mutta oa:n ja öä:n muuttuminen ua:ksi ja yä:ksi ei enää ole lainkaan pääsääntöistä. Toinen harvinaistuva piirre on vain yhden ässän käyttäminen inessiivissä: oululaisia asuu nykyisin enemmän Oulussa kuin Oulusa. Ja sitten on se nää. Ookko nää, meekkö nää, nääkkö nää vai ekkö nää nää. Jos nännättäminen hermostuttaa, yhtä hyvin voi sanoa sää. Nää liitetään yleensä välittömästi kysymyssanan perään, eikä se sovikaan joka paikkaan. "Voitko se olla nää?" kuulostaisi omituiselta. Mutta entäpä sitten se ölövi? Jos jokin oikein oululainen sana pitää mainita, niin ölövi on se klassisin vastaus. Sana on ehkä vähän pölijä, mutta ölöviys on kyllä aivan tarpeellinen taito. Sitä tarvitaan, kun joku utelee, mistä tuo lommo on tuohon tullut tai mihin se tuoppi nyt tästä hävisi. Siis ihan vain muina miehinä pällistellään, ollaan kuin ei oltaisikaan. Juttua varten on haastateltu Oulun yliopiston suomen kielen professoria Harri Mantilaa. Alkeet Hyvää päivää. Hyvvää päivää. Hyvää huomenta. Hyvvää huomenta. Hyvää iltapäivää. Hyvvää iltapäivää. Hyvää iltaa. Hyvvää iltaa. Hyvää yötä. Hyvvää yötä. Hei Terve Mitä kuuluu? Miten mennee? Kiitos, hyvää. Kiitos, hyvvää. Mikä sinun nimesi on? Mikä sun nimi o? Minun nimi on ______ . Mää oon ______ . Hauska tavata. Kiva tavata. Voisitko/saisinko... Saisko.... Kiitos. Kiitti. Ole hyvä Ooppa hyvä tai Oleppa hyvä. Kyllä Joo Ei Ei Anteeksi (huomion herättäminen) Anteeksi. Anteeksi (anteeksipyyntö) Oho. Näkemiin. Moikka tai Heippa. Hei hei Moi moi tai Heippa. En puhu englantia. Mää en puhu enkkua. Puhutko suomea? Puhukko nää suomia? Puhuuko kukaan täällä suomea? Puhhuuko täällä kukkaa suomia? Apua! Apua! Varo! Varo! En ymmärrä Mää en ymmärrä. Missä on vessa? Misä vessa o? Ongelmat Anna minun olla rauhassa! Jätä mut rauhaan! Älä koske! Elä koske! Kutsun poliisin. Mä kutsun polliisin. Poliisi! Polliisi! Pysähdy! Varas! Pysähy! Rosvo! Tarvitsen apuasi. Mää tarvin sun apua. Nyt on hätä. Ny o hätä. Olen eksynyt. Mä oon eksyny. Laukkuni katosi. Mun laukku katos. Lompakkoni katosi. Mun lompsa katos. Olen kipeä. Mä oon sairas. Olen loukkaantunut. Mä oon loukkaantunu. Tarvitsen lääkärin. Mä tartten lääkäriä. Voinko soittaa? Voinko mä soittaa?

Avainsanat: oulu nivala loimaa laukaa kiuruvesi isokyrö hausjärvi hailuoto mitä astia asema apua antaa anna alue alku ajo ajaa aineisto aika aatu aarre 1960 rovaniemi riistavesi paltamo hallinto haastattelu grillata fraasi eteinen esine esimerkki erikoinen eno englanti emäntä elämä edustaa auto atte asua asunto astiasto herkutella henki helvetti helsinki helpottaa hella hauska hassu harri hannes hammas haluta herra koru korostaa korhonen komea koko kokemäki kokea koti kirkko kirjekuori kipeä kilometri kiiski kieli keskusta kerätä kerma kenkä kello kellari kelkka keksi keitto keittiö keittää keitetty kehittyä kaveria kaupunki kattila kasvaa karuselli karkki karamelli kapteeni kantaa kangas kangaspuu kalja kala kaivo kaija kahvi kahdeksan katua kaasu kaappi jää jätkä juttu jutella jussi juoda jumala julkisuus jukka juhla joulu jono jolla jokainen jauhiainen jauheliha itä isä isoäiti iso ilta ilomantsi ilmoittaa ilmiö ikä ikkuna ihminen hävitä hätä häntä huusholli huumori huomioida huomenta huomata hullu huijaus housut hm hiiri hieno herätti kuolla kunnia kumipallo kulttuuri kulta kulkea kuljettaja kukka kuisti kova koulu kotona kotitalous koski korvakoru kylmä kuuma kuulua kutsu kuori käsilaukku kärppä kännykkä käly kyyti kysyy leikkiä leikki lehtola lehmä lautanen laukku laskea lapsi lamppu lakki laituri laittaa köyhä kääntää käytävä käyttää käydä kävelykatu käsine posti portti portaikko porkkana poliisi poika pohja planeetta pitää pistokas piru pimiä pikkuleipä piiri piha pieni perä peruna pata parantua pappi paperi panna panimo palvella palaa pakkanen outo oululainen ottaa oppia onnellinen ongelma omituinen omin olin oja ohjelma nuoruus nuori niska niskanen nimi neiti nauraa nainen naapuri naama möttönen märkä murre muoto muoti mummo mummi muistaa moi mitta minä mies mehu me matto matti matkustaja matkalaukku matkailija markus maksaa makkara maito mainita maa maantie löytää lääkäri lääke lämpötila lämpö lämmin lähde lyödä lusikka lumi luku lukko lukkari lohi logiikka lk lisätä lipasto linja liimakka liikkua leveä leninki leivos leipä pukeutua puhua puhuja puhelin puhe postimerkki rakennus raha päättyä päästä pääsiäinen päällikkö pää pyöreä pyytää puuro puukko pusero puristaa puoli pullaa rasvaton rakentaja satama sanonta sanasto sananparsi sanalista sanakirja sana sairas ruveta ruutu ruotsi ruoka rukiinen rouva rotu roikkua reki reinikainen ravi ratkaisu sota soittaa sohva sivu sisältää sipuli silta sillanpää siivota siika seutu seinä sateenvarjo tungos tuli tukka toivoa toimittaja todeta tiski tikka tieteellinen tie testata terve terva teos teltta televisio teko tee tavata tarvita tarpeellinen tarkoittaa tarkastaja tarjoilla tappaa talous taivas taito taidetta sää särki syötävä syntyä suuri suunnitella suu suomi suomela suljettu sukset sukkapuikko varaa valta valokuva valikoida vaikuta vahva vaate vaari uusi uuni usko ulkomaalainen ukko törmätä tässä työntekijä työmies tyypillinen tyttö tuuli turku turkki yliopisto yksinkertainen wc voittaa voi villatakki vilja vierailu viedä vetää vesi vessa vene veli vastaus vastata varsi öljy ässä äiti yötä yrittää you ylpeä


blogivirta.fi