Tänään on 15.10.2019 21:47 ja nimipäiviään viettävät: Helvi, Heta, Hedvig ja Hedda. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Tunnetut suomalaiset

Julkaistu: · Päivitetty:

Oma laaja kokoelmani , joka on kerätty tagin taakse tunnetuista suomalaisista. Maahanmuuttajalla on giganttinen tehtävä edessään, jos hän tulee aivan vieraaseen kulttuuriin. Hänen on opittava tuntemaan tämän päivän puheenaiheet ja henkilöt, kulloiset poliitikot, julkkikset ja vaikuttajat. Siinä kuuluisassa vartin julkisuudessa vilahtelee satoja ihmisiä, jotka tulevat ja menevät. On kestojulkkiksia kuten tietyt urheilijat, iskelmätähdet, näyttelijät ja muut taiteilijat. Totta puhuen minustakin heistä suurin osa on turhaa väkeä. Voiko siitä syyttää mediaa vai meitä itseämme, en tiedä, minun sormeni nousee osoittamaan kyllä edellistä. Julkisuuskulttuuri vallitsee ainakin Suomessa. Media olettaa, että olemme pohjattoman kiinnostuneita kokemaan kaiken julkkisten kautta - ja ehkä se niin onkin. Joskus se kyllästyttää. Biografiasampo  - Tässä uudessa resurssissa on valtavan paljon yhteenkerättyjä elämänkertatietoja. Hakeminen Scoop.it -julkaisujeni hakuruudusta löytää juttuja vielä sellaisistakin melko tunnetuista suomalaisista, joita Biografiasampo ei huomaa. Pelkkä googlettaminen antaa lisää - ainakin mainintoja ja jälkiä netissä. Tutki tunnettuja suomalaisia Tunnetko nämä 100 kuuluisaa suomalaista Täällä on n. 100 tunnettua ja merkittävää suomalaista lyhyina artikkeleina - kuvasanakirjana. Jutuista linkit varsinaisiin artikkeleihin. Tavallisista suomalaisista ihmisistä ilmestyi tarinoita koko vuoden ajan.  - Tämä jäi torsokso. Suomalaisia merkkihenkilöitä itsenäisyyden ajalta 100 tekijää - hieno sivusto 2017-juhlavuodelta Vapaasti luettavat elämänkerrat kansallisbiografiasta Historialliset humanistit Tiedenaisia HeSan muistokirjoitukset, myös ulkomaalaisia HeSan kuolleet , myös ulkomaalaiset Kuvasanakirjan tunnetut suomalaiset Tunnettuja sotilaita ym. Suomalaisten naisten elämänkertoja Urheilugaala - tunnettuja suomalaisia urheilijoita sadan vuoden ajalta Näistä ja tuhansista muistakin tunnetuista suomalaisista saat elämänkertatiedot nyt helposti. Maalaat vain hiirellä nimen=valitset ja klikkaat kontekstityökalun popup-ikonia kirjanmerkkipalkissa, ja sitten klikkaat avautuvassa valikossa Biografiasampoa. Ei tarvitse kirjoittaa mitään hakua. Tiedot tulevat useasta lähteestä. Sata ehdokasta Nimi                                    Kulttuuriala 1. Aalto Aino                           arkkitehti, muotoilija 1. Aalto Alvar                          arkkitehti 3. Aaltonen Wäinö                  kuvataiteilija, kuvanveistäjä 4. Aarnio Eero                         muotoilija 5. Ackté Aino                           laulaja, klassinen musiikki 6. Ahtila Eija-Liisa                   videotaiteilija 7. Bagh Peter von                     tietokirjailija, elokuva-asiantuntija 8. Bandler Vivica                      teatteriohjaaja 9. Bruun Erik                            graafikko, pilapiirtäjä 10. Bryk Rut                             keraamikko 11. Donner Jörn                        kirjailija, näyttelijä 12. Franck Kaj                          muotoilija 13. Gallen-Kallela Akseli         kuvataiteilija, taidemaalari 14. Grön Eino                           laulaja, kevyt musiikki 15. Harma Heikki "Hector"      muusikko, kevytmusiikki 16. Heiskanen Outi                   