Tänään on 19.11.2019 00:10 ja nimipäiviään viettävät: Liisa, Elisa, Eliisa, Eliisi, Elisabet, Elise, Lisa, Lisen, Lisbet ja Bettina. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Rakentamisen laaja käsikirja amatööreille:

Etupiha urbanisoitui - asfaltti asennettu.

Julkaistu: · Päivitetty:

Tälle kesälle oli suunnitteilla etupihan päällystys.  Näkemyksemme mukaan ei pitäisi olla enää tarvetta tulla jymistelemään etupihan kautta takapihalle telaketjuilla, joten etupihan viimeistelykin on otettu nyt työn alle. Pohdimme pintamateriaaleja jo aikaisemmin ja hyvin pian päädyimme laittamaan etupihalle asfalttia kiveyksen tai soran sijaan. Soralle jättö ei ollut vaihtoehto koirien ja lasten sekä puutteellisen siivousintoilun vuoksi. Tuolla sepelillä koirat näyttivät kävelevän varpaillaan, ja lapset eivät myöskään viitsineet puuhailla siellä mitään.  Kivituhkan ajo pinnalle taas olisi tuonut ainakin ensimmäiset vuodet hiekkaa myös sisälle. Ja lisäksi, kuten soralle jätetyistä takapihan teistä näkyy, voikukka ja erityisen ikävä kaverinsa tahmavillakko kyllä kansoittavat sora-alueetkin yhdessä kesässä. Soratietä joutuu siis hoitamaan. Ja varsin aktiivisesti. Oma soratien hoito on toistaiseksi ollut passiivis-reaktiivista. Ei millään muotoa proaktiivista. Vertailin hieman kiveyksen kustannusta asfalttiin, ja itse tehden betonikiveys olisi ollut kilpailukykyinen. Jos ei siis laske työlle ja tuskalle euroakaan hintaa. Halusimme kuitenkin rajoittaa erilaisten pintamateriaalien määrää pihalla. Takapihalle on jo valikoitunut liuskekivi mutta etupihan 170 neliön alueelle se  alkoi tuntua turhan tyyriiltä vaihtoehdolta noin kertaheitolla tehtynä... betonikiveys oli siis poissuljettu vaihtoehto sekin.  Liuskekiveys etupihalla olisi kyllä komea mutta ei ehkä niin käytännöllinenkään. Miten siinä koripalloa pomputtelee, sinkoilee joka suuntaan arvaamattomasti.  Asfalttia taas on talolle tullessa tiellä ja tuntui luontevalta jatkaa se pihalle asti. Jos asuisimme soratien päässä miettisin taas kahdesti urbaanin asfaltin laittoa.  Lisäksi se toimii hyvänä, tasaisena pintana lasten skuutti-, pallo- yms. touhuille. Ihan hyvä alusta myös treenailla koirien kanssa ja helppo siivota vaikka harjalla ja lehtipuhaltimella.  Eli hinta ja käytännöllisyys ratkaisivat materiaalivalinnan, ja laitoin tarjouspyynnöt keväällä asfalttifirmoille.   Tarjouksissa oli iso hintahaitari . Tarjoukset saatiin neliöhintoina, sisältäen pohjien tiivistyksen, kaatojen teon ja tietyn määrän lisämursketta. Tarvitsimme lisäksi yhden kannen salaojatarkistuskaivolle.   Hinnoissa oli vaihtelua, kallein oli 40 % arvokkaampi kuin edullisin, samoilla spekseillä. Kallein oli yritys, joka oli lähitiellä muutenkin tekemässä töitä mutta koneet eivät kuulemma käyneet sitten piha-asfaltin tekoon.  Valitsimme tekijäksi Asfaltti-Vanajan, ja yksi peruste oli heidän nopea reagointi yhteydenottoihin. Muutama firma kun ei edes tehnyt tarjousta ja muutaman teki vasta kun soitteli perään. Ystävällistä olisi edes sanoa etteivät tarjoa tällä kertaa, sillä mistäpä sen tietää jos ko. omakotitalon piha-asfaltin naispuolinen kyselijä olisi seuraavaksi asfaltoimassa vaikka teollisuushallin valtavan pihan. Ym. firma näyttää olevan uusi mutta tilaajavastuutietojen ollessa kunnossa otimme riskin ja hyvin projekti menikin. Aikataulut pitivät ja laatu oli hyvää sekä hinta kohdillaan (nykypäivän tasolla, vuosi sitten asfalttiakin sai jokusen euron/neliö edullisemmin).   