Tänään on 18.10.2019 09:48 ja nimipäiviään viettävät: Satu, Säde ja Lukas. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Kuun vaiheet ja sanontoja kuusta

Julkaistu: · Päivitetty:

Taivaalla oli illalla komea kuunsirppi. Eräs kyytiläisistä kertoi muistisäännön, josta tietää milloin kuu on kasvava tai pienenevä. Olin sen joskus kuullut mutta unohtanut: Kuu valehtelee aina. Se kuulosti runolliselta. Olimmehan tulossa näkövammaisten kirjoituskurssilta, jossa oli opetettu mm. runontekoa. Muistan ex.vaimoni olleen herkkä kuun vaiheille osittainen kuuhullu. Ekokylässä oli jonkinaikainen emäntä, joka kertoi mm. leivän nostatuksesta kuun vaiheita hyväksi käyttäen. Kuun vaiheet, wikipedia Kuun vaiheet, Tähtiakatemia Kysy kirjastonhoitajalta: Mikä olisi helpoin tapa määritellä täydenkuun syntyminen? Onko kirjaimilla C tai D, mitään tekemistä, ja voisiko niistä päätellä jotain? Tämä muistisääntö perustuu latinan kieleen, ja siihen että kuu valehtelee aina: C niinkuin cresendo eli kasvan, D niinkuin diminuendo eli pienenen Oikeasti se menee siis toisin päin. Suomenkielinen versio valehtelevasta kuusta: Kun oikea reuna näkyy kokonaan, siitä saa P-kirjaimen ylä osan, kuu valehtelee pienenevänsä. Kun vasen reuna näkyy kokonaan, siitä saa S-kirjaimen, kuu väittää suurenevansa. Jos ei pidä kuuta valehtelijana, voisi muistaa tästä: C = catoava (katoava) D = duleva (tuleva). Tämä muistisääntö on ehkä helpoin: Laita mielessäsi sirpin vasemmalle puolelle viiva. Siitä muodostuu kirjain: P = pullistuu K = kutistuu Muistisäännöistä kannattaa valita vain yksi ja unohtaa muut! Kuun vaiheisiin liitty paljon kansanperinnettä: Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset , wikipedia Kuun vaiheista, Taivaannaula Ennen vanhaan noin 100 vuotta sitten erilaisissa maatalouden töissä otettiin huomioon kuun kierto. Tehtiin tietyt työt ala-, yläkuun tai täydenkuun aikaan. Kuun syntymästä katsottiin tuleva sää ja kalan syönti. Tätä alaa on tutkittu hyvin vähän, mutta jotain totuuden perusteita sillä on, koska eripuolilla maailmaa on samanlaisia uskomuksia. Vaikutukset ovat yksinkertaisesti seuraavat: yläkuu kasvattaa ja alakuu hävittää. Täysikuu taas valoisuudellaan saa aikaan monia muita asioita. Alakuulla tarkoitetaan täydenkuun jälkeistä aikaa 1-2 viikkoa ja yläkuulla 2-viikkoa ennen täyttäkuuta. Nämä ajankohdat huomaat, kun katsot taivaalle näköhavaintona tai löydät almanakasta merkittynä. Täysikuu Täysikuu vaikuttaa tutkitusti luontoon eniten, sen valoisuus heijastuu eläinten ja hyönteisten käyttäytymiseen. Kuu vaikuttaa myös maapallon magneettikenttään aiheuttaen vuorovesien vaihtelun. Merissä elävät rytmittävät elämänsä kuunvaihteluihin, maalla olevat taas aurinkoon. Valoisan täydenkuun ajan saaliseläimet pysyvät piilossa ja välttyvät näin saaliiksi joutumasta. Pimeinä öinä on turvallisempaa liikkua, koska saalistavat pedot kuten pöllöt ovat samalla viivalla, siis eivät näe yhtään paremmin kuin muutkaan yöeläimet. Petokalat iskevät pyydyksiin paremmin täydenkuunaikana, koska saaliskalat ovat silloin piilossa, eivätkä liiku. Petokalan on nälkäänsä saatava jotain ruokaa, siis ne iskeytyvät syötteihin. Täysikuu saa luonnon seksielämän liikkeelle. Huuhkaja on äänessä kuutamoöinä, äänen