taidegraafikko 17. Hiltunen Eila                       kuvanveistäjä 18. Hirvisaari Laila                   kirjailija 19.Holmberg Kalle                   elokuvaohjaaja 20. Honkasalo Pirjo                  elokuvaohjaaja 21. Hynninen Jorma                 laulaja, klassinen musiikki 22. Ikonen Ansa                       näyttelijä 23. Isokoski Soile                     laulaja, klassinen musiikki 24. Isola Maija                          tekstiilisuunnittelija 25. Jansson Tove                       kuvataiteilija, taidemaalari 26. Kamu Okko                         kapellimestari 27. Kassila Matti                       elokuvaohjaaja 28. Katri-Helena                        laulaja, kevyt musiikki 29. Kaurismäki Aki                   elokuvaohjaaja 30. Koivuniemi Paula                laulaja, kevyt musiikki 31. Kokkonen Joonas                säveltäjä 32. Koski Kylli-Annikki            kuvataitelija 33. Kunnas Kirsi                        kirjailija, runoilija 34. Kunnas Mauri                      kirjailija, lasten kirjallisuus 35. Kuoppamäki Jukka              säveltäjä, sanoittaja, laulaja 36. Kuusela Marjo                     koreografi 37. Kuusisto Pekka                    viulutaiteilija 38. Kärki Toivo                          säveltäjä 39. Laaksonen Touko                 kuvataiteilija 40. Laine Edvin                          elokuvaohjaaja 41. Leino Eino                            runoilija 42. Leskinen Juice                      laulaja, kevyt musiikki 43. Linna Väinö                          kirjailija 44. Loiri Vesa-Matti                    näyttelijä, laulaja kevyt mus. 45. Malmstén Georg                   laulaja, kevyt musiikki 46. Manner Eeva-Liisa               kirjailija 47. Mattila Karita                       laulaja, klassinen musiikki 48. Meri Veijo                            kirjailija 49. Merikanto Oskar                  säveltäjä 50. Nurmesniemi Vuokko          muotoilija 51. Paasilinna Arto                     kirjailija 52. Pakarinen Esa                      taiteilija, kansanmuusikko 53. Palo Tauno                           näyttelijä 54. Panula Jorma                       kapellimestari 55. Pasanen Pertti                      elokuvaohjaaja, näyttelijä 56. Pietilä Reima                       arkkitehti 57. Pokela Marjatta                   säveltäjä, lasten laulut 58. Pullinen Laila                      kuvataiteilija, kuvanveistäjä 59. Puotila Jukka                       näyttelijä, imitaattori 60. Päätalo Kalle                       kirjailija 61. Pöysti Lasse                        näyttelijä 62. Rautavaara Einojuhani       säveltäjä 63. Rautavaara Tapio                laulaja, näyttelijä 64. Rinne Joel                           näyttelijä 65. Saariaho Kaija                    säveltäjä 66. Saarikoski Pentti                 kirjailija 67. Saarinen Eliel                      arkkitehti 68. Saisio Pirkko                       kirjailija 69. Salmi Veijo "Vexi"              iskelmäsanoittaja 70. Salminen Esko                    näyttelijä 71. Salminen Matti                   laulaja, klassinen musiikki 72. Salonen Esa-Pekka             kapellimestari 73. Samulin Aira                      tanssitaiteilija 74. Sarpaneva Timo                 lasitaiteilija 75. Schjerfbeck Helene            kuvataiteilija, taidemaalari 76. Segerstam Leif                   kapellimestari 77. Sella Seela                          