Tänään on 20.09.2019 00:40 ja nimipäiviään viettävät: Varpu, Vaula ja Erna. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Viron Veräjät:

~laskuja~

Julkaistu: · Päivitetty:

~urakat ta vuonnilot jeäpi kuv vetoporot elir raitoporot otetah~ ~laskongiloin sellyksez on onginuoraized vedosolmel~ (laskuongen eli pitkänsiiman) ~naizem mekoz da muskan pindzakoz om peälysty, vetossi, vuattu, alustu~ (vetossi=välivuori) ~vetossi roih peälysteä vaste vuattoin da peälystän keskeh~ ~miehan da vattien väliz on vetossi~ ~vedrakad airod lämbyö soudaes~ (lämbyö eli taipuu) ~vedrakad niveled~ ~vedrakoitti nivelet kylys käydyy~ ~vedrendi nivelet, ku kylyh kävyin~ (vrt. vetreä) ~kylyn kui kylvethäi, kui hengen vattsah panoo, kai niveled vedretäh~ (kylyn voimista) ~ihalakse ilmal linnun, merivejev vetrevyökse~ (lasta pestäessä) ~vedrevyi koassu, äijän vetty panid~ (koassu eli puuro) ~vedrie puu~ (taipuisa) ~vedriet sukset~ ~syödyö vedristyi matkah~ ~verkkoloja da nuottie savussetah kuin ne paljon vettyy~ ~suonurmet vetytäh~ ~moa vetyi~ ~siened vetyttih~ ~jogi vetyi vihmaksizil~ ~vetyin, kastuin umbipäih~ ~vihman jällel ojad vetyttih~ ~silmät vetytäh~ ~nenä vetyi tseäräs~ (nuhassa) ~nenä vetyi vilul~ ~veneh vedvarah vai kublelou~ (kublelou eli kelluu) ~joven vihmad vetytti~ ~doven vetytti vihmu~ ~se niittu vetyskändöy, vai ku vihmumah rubiov enembäl~ ~niityt vetyttäy, vien nostau~ ~poikani minnan tuopi, tuopi tukkani vetäjän, taluttelou tappelijan~ (minnan eli miniän) ~venehtä kuin nossetah kozessa, niin vedäjä vedäy nuorasta~ ~kandaja takan tiedäu, vedäjä rejen~ (vedetyt reet) ~kapan vedäj on lukosku~ (niinivasu, lainasana) ~talviputts on vijjen korvoin vedäi~ ~lumettomuz on tänä talven, ei soa vedeä ni midä~ ~häi ennen tuuttsii vedi vedämized~ (tuiskuja, paksua hankea) ~vedämized on veätyd, peäzemmö halguo leikkoamah~ ~vedämäni~ (pienehkö vedetty kuorma, nen-pääte) ~elä miun rinnal vedävy~ ~turkki vedävyi tukkuh, räkki suigai~ (räkki eli helle) ~vedävynnyh terväh oiguou, kastoid vai hänen~ ~kuutti veitäh toizeh lambih~ (kuutti eli ruuhi) ~dallaksem panin painumah~ ~vevoksed on veätyd, voibi halguo leikkoamah mennä~ (vedettävät vedetty) ~jouz on vevos~ ~päivän on tuo lapsi pihalla juossut ta niin ov vaiput, jotta tuoh lattiella moate veähertih~ (käpertyi) ~tolk aiga veägäleh tuli~ (vonkale) ~väekäs kylä~ ~väikäs taloi~ ~viälittyö kalua~ (kuivattua, kapakalaa) ~vatsan veänne~ ~poroitti vatsan veändiet~ (poroitti eli karkotti) ~päiväpaisto veännytti haravvarret~ (haravan) ~puu ni kunnepäi ei halgene, veändelehtäy, suonilleh vedäy~ ~vittsa veännettih koivusta ta siih jätettih koukku~ ~heän veänti vittsoa~ ~leikatah pität vitsat, niistä takkavitsat veännetäh~ (taakka) ~pidäh vittsa viändiä vyödeiksi~ ~veäntöä suomekse~ (oudosti puhuvat suomalaiset) ~Vuokkiniemi veändäv enemmän suomeks~ (paikallisuus=oikea suomalaisuus, vrt. oikeaa suomalaisuutta tuhoamaan perustettu "suomen valtio") ~vattsoa veändeä kivisteä~ ~viändei puu on, ei halgie~ ~pihlai viäräkse viändyy~ ~laudu viändyi, ei sua levoh panna~ (levoh eli kattoon) ~vihah veändyi mium peäl~ ~veäntöpuu, et maha loatie lautoa~ ~vastapäiväni viändo on hyvä hallata~ ~veändöpuudu perähalloks ei pie ottoa~ ~viändies pidäv vastat suaha~ (viändies=juhannuksen jälkeen) ~veändöinaigah lembie nossetah neidizil~ ~veändöinaigah kezoil ei pie männä polvie syvemmäks, sanotah, Vedehin ottoa~ (kezoil eli uimaan) ~veändöinaigah kala kalpehtuu, ei tule~ ~viändöinaigah kastepizarehii kerätäh silmie kastoa lemmekse~ ~veändöintuli loajitah tiesuaroil da neidizet piälitsi tules hypitäh~ ~veändöisiigu veändöiaigah kahahtah randah tulou~ ~vetty ku pani suoloile ga veärendi matkoa, ei suannuh kohtalleh mennä~ ~mie en ollun viäriniekka, a milma viäritettih~ (syytettiin) ~kum mie panen hamehem peälläni nin se tulou veärimpäin~ ~leugoi viäristelöy, leuvad on ärvälläh~ ~lumi puut kai on veäristellyh~ ~tsoksahutti sanuo oigieh, ei veäristellyhez~ ~semmoini on ahava tuuli pihalla, jotta kai nenöä veäräh veäristäy~ ~lumi puun veäristi~ ~vierazmiez veäristi azien oigevuos~ (vieraita miehiä suojelemaan perustettu "oikeuslaitos", estää oikeaa oikeutta tapahtumasta, laajemmin oikeaa suomalaisuutta) ~veäriteksez oijendih~ ~mie oikasin itseni, kun milma veäritettih~ (oma oikeuden jakaminen, tapahtuu yksilötasolla, ei vaadi taakseen aseistettuja "poliiseja") ~viärittigo häi sinun sie suvvos~ (suvvos eli oikeudessa) ~älä ni kedä veäritä, itse ittsie veäritä~ ~häi minuu viärittäy, silmii ristie en tijjä, tuohuksen oigevuz olen~ (vieraat ja omat tavat, tuli totuuden valvojana) ~heitä toizen vääritändy, sih dieloh itse oled vääry~ (dieloh eli asiaan) ~mintäh et tule, min viäryön lain~ ~jo nägyy silmii myö, sinun viäryz on~ (näkyy silmistä) ~yhten veäryöd oletto, yhtenytyi toraitto~ ~tuo puu on toista viärembi~ ~puu on viäry~ (lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)

Avainsanat: vatsa talvi takka suomalainen suomalaisuus sanakirja puu puhua pie perustettu oikeus minna mies maha lapsi kuorma karjala kala juoksu jakaa henki vaatia tuuli tuli totuus tapahtuma


blogivirta.fi