lisäksi sen on myös oltava näkyvillä. Naaraan on nähtävä kuinka komea on ääntelevä uros ja sen kurkkulappu. Sammakot ovat innokkaimmin äänessä täydenkuunaikaan, silloin kutulammikot täyttyvät lisääntymiskykyisistä yksilöistä. Niille ei ole väliä onko pilvinen sää, kunhan kuunaika on oikea, niin häät voivat alkaa. Eläimet voivat rytmittää poikasten kuoriutumisen täydenkuunaikaan, tällainen on esimerkiksi mäntykankaiden kehrääjä. Kuunvalossa on helpompi saalistaa hyönteisiä kuin pimeässä, ruokaa poikasille saadaan enemmän. Yöllä muuttavat linnut ja vaelluskalat hyödyntävät kuuta suunnistamiseen syksyllä ja keväällä. Tuuli ja sää vaikuttavat milloin muutto alkaa. Luonnosta löytyy monia muitakin esimerkkejä kuun vaikutuksesta. Kuun vaiheiden vaikutus ihmisten toimintaan Ennen tehtiin paljon töitä kuunvaiheiden mukaan, myös vuorokauden ajalla oli merkitystä. Yläkuun aikana työt tehtiin aamupäivällä, näitä oli esimerkiksi viljan- ja kasvisten kylvö. Iltapäivällä aloitettiin alakuun aikana työt kuten tuhohyönteisten hävitys tai vesakontorjunta. Aloitusajankohta vaikutti koko aloitetun työtehtävän ajan. Perimätiedon mukaan kaikille tarvepuille oli olemassa oikea vuodenaika, sää ja kuunaika jolloin ne olivat kaadettava. Kaatoajankohta ratkaisi sen kuinka hyvin puu halkeaa, lahoaa tai muuten sopii tarkoitukseensa. Rakennuspuiden kaatamisessa oli tärkeätä tietää yläkuun ajankohta tammi- helmikuussa. Tällä oli vaikutusta hirren kestävyyteen, väriin ja halkeiluun. Itse olen kokeillut vesakoitumisen estämistä kaatamalla haapoja kesäkuulla, kun puussa on täysilehti ja kuun aika alakuulla. Seuraavana kesänä ei vesoja alueelta löytynyt. Näitä asioita ei ole tieteellisesti paljoa tutkittu, mutta useilla on omaperäisiä kokemuksia mitenkä kuu on vaikuttanut. Varmaan olet kuullut ihmisistä, ketkä täydenkuun aikaan sekoavat nämä ns. ”kuuhullut” eivät saa nukuttua. Kalastuksesta on monella kokemusta, kala ei tartu koukkuun vaikka olisi kuinka hyvät syötit ja järven paras paikka. Kalakalenterista huomaa, milloin syönti ei ole parhaimmillaan, kalenteri on tehty kuunvaiheiden mukaan. Kuun vaiheet Kuusta on aina valaistuna Auringon puolella oleva puolisko. Kun Kuuta katsotaan sen radan sisäpuolella olevalta maapallolta, vaihtelee valaistuna näkyvä osa noin 29.5 päivän eli  synodisen kuukauden jaksoissa.Allaoleva kaavio esittää Maata ja Kuun rataa "ylhäältäpäin" eli ekliptikan pohjoisnavan suunnasta. Ulommat kuvat esittävät, miltä Kuu näyttää Maasta katsottuna ollessaan ratansa eri kohdissa. Uudenkuun  hetkellä Kuu on likimain samassa suunnassa kuin Aurinko ja vaikeasti havaittavissa. Koska Kuu ei liiku aivan Maan ratatasossa, se on uudenkuun aikaan yleensä hieman Auringon pohjois- tai eteläpuolella. Noin puolen vuoden välein se osuus lähes samaan suuntaan kuin Aurinko ja aiheuttaa  auringonpimennyksen Kuu liikkuu vastapäivään, ja alkaa näkyä auringonlaskun jälkeen. Viikon kuluttua se näkyy D:n muotoisena puolikuuna, joka nousee ja laskee keskimäärin 6 tuntia Auringon jälkeen. Kuu on silloin tehnyt neljänneskierroksen radallaan, joten sen sanotaan olevan  ensimmäisessä neljänneksessä . Toisen viikon kuluttua Kuu on vastakkaisella puolella kuin Aurinko ja näkyy  täysikuuna , joka on korkeimmillaan keskiyöllä. Täydenkuun hetkellä Kuun kirkkaus kasvaa hyvin voimakkaasti, ja lähes häikäisevän kirkkaalta pinnalta on vaikea erottaa yksityiskohtia. Tämä kirkastuminen tunnetaan  oppositioefektinä . Täydenkuun magnitudi on noin -12.5. Jos Kuu sattuu täydenkuun hetkellä olemaan lähellä Maan ratatasoa, se kulkee Maan varjona kautta, mikä havaitaan  kuunpimennyksenä . Kun täysikuusta on kulunut viikko, Kuu näkyy taas puolikuuna, nyt vasen puoli valaistuna.  