Yrityksestä ilmoittivat keväällä, että ovat meilläpäin seuraavan kerran elokuussa, ja sinne asfaltointi sitten tilattiin ja silloin se myös toteuttiin.  Asfaltti tilattiin AB11/120-laatuna .   Koodi tarkoittaa purettuna sitä, että se on Asfaltti-Betonia (kiviaineksen, betonin, bitumin ja lisäaineiden seos) ja suurin raekoko on 11 mm. Eli mitä pienempi luku, sen sileämpää asfalttia. Sillä on silloin heikompi kulutuksenkesto mutta toisaalta parempi säänkesto bitumimäärän lisääntyessä.  Luku 120 taas kertoo asfaltin tiheyden olevan 120 kg/m2 eli siitä voi laskea paksuudeksi 5 cm.  100 kg/m2 eli 4 cm asfaltti on ilmeisesti tyypillisempi piha-alueille mutta pyysimme tuota paksumpaa juurikin lisäämään kantavuutta.  Pihalle pitää ajaa vielä betoni- yms autoilla ja omatkin autot ovat vähän henkilöautoja painavampia.  Hinnassa se toki sitten näkyi vastaavasti.  Ensin tehtiin pohjat Eräänä elokuisena perjantai-aamuna anivarhain paikalle pelmahtivat noin päivän varoitusajalla  pohjatöiden tekijät, kaksi työmiestä koneineen. Katselmoitiin heidän kanssa asfalttialueen rajat, ja aloittivat sitten työt, jotka olivatkin ohi jo lounasaikaan mennessä. Miehet ajoivat kantavan pohjakerroksen päälle pintakerroksen ja kävivät sokkelinreunat ja kaivojen alueet läpi. Pinta muotoiltiin ja kaadot tehtiin poispäin talosta ja naapurista. Keskellä pihaa on myös yksi jakaja, joka ohjaa sadevedet eri suuntiin.  Lähtötilanne yläkuvassa koirarekvisiitalla varustettuna: talon ja tallin ympärillä on rinteestä johtuen useampi metri  jyrättyä sepeliä ja muuta kiviainesta. Reunoilla on sitten kangas ja soraa noin 40 cm. Rikkaruohot kukkivat ja ne oli pakko sumuttaa pahanmaineisella, mutta monissa tilanteissa vaihtoehdottomalla Round-upilla ennen pohjatöiden tekoa. Tämä reunus jännittää nyt asfaltin suhteen, routiiko vaiko ei, ja kuinka paljon?  Fiksumpi olisi vetänyt koko 170 neliötä täyteen (tai edes nuo reuna-alueet) finnfoamia mutta amatööri ei tällaista hoksannnut silloin pari -kolme vuotta sitten. Siinä myös yksi syy olla laittamatta betonikiveyksiä, ne olisivat kyllä vaatineet täysin routimattoman alustan.  Pihan jo valmiiksi hyvät kaadot vielä paranneltiin ja sitten sora tiivistettiin jyrällä ja reunoilta tärylätkällä.  Ei nyt tullut kysyttyä mitä ainesta päälle vielä ajettiin mutta  kuten näkyy raekoko näytti silmämääräisesti alkavan nollasta eli se oli hienompaa kuin pohjalle jäänyt kantavan kerroksen sora.  Asfalttia tulee koko etupiha aina autotallin päätyyn asti.  Tuohon oikealle reunalle, meidän ja naapurin rajalle tulee tuija-aita. Tähän mietimme ensin reunuskiviä, jotka olisi pitänyt laittaa siis tässä vaiheessa, pohjien teon ja asfaltin välissä. Päädyimme lopulta kuitenkin siihen, että alueen reunalle tulee samoja seulapääkiviä mitä on jo muuallakin pihalla.  Samoin aprikoimme kuinka aluetta voisi enää kaivaa istutuksia varten, jos kivet olisivat paikoillaan.  Seuraavaksi saapuivat asfalttimiehet. Asfalttimiehiä tulikin sitten isompi komppania seuraavan viikon keskiviikkoaamuna. Varhain taas mutta ehdimmekin sitten hyvin käymään läpi asfalttien rajat heidän kanssaan ennen työpäivän alkua. Asfaltti on vedetty suoraan sokkeliin kiinni ja on kyllä ihan siisti, lukuunottamatta noita merkintöjä, jotka pitää käydä putsailemassa pois.  