näyttelijä 78. Sibelius Jean                      säveltäjä 79. Sillanpää Frans Emil          kirjailija 80. Sillanpää Jari                     laulaja, kevyt musiikki 81. Suomalainen Kari              graafikko, pilapiirtäjä 82. Södergran Edith                 kirjailija 83. Talvela Martti                    laulaja, klassinen musiikki 84. Tapiovaara Ilmari              muotoilija 85. Tawastjerna Erik               tietokirjailija, pianisti 86. Tikkanen Märta                 kirjailija 87. Toikka Oiva                       lasitaiteilija 88. Uotinen Jorma                   tanssija, koreografi, baletti 89. Vainio Juha "Junnu"          iskelmäsanoittaja 90. Valkama Ritva                   näyttelijä 91. Valkeapää Nils Aslak        saamelaisrunoilija, joikaaja 92. Waltari Mika                      kirjailija 93. Vanni Sam                          kuvataiteilija, taidemaalari 94. Wardi Rafael                      kuvataiteilija, taidemaalari 95. Vesterinen Viljo                 muusikko, kansanmusiikki 96. Viita Lauri                          runoilija 97. Wikstrom Emil                   kuvataiteilija, kuvanveistäjä 98. Wirkkala Tapio                   lasitaiteilija 99. Virta Olavi                          laulaja, kevyt musiikki 100. Wuolijoki Hella                näytelmäkirjailija On kuitenkin paljon ihmisiä, joilla on painoarvoa itsessään, substanssia. Jotenkin tuntuu, että tämän päivän vaikuttajat kalpenevat entisten suurmiesten ja naisten rinnalla, vaikka se voi olla harhaakin. Aikalaisia on vaikea arvottaa. Keitä suomalaisia tunnistat tästä kuvasta? Suomessa on onneksi järjestetty äänestyksiä, joissa on haettu merkittävimpiä suomalaisia. Se kuka sellaiseksi on valittu, on vähemmän tärkeää kuin itse prosessi. Kansakunta on kuitenkin jotenkin muistellut mennyttä, vaikka se onkin tapahtunut populistisessa äänestysmeiningissä. Kirjoissa ja kansissa näitä merkittäviä kansakunnan hahmoja toki on, mutta kirjojen lukeminen vähenee ja pinnallistuminen kasvaa, vaikka muka elämme tietoyhteiskunnassa. Tunnetut suomalaiset-skuuppeja  - hyvin laaja kokoelma Yksi viime vuosilta mieleen jäänyt arviointi oli Ylen järjestämä Suuret Suomalaiset -kisa. Kuka valittiin Suurimmaksi, en edes muista, kai se oli Mannerheim . Itse luettelo oli mielenkiintoisempi; siinä on tosiaankin joukko merkittäviä suomalaisia, jotka kuuluvat kaanoniin, kansakunnan kaapin päälle, toki pienin poikkeuksin. Hyvä alku kuitenkin, vaikka paljon merkittäviä jää tietysti ulkopuolella, valtaosa. Pieni juttuni suurista suomalaisista. Ei riitä, että maahanmuuttajan on opittava tuntemaan nyt elävät vaikuttajat ja kenties jo kuolleet historian hahmot, hänen on opittava tuntemaan myös fiktionaaliset hahmot, jotka elävät meidän mielissämme kuin konsanaan elävät. Siitäkin Yle on järjestänyt kilpailun, Satusuomalainen . Listalla näyttää olevan monia sellaisia hahmoja, joita en edes tunne, mutta minä olinkin maasta poissa 20 vuotta. Mutta tämäkin lista on hyvä, ainakin lähtökohtana. Kun googletan sanalla suurmiehet, en löydäkään ainakaan alkusivuilta kuin v:lua. Sanalla suurmies ei ole enää hyvää mainetta. Jokin vuosikymmen sitten suurmiehillä tarkoitettiin lähinnä 1800-luvun Snellmania, Lönnrotia, Runebergia ja ehkä sitten Kiveä. Tunnettuja henkilöitä itsenäisyyden ajalta Minulla on Suomitietous -sivuillani paljonkin linkkejä myös suurmiehiin. Skuupit suurmies-tagin alla. Tunnetut