Viimeisessä neljänneksessä  oleva Kuu nousee ja laskee nyt keskimäärin 6 tuntia ennen Aurinkoa, ja näkyy parhaiten aamuyöstä. Kuu lähenee Aurinkoa ja näkyy kapenevana sirppinä ja häviää pian näkyvistä ennen seuraavan uudenkuun hetkeä. Kasvavasta Kuusta käytetään joskus nimitystä  yläkuu  ja vähenevästä  alakuu Täällä on sivu, jossa voi laskea kuun vaiheet missä päin maailmaa tahansa. Skrollaa hieman alemmaksi. Se käy jopa kalamiehen kalenterista. Alatornio Kuu paistaa ko rieska. Kuu paistaa kuin rieska. (Alatornio, O. Hammasjärvi, 1932) Vassa kuu, paska suu. Vassa kuu, paska suu. (Alatornio, A. Niemi, 1933) Kuuse paistaa rollottaa ja isä se äitiä halata jollottaa. Kuu se paistaa rollottaa ja isä se äitiä halata jollottaa. (Alatornio, S. Honkanen, 1933) Eno Kuu Matista Muariiseen Kuu Matista Maariaan. (Eno, Viljo Turpeinen, ) Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta västäräkistä ei väheekääk. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä ei vähääkään. (Eno, V. Turpeinen, ) Hailuoto Kuu seu tullaksee niin se tullee vaikka tornista. Kun se on tullaksenn, niin se tulee vaikka tornista. Ystävä nimittäin. (Hailuoto , J. L. Suomela , 1933 ) Minä meen niin kauvoksi, ettei kuu kuule eikä päivä näje. Minä menen niin kauaksi, että ei kuu kuule eikä päivä näe. (Hailuoto , I. Trupukka , 1933 ) Hausjärvi Kuu kiurusta kesään puoli kuuta peipposesta västäräkistä vähäsen pääskysestä päivääkään. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä päivääkään. (Hausjärvi , K. Ledig , 1936 - 37 ) Kuu kiurusta kesään, kaks vaarin vaakunnasta, vähäsen västäräkistä, ei päivääkään pääskysestä. Kuu kiurusta kesään, kaksi vaarin vaakunnasta, vähäisen västäräkistä, ei päivääkään pääskysestä. vaari = varis (Hausjärvi , O. Lindroos , 1936 - 37 ) Kuu kuu syö syylää mutt älä syylän kantajaa. Kuu, kuu, syö syylää mutta älä syylän kantajaa! Syyläin poistamistaika. (Riihimäki , Väinö Salonen , 1936 - 37 ) Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta pulmusesta, västäräkistä viikon päivät, pääskysestä ei päivääkän. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta pulmusesta, västäräkistä viikon päivät, pääskysestä ei päivääkään. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Kuu kehässä, taivas tähessä maankyntäjän kyntyset taivasta kohden, eiköhän lähdetä siitä taitaa nousta pyry, sanoi matkamies toverilleen kun hevonen oli potkaissut yöpaikassa sian kuoliaaksi. "Kuu kehässä, taivas tähdessä, maankyntäjän kyntyset taivasta kohden, eiköhän lähdetä, siitä taitaa nousta pyry", sanoi matkamies toverilleen, kun hevonen oli potkaissut yöpaikassa sian kuoliaaksi. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Kun kuu alenee, nin leipä ylenee. Kun kuu alenee, niin leipä ylenee. yletä = nousta. (Hausjärvi , J. Sillanpää , 1936 - 37 ) Kun kuu pienenee niin leipä suurenee. Kun kuu pienenee, niin leipä suurenee. suureta = nousta hyvin. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Sitä ilmaa koko kuu mitä on kuun kolmas päivä, viires päivä on vissimpi. Sitä ilmaa koko kuu, mitä on kuun kolmas päivä, viides päivä on vissimpi. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Sitä ilmaa koko kuu, mitä kuun on kolmas päivä, voi viires olla vissimpi. Sitä ilmaa koko kuu, mitä kuun on kolmas päivä, voi viides olla vissimpi. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Kauvan kalamies itkee jos Maarian kuu syntyy pohjatuulella. Kauan kalamies itkee, jos Maarian kuu syntyy pohjatuulella. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Kuu kiurusta kesään, vähä västäräkkisestä, kaks vahvaa variksesta, pääskysest ei päivääkään. Kuu kiurusta kesään, vähän västäräkkisestä, kaksi vahvaa variksesta, pääskysestä ei päivääkään. (Hausjärvi , Hilma Sykäri , 1935 ) Isokyrö Mee niin jottei kuu kuule eikä päivä näje. Mene niin, jotta ei kuu kuule eikä päivä näe. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Vassa kuu, terävä lehmä. Var så god, terävä lehmä. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Vassa kuu, vai passaako. Var så god, vai passaako. (Isokyrö, H. Liimakka, 1934) Kuu paistaa heliästi, kuallut ajaa keviästi, ekkös elävä pelkää. Kuu paistaa heleästi, kuollut ajaa keveästi, etkös elävä pelkää. (Isokyrö, A. Penttilä, 1934) Pua loistaa kun yän vanha kuu. Puo loistaa kuin yön vanha kuu. (Isokyrö, S. Tanner, 1934) Joutseno Kuu o kehäs, taivas tähes, muakyntäjä kynsilliä. Kuu on kehässä, taivas tähdessä, maankyntäjä kynsillään. (Joutseno, H. Lampinen, 1932) Juva Taitaa tulla pyry pakkasen perästä, koska on kuu kehässä taivas tähessä, maan kyntäjä makkoo sirkasti on taivasta kohti. Taitaa tulla pyry pakkasen perästä, koska on kuu kehässä, taivas tähdessä, maankyntäjä makaa, sirkasti on taivasta kohti. Matkamies hevosineen jää taloon yöksi tappaa yöllä talon sian lähtee yöllä ja varastaa sian. Pyry merkitsee isännän nousemaan kyntäjä on sika. Sirkasti on sian kärsä. ( Juva, L. Maljanen, 1932) Kuu kiurusta kessää, puol kuuta peipposesta, västäräkistä vähäse, piäskysesta ei päeveekää. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. ( Juva, S. Pätynen, 1932) Kuu paestaa, kuollut aejaa, vanha piika ei pelekee. Kuu paistaa, kuollut ajaa, vanha piika ei pelkää. ( Juva, Y. Ylönen, 1932) Kalanti Kova kuu kolmantem päevän näky. Kova kuu kolmantena päivänä näkyy. (Kalanti, F. M. Karrakoski, 1931) Pooraks kuu kehi, satteks aurink sätele. Poudaksi kuu kehii, sateeksi aurinko säteilee. (Kalanti, S. Penttilä, 1931) Jos aurinko ja kuu ympäris o kehä tule kolmen päevä takka tuul ja myrsky. Jos auringon ja kuun ympäri on kehä, tulee kolmen päivän takaa tuuli ja myrsky. (Kalanti, S. Saarnio, 1931) Jos kuu ympäris o kori kehä tule suoj juur pia. Jos kuun ympäri on korea kehä, tulee suoja juuri pian. (Kalanti, S. Saarnio, 1931) Tyttö ajoi muina yöl hautausmaa ohi kuolleen sulhonsa haamu tuli ja rupesi ajamaan sanoi: Kuu paistaa heliäst kuollo aja keviäst eks pelk piikan mitä mä pelkkä ko mä oma kultan rees ole. Tyttö ajoi muinoin yöllä hautausmaan ohi, kuolleen sulhonsa haamu tuli