Toisella puolella asfaltti rajatuu soraan ja tähän tulee siis tuijille istutusalue. Reunoille laitamme sitten niitä seulanpäänkiviä istutusalueen teon yhteydessä. Asfaltin levitystä, oikealla näkyy sauma-alue, joka huonosti tehtynä voi jäädä ikävästi näkyviin.  Pinta jyrättiin isommilta alueilta isolla jyrällä ja laitamilta tärylätkällä.  Autotallista on pieni kaato, ja kaatoa on myös kynnyksessä itsessään mutta pitää seurata sitten kevättalvella, ettei sulamisvesiä vaan pääse autotalliin. Hyvähän tuosta on nyt ajella autotalliin (se yksi auto, joka sinne mahtuu), kun ei tarvitse jyristellä terävän kynnyksen yli. Sala-ojan tarkistuskaivoon laitettiin muovinen kansi, joka kestää n. 4tn painon ja on siistimmän näköinen kuin ruostuvan rautakansi. Sadevesisuppilo upotettiin asfaltin pinnalle. Kuten kuvasta näkyy, se on alunperin kohdistettu väärin maatyövaiheessa, ja eihän sitä enää lapiomalla saanut oijottua. Yritimme kyllä. Se on sitten semmoinen. Rumilus. No sittenhän meillä oli tämä raja-probleema. Eli teimme jo aikaisemmin kuvan lauta-aidan rajalle, kuten tontin ostovaiheessa oli sovittu mutta lopullinen maankorko oli silloin vielä arvailujen varassa. Toisaalta rajalla piti olla meidän puolella myös pieni ojanne ettei sadevedet menisi naapuriin. Nyt asfaltti on sitten korkeammalla kuin tuo ojanteessa oleva aita.  Tähän väliin on tarkoitus tunkea niitä samoja seulanpääkiviä noin niin kuin maisemointimielessä,  ja lisäksi tehtiin 2 cm korkea asfalttimakkara ohjaamaan sadevedet kohti rinteen istutuksia, pois naapurista siis. Ruma tämäkin mutta aidan vierustaan tulee vielä puusta pitkä istutuslaatikko, joka ehkä ei voi pahentaa enää tilannetta? Työ oli jälleen valmis puolen päivän jälkeen.  Autolla olisi saanut ajaa jo illalla asfaltille mutta suosittelivat mielummin odottamaan aamuun asti ja näin teimme.  Valmista asfalttia, vesisade alkoi pian miesten poistuttua mutta piha oli jo ehtinyt jähmettyä.  Tuonne vasemmalle talon päätyyn on nyt työn alla tuota samaa rima-aitaa mitä on etualan roska-aitauksessakin. Lisäksi teemme siis autotallia vastapäätä istutuslaatikon raja-aitaa vasten ja sisääntulosta oikealle tulee tuija-aita. Piha on silti hieman karuhko ja tätä olisi kyllä voinut miettiä silloin suunnitteluvaiheessa tarkemmin, hmmm.  Talven routavaurioita odotellessa...halkeamiin on varauduttu reuna-alueilla ja niiden kanssa sitten kai elellään, raksalaput silmillä.  Koska viime kädessä rakentaja voi katsoa vain peiliin, kun miettii syypäätä mokailuihin.   Mutta nyt just asfaltti näyttää niin hienolta ja mustalta.

Avainsanat: komppania komea koko koira kivi kilpailukyky kevättalvi kesä kerros lopullinen lauta laskea lapsi laittaa laatu käydä käsi kuva aktiivinen ajo ajaa aita aikataulu aamu kaivaa jännittää jatkaa iso ilta ikävä hoito hinta hiekka helppo firma elokuu betoni autotalli auto asfaltti alusta alue kaveri katsoa kansi kangas näyttää näköinen kukkia korkea koripallo koodi kone nopea noita neliö naapuri muutama muovi muoto mitä miettiä mies metri merkintä luku pienempi perjantai peili pari pallo paino ottaa oja ohjata odottaa reuna rakentaja raja päivä puu projekti talvi talo talli takapiha syy suunnitella suhde sovittu sora silmä siivota siisti seurata pohja pitää pinta piha pieni voi vesisade valmis valita vaiko vaihtoehto vaihe uusi pihatyöt työ tuntua tontti tilanne tietää tietty tässä työt työpäivä sauma saapua ruma roska rinne reunus tekoon teko tekijä tarvita tarkoitus tarkoittaa tarjous yritys vuosi


blogivirta.fi