ja rupesi ajamaan, sanoi: "Kuu paistaa heleästi, kuollut ajaa keveästi, etkös pelkää, piikani?" "Mitä minä pelkään, kun minä oman kultani reessä olen." (Kalanti, F. Tanner, 1931) Kiuruvesi Möllöttää ku täös kuu. Möllöttää kuin täysikuu. (Kiuruvesi, A. Niskanen, 1932) Paistaa kun Olohovan kuu. Paistaa kuin Olhovan kuu. (Kiuruvesi, H. Martikainen, 1932) Kivennapa Lähen nii ettää, ettei kuu kuule, eikä päivä nää. Lähden niin etää, että ei kuu kuule eikä päivä näe. Esim. kotonaan jos joku henkilö ei ole toisten suosiossa eikä hänen suotas kotona olevan. Ja jos toiset siitä hänelle manitsevat voi hän vihapäissään vastata. Kyl miust pääsettä. (Kivennapa, A. Munne, 1932) Pouvaks kuu kehhii, satteeks aurinko säärii. Poudaksi kuu kehii, sateeksi aurinko säärii. (Kivennapa, A. Munne, 1932) Kurkijoki Satteeks kuu kehhii, pouvaks päivä seärii. Sateeksi kuu kehii, poudaksi päivä säärii. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Koht ei kuu kuule, eikä päivä neä. Kohta ei kuu kuule eikä päivä näe. Muutto johonkin tuntemattomaan paikkaan. (Kurkijoki, T. Heinonen, 1932) Kuu kiurust kesseä puol' kuuta peipposest'. Västäräkistä vähäsen peäskysest ei päiveäkeä. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäisen, pääskysestä ei päivääkään. (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932) Kuu on kehäs taivas on tähes ja mua kyntäjä on kylmä. Kuu on kehässä, taivas on tähdessä ja maa kyntäjän on kylmä. (Kurkijoki, A. Korhonen, 1932) Kuu paistua kuollut ajjua hirvittiäk herttastain? Kuu paistaa, kuollut ajaa, hirvittääkö herttaistani? (Kurkijoki, A. Korhonen, 1932) Kuu kiurista kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Kuu kiurista kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäisen, pääskysestä ei päivääkään. (Kurkijoki, J. Korpela, 1932) Kuu on kehäss', taivas tähess', muankyntäjä kynsilliä. Kuu on kehässä, taivas tähdessä, maankyntäjä kynsillään. (Kurkijoki, V. Pipatti, 1932) Laukaa Satteeks päevä sappii pouviks kuu kehhii. Sateeksi päivä sappii, poudiksi kuu kehii. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Kahvi kuu[ma]na ja tyttö nuorena. Kahvi kuumana ja tyttö nuorena. (Laukaa, L. Leinonen, 1932) Ilima se ol sillonnii kul Leinoo Hartolasta haettii ku kuu paesto ja vettä sato ja ol ni tulempalava pakkane. Ilma se oli silloinkin, kun Leinoa Hartolasta haettiin, kun kuu paistoi ja vettä satoi ja oli niin tulenpalava pakkanen. Pahalla ilmalla. (Laukaa, L. Makkonen, 1932) Satteeks päevä sappii pouviks kuu kehhii. Sateeksi päivä sappii, poudiksi kuu kehii. (Laukaa, M. Mäkinen, 1932) Pouviksi kuu kehhii, satteeks päevä sappii. Poudiksi kuu kehii, sateeksi päivä sappii. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) Kuu paestaa, kuollut ajjaa. Kuu paistaa, kuollut ajaa. (Laukaa, J. G. Oksanen, 1932) Kuu paistaa kuollut ajaa mut ei piikane pelekeä. Kuu paistaa, kuollut ajaa, mutta ei piikanen pelkää. (Laukaa, V. Sillman, 1932) Kuu ei soa meillä kummitella sano Emäntä ku paljas peä herra tyttärii tuli. "Kuu ei saa meillä kummitella", sanoi emäntä, kun paljaspää herra tyttäriin tuli. (Laukaa, K. Taipale, 1932) Kuu paistaa, kuollut ajjaa eikö piikoo pelota. Kuu paistaa, kuollut ajaa, eikö piikaa pelota? (Laukaa, Kerttu Sakari 1936-, Kerttu Sakari 1936-37) Kuu paistaa helleästi, kuollut ajaa kev[ve]ästi, vaan ei piikanen pelkeä. Kuu paistaa heleästi, kuollut ajaa keveästi, vaan ei piikanen pelkää. (Laukaa, K. Vatiainen 1936-, K. Vatiainen 1936-37) Kuu kehässä taivas tähessä ja maan kyntäjä kynsillään. Kuu kehässä, taivas tähdessä ja maan kyntäjä kynsillään. (Laukaa, K. Vatiainen 1936-, K. Vatiainen 1936-37) Män ni pitkälle että ei kuu kuule eikä päevä neä. Meni niin pitkälle, että ei kuu kuule eikä päivä näe. (Laukaa, K. Vatiainen, 1932) Kuu paestaa kuollut ajaa, mut ei piikane pelkeä. Kuu paistaa, kuollut ajaa, mutta ei piikanen pelkää. (Laukaa, K. Vatiainen, 1932) Minä mänen niin pitkältä ettei kuu kuule eikä päivä näe. Minä menen niin pitkältä, että ei kuu kuule eikä päivä näe. (Laukaa, Vieno Sillman, 1932) Loimaa On vaan niiko kuukehisä. On vaan niin kuin kuu kehissä. On hyvät oltavat. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Pakasta kuu kehhii, saretta aurinko sappee. Pakkasta kuu kehii, sadetta aurinko sappeaa. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Paistaa kuu päälaella. Paistaa kuu päälaella. Paljaspää. (Loimaa, H. Kankare , 1933) Saretta aurinko sappee poutia kuu kehhii. Sadetta aurinko sappeaa, poutia kuu kehii. (Loimaa, Y. Koskinen , 1933) Poutaa kuu kehhii, sadetta aurinko sappee. Poutaa kuu kehii, sadetta aurinko sappeaa. (Loimaa, A. Jaakkola , 1933) "Määrää sinä nyt; minä määrään sitten: kun aurinko laskee, nii - kuu nousee", sanos isäntä, pestatessaan renkiänsä. "Määrää sinä nyt; minä määrään sitten: kun aurinko laskee, niin kuu nousee", sanoi isäntä pestatessaan renkiänsä. (Loimaa, W. Elonen , 1933) Kuu kiurusta kesän peposesta puoli kuuta västäräkistä vähäisen päskysesti ei päivääkän. Kuu kiurusta kesään, peipposesta puoli kuuta, västäräkistä vähäisen, pääskysestä ei päivääkään. (Loimaa, V. Kankaanranta , 1933) Kylmää kuu kehhi, lämintä aurinko sapee. Kylmää kuu kehii, lämmintä aurinko sappeaa. (Loimaa, V. Kankaanranta , 1933) Kuu kiurusta kesähän, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen pääskysest' ei päivääkään. Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. (Loimaa, H. Lepistö , 1933) Poutaa kuu kehhii, sadetta aurinko sappii. Poutaa kuu kehii, sadetta aurinko sappii. Kun kuun ympärillä on kehä, tulee pouta, mutta jos auringon ympärillä on säteitä, niin silloin tulee sade. (Loimaa, A. Laurila , ?1933) Jos aurinko laskee niin kuu nousee. Jos aurinko laskee, niin kuu nousee. (Loimaa, A. Laurila , ?1933) Nivala Mene niin kauas, ettei kuu kuule eikä päivä nää. Mene niin kauas, että ei kuu kuule eikä päivä nää. (Nivala, T. Niskanen, 1933) Niin loistaa, ku täysi kuu. Niin loistaa kuin täysi kuu. (Nivala, R. Takalo, 1933) Pälkäne Kum maarian kuu on kova, on kolme kovvaa kuuta peräkkäin, viä kolmanneh halloo pinosta ja kolmannen tähhääm pellosta. Kun maarian kuu on kova, on kolme kovaa kuuta peräkkäin, vie kolmannen halon pinosta ja kolmannen tähän pellosta. (Pälkä , V. Huhtala , ) Kuu kirristä kessään, viikko viitalintusesta. Kuu kirristä kesään, viikko viitalintusesta. (Pälkä , V. Huhtala , ) Kun on kuu pienemmällään niin on taikina suuremmallaan. Kun on kuu pienimmällään, niin on taikina suurimmallaan. Taikoin uskomista. (Pälkä , A. Jokinen , ) Kuu puoliksi kehii aurinko satteiksi sappee. Kuu poudiksi kehii, aurinko sateiksi sappeaa. (Pälkä , A. Jokinen , ) Poudiksi päivä panettuu, sateeksi kuu kehii. Poudiksi päivä panettuu, sateeksi kuu kehii. (Pälkä , M. Koittola , ) Paltamo Paestaa ku Takkarannan kuu. Paistaa kuin Takkarannan kuu. (Paltamo , H. J. Keränen , 1933 ) Uusi kuu vanhaksi, minä nuori terveeksi! Uusi kuu vanhaksi, minä nuori terveeksi! (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Mennöö niin kauvvas ettei kuu kuule eikä päivä neä. Menee niin kauas, että ei kuu kuule eikä päivä näe. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Kuu paistaa Kullinmäeltä, päivä Pässinkankahalta. Kuu paistaa Kullinmäeltä, päivä Pässinkankaalta. Hokemainen Vuolijoen pitäjän Saaresmäen kylästä; siellä ovat molemmat: Kullinmäki ja Pässinkangas. (Paltamo , Matti Lehtola , 1935 ) Mee niin kauvvas ettei kuu kuule eikä päivä neä! Mene niin kauas, että ei kuu kuule eikä päivä näe! (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Kolo kolo piiloon takareki tauluun viis kuus marjaa sammakko harjaa kuusen kinttaat käpälä kuu. Kolo kolo piiloon takareki tauluun viisi kuusi marjaa sammakko harjaa kuusen kintaat käpälä kuu. (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Mee niin kauvvas ettei kuu kuule eikä päivä nää! Mene niin kauas, että ei kuu kuule eikä päivä näe! (Paltamo , Matti Lehtola , 1933 - 34 ) Riistavesi Kuu on kupissa päevä sapessa muankyntäjä kynsillään ja herra veisoo. Nouskee, nyt on paras aeka lähtee. Kuu on kupissa, päivä sapessa, maankyntäjä kynsillään ja herra veisaa. Nouskaa, nyt on paras aika lähteä. Ennenhän täytyi sisämaalaisten maassamme noutaa suolat rannikkokaupungeista. Savolaistenkin täytyi noutaa Oulusta. Niinpä eräskin savolainen retkikunta läksi suolan hakuun. Luonnollisesti täytyi yöpyä välille. Vieraille valmistettiin vuode lattialle sivupenkin eteen, johon ne myös rupesivat nukkumaan. Yöllä heräsi eräs suolanhakija ja huomasi penkiltä jonkin vaatteen, jonka hän otti ja repi. Sen tehtyään hän alkoi herätellä seuralaisiaan sanoen: "Kuu on kupissa ..." Toverit nousivat ja niin lähdettiin. Sananparressa "maankyntäjä" = sika ja "herra" = kukko. (Riistavesi, A. Antikainen, 1932) Kun kuu riippuu kynsistään, niin paha ilema rynnistää. Kun kuu riippuu kynsistään, niin paha ilma rynnistää. (Riistavesi, H. Räsänen, 1932) Rovaniemi Pyry tullee ku kuu on kehäsä. Pyry tulee, kun kuu on kehässä. (Rovaniemi, A. Alanampa, 1933) Pouviksi kuu kehhii, satheiksi auringon sappi. Poudiksi kuu kehii, sateiksi auringon sappi. (Rovaniemi, V. Nuotio, 1933) Kuu kiurusta keshän, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäse, pääskysestei päivääkhän. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. (Rovaniemi, S. Rasila, 1932) Kuu kehässä myrsky pesässä. Kuu kehässä, myrsky pesässä. (Rovaniemi, H. Tiainen, 1933) Tyrvää Poudille kuu kehii päivän sappi satehille. Poudille kee kehii, päivän sappi sateille. (Tyrvää, F. Törmä, 1933) Jos kuun sarvi on seläällänsä syntyy kylmä kuu. Jos kuun sarvi on selällänsä, syntyy kylmä kuu. (Tyrvää, V. Toivonen, 1933) Semmonen kuu Kaijana kon Joulunakin. Semmoinen kuu kaijana kuin joulunakin. (Tyrvää, S. Moisio, 1933) Öisin kuu kumottaa. Öisin kuu kumottaa. (Tyrvää, O. Nuutila, 1933) Ulvila Ko kuu seisoo, ni merimiäs makkaa ja ko kuu makkaa ni merimiäs seisoo. Kun kuu seisoo, niin merimies makaa, ja kun kuu makaa, niin merimies seisoo. (Ulvila, H. Huhtala, 1933) Valkeala Kuu paistaa heliästi kuollut ajaa keveästi. Kuu paistaa heleästi, kuollut ajaa keveästi. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Kuu kiurusta kesää puoli kuuta peipposesta vähän västäräkkisestä pääskysest ei päivääkää. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, vähän västäräkkisestä, pääskysestä ei päivääkään. (Valkeala, M. Rantala, 1932) Vii kuu säärelliin, everikki reijälliin, minkä vii kuu viirittää, sen everikki kerii. Vii kuu säärellinen, everikki reiällinen, minkä vii kuu viirittää, sen everikki kerii. Arvoitus: vyyhdinpuut, kehät, luomapuut. (Valkeala, V. Vaara, 1932) Joka kuu kala kutee, ahven aina joukos. Joka kuu kala kutee, ahven aina joukossa. (Valkeala, V. Vaara, 1932) Pouliks kuu kehii. Poudiksi kuu kehii. (Valkeala, V. Vaara, 1932) Sateiks päivä säärii, pakkasiks kuu kehii. Sateiksi päivä säärii, pakkasiksi kuu kehii. (Valkeala, V. Vaara, 1932) Pakkasiks kuu kehii, sateeks päivä säärii. Pakkasiksi kuu kehii, sateeksi päivä säärii. (Valkeala, V. Vaara, 1932) Kuu kiurust kesään, västäräkist vähäisen, pääskysest ei päivääkää. Kuu kiurusta kesään, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. (Valkeala, V. Lakka, 1932)

Avainsanat: hausjärvi hailuoto alatornio mitä nivala loimaa laukaa kurkijoki kiuruvesi kalanti joutseno isokyrö ala ajaa aika aiheuttaa ahven aamupäivä valkeala tyrvää rovaniemi riistavesi paltamo elämä eläin aurinko auringonlasku alue kotona koskinen kori korhonen korea kon komea kolmas koko kirjain kiiski kierto kieli kesä keskiyö keränen kerttu kehä kasvis kasvava kasvattaa kasvaa kalenteri kala kalamies kahvi kaavio jää järvi juva jokinen itku isäntä isä ilma ilta ihminen häät hän hyönteinen huomata huhtala honkanen hilma hevonen herra herkkä henkilö helppo helmikuu heinonen havaita hautausmaa hakea haamu ex esittää esimerkki erottaa erilainen eno emäntä elävä leipä leinonen lehtola lehmä laskea lampinen lakka kylvö kylmä kuva kuu kuusi kuuma kuukausi kuollut kuolema kulunut kukko kova koukku oksanen näyttää näkyä nähtävä nuutila nuotio nuori nuorena nukkua niskanen niemi määrittää mäkinen myrsky muutto muodostua muistaa minä meri merimies mee matti matkamies martikainen makkonen maatalous maata maa maapallo maalla lähteä luonto lintu liimakka liikkua suu suosio suomenkielinen suomela suola suoja sivu sinä sillanpää sika savolainen sato sarvi sanonta sammakko salonen sakari sade räsänen ruoka reuna retkikunta rata rantala päivä puu puoli piilo piika pia peräkkäin penttilä peto paska paras paljas pakkanen paistaa paikka paha oulu opetus onko olin tuleva totuus tietää tieteellinen terävä tartu tappaa tapa tammi talo takka taivas taikina sää syö syksy suunta vaikutus vaikuttaa vaikea vaihe vahva vaari vaara v uusi unohtaa työ täysikuu työt tyttö tuuli tutkittu tunti tuli ystävä ympäri ylönen yksityiskohta wikipedia w väinö vuorokausi vuodenaika voi viljo vilja viiva viimeisessä viikko vii versio vastata vasen varis varastaa vanha valita vaimo kuun vaiheet öisin ääni äiti yöpyä


blogivirta.fi