suomalaiset -skuupit. Täällä voit arvuutella Suomen pääministereitä kuvien perusteella. Täällä voit arvuutella Suomen presidenttejä kuvien perusteella. Täällä heistä on yhteinen artikkeli. Täällä on poiminta suomalaisista hahmoista, joita voi myös arvuutella kuvan perusteella. Kuvassa on nimi, mutta pohditaan, mistä kukin on tullut tunnetuksi. Lajintuntemuksesta kokooma linkkeineen. Elias Lönnrot , oma kokoomus J.V. Snellman J.L. Runeberg Aleksis Kivi , oma Topelius Jean Sibelius Eino Leino Samuli Paulaharju , oma Mannerheim Tapio Rautavaara Olavi Virta Paavo Nurmi  -  Paavo Nurmi -skuupit Presidentit-skuupit Urho Kekkonen Mauno Koivisto-skuupit Väinö Linna ja Tuntematon sotilas Ikimuistoisia näyttelijöitä Suomen taiteen kultakausi ja sen tunnetut hahmot, skuuppilinkit Kirjoitin jutun , jossa voi arvuutella tunnettuja suomalaisia heidän elämänkertatietojensa perusteella. Kuka kukin oli , wikiaineistot Eduskunta - kansanedustajat Tämän listan olen poiminut humoristin sivuilta, siinä valintaperusteena on Googlen armottomat osumat. Missikulttuurista, Missimme -artikkelini Tunnettuja suomalaisia , oma artikkeli, lista Suomalaiset hahmot , oma artikkelini Kirjoittamani pieni visa tunnetuista suomalaisista 100 Greatest Finns , Ylen suuret suomalaiset englanniksi HeSan artikkeli v:lta 2005 Googlen mukaan tunnetuimmista suomalaisista Vapaasti luettavat elämänkerrat Biografiakeskusksessa Suomirock Tunnettuja suomalaisia homo- tai biseksuaaleja Tunnettuja arkkitehtejä , wikipedia, suomalaisista on oma listansa Iltalehden julkkislista , myös ulkomaisia Listalla voi vaikka arvuuttaa, millä alalla toimivia, miksi ovat tulleet kuuluisiksi, onko merkittävä vai hömppäjulkkis... Suomalaisia taiteilijoita Matti Nykänen Paavo Väyrynen Kalle Päätalo-skuupit Suomalaisia arkkitehteja , Dropbox Suomalaisia keksintöjä Hajatelmia julkisuudesta Suomalaisia onnettomuuksia Jorma Eton runo, Suomalainen , jota on usein lausunut suomalaisuuden ikoni, Veikko Sinisalo. Mannerheim Juttuni suomalaisuuden tunnusmerkeistä ja brändeistä Sankaripatsaiden siimeksessä Suomalaisia sankareita Sankaruudesta, oma juttu Tunnettujen suomalaisten elämänkertoja , etupäässä sotilaita Englanninkielinen top-lista mm. tunnetuista eri alojen suomalaisista: säveltäjät , maalarit , arkkitehdit Suomalaisista kirjailijoista kansainvälisesti tunnettuja ovat ainoa Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää, Mika Waltari ja "muumien äiti" Tove Jansson, jonka tuotantoa on käännetty 30 kielelle. Nykykirjailijoista ovat kansainvälisesti tunnettuja esim. Arto Paasilinna, Leena Lander ja Sofi Oksanen. Musiikin saralla suomalaiset ovat myöskin saavuttaneet kansainvälistä menestystä. Tunnetuin säveltäjistä on Jean Sibelius ja nykysäveltäjistä Joonas Kokkonen ja Aulis Sallinen. Suomi on tuottanut tasaiseen tahtiin myös maailmankuuluja oopperalaulajia kuten Aino Ackté, Anita Välkki, Matti Talvela, Matti Salminen, Karita Mattila sekä orkesterinjohtajia kuten Paavo Berglund, Leif Segerstam, Okko Kamu, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste ja viimeisimpinä Sakari Oramo ja Mikko Franck. Kevyen musiikin puolella ovat mainetta niittäneet Leningrad Cowboys ja Hanoi Rocks, sekä viime aikoina mm. HIM, The Rasmus ja Nightwish. Tanssitaiteen alueella ovat kansainvälistä menestystä saavuttaneet esim. Jorma Uotinen, Nina Hyvärinen, Kirsi Aromaa ja Sampo Kivelä. Suomessa järjetetään lukuisia eri alojen festivaaleja. Suomalainen luonto on antanut aiheet, muodot, värit ja materiaalit suomalaiselle muotoilulle, niin lasi- kuin keraamisille muotoilijoille ja tekstiilitaiteilijoille. Kansainvälisesti tunnettuja suomalaisia nimiä ovat Alvar Aalto, Irma Kukkasjärvi, Birger Kaipainen, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Stefan Lindfors. Suomessa on myös korkeatasoista maalaus- ja kuvanveistotaidetta. Tunnettuja nimiä ovat esim. Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Helen Scherjfbeck, Pekka Halonen, Ville Vallgren, Eila Hiltunen, Laila Pullinen. Myös elokuvataide on noussut pinnalle viime vuosina ja kansainvälistä menestystä ovat saaneet Jörn Donner, Renny Harlin sekä Mika ja Aki Kaurismäki. Leikkeitä suurmies-kultista Agricolastakin tehtiin elämää suurempi TEKSTI:Simo Heininen   Mikael Agricolan ajasta kului 300 vuotta, ennen kuin hänestä seppelöitiin suurmies. Silloinkaan suomen kirjakielen isän todellinen syntyperä ja luonne eivät kelvanneet.   Julkaistu Tiede-lehden numerossa 3/2002 Suomessa liputetaan seitsemän miehen ja heidän elämäntyönsä kunniaksi. He ovat  Mikael Agricola ,  Elias Lönnrot ,  Johan Ludvig Runeberg ,  Johan Vilhelm Snellman ,  Aleksis Kivi ,  Carl Gustaf Emil Mannerheim  ja  Eino Leino . Heillä on muitakin suurmiehen tuntomerkkejä: kaikkien kunniaksi on pystytetty patsaita, lyöty mitaleja ja painettu postimerkkejä sekä nimetty katuja ja rakennuksia, seuroja ja laitoksia. Useimmat heistä saivat nauttia jo eläessään suurmiehen asemasta. Paikkarin torppa julistettiin monumentiksi, ennen kuin  Lönnrot oli ehtinyt täyttää viisikymmentä. Runebergia juhlittiin jo varhain, ja vanhaa Snellmania lähestyttiin kuin puolijumalaa. Mannerheimin palvonta alkoi jo vuonna 1918. Poikkeuksia olivat mielisairauteen ja kurjuuteen suistunut Kivi sekä kirjattomana ja karjattomana kuollut Leino.   Kansalliset suurmiehet luotiin 1800-luvulla, jolloin syntyi nationalismi. Sen mukaan kulttuurin tuli perustua kansalliselle pohjalle, kohota tavallisen kansan keskuudesta ja heijastaa kansan luonnetta. Jokaisen kansakunnan tuli kehittyä oman luonteensa mukaisesti omalla tavallaan. Kansanluonteen määrääväksi tekijäksi tuli kieli; syntyi kielikansan käsite. Tämä johti siihen, että pyrittiin vetämään valtioiden rajat kielikansojen mukaan ja hankkimaan jokaiselle kielikansalle valtiollinen itsenäisyys.   Isänmaasta tuli kuin uskonto   Kansallisvaltio, isänmaa, sai 1800-luvulla osakseen ihannointia, jopa jumaloimista.  Isänmaa kohosi uskonnon rinnalle; joillekin se korvasi uskonnon. Nyt syntyivät ja vakiintuivat kansalliset symbolit: lippu, vaakuna, kansallislaulu ja kansallispäivä. Löydettiin myös kansallisia suurmiehiä. Suomessa ensimmäinen patsas pystytettiin  Henrik Gabriel Porthanille , 1700-luvulla vaikuttaneelle kansallisten tieteiden uranuurtajalle. Mutta pedantti professori ei ollut ihanteellinen sankarihahmo. Hänet ohitti jo vuosisadan puolivälissä ikätoverien Lönnrot, Runeberg ja Snellman muodostama kolmikko. Topeliuksen Maammekirja tarjosi kansakoululaisille perustiedot suurmiehistä. Ja opetus meni perille.  V. A. Koskenniemi  kuvaa muistelmissaan lapsuutensa aatteellista ilmapiiriä:  Isänmaa oli yksi, mutta suurmiehiä oli kolme. Suurmiehet olivat Runeberg, Snellman ja Lönnrot. Tähän ensiasteisten suurmiesten kolminaisuuteen ei ollut mitään lisättävää, eikä siitä voinut ottaa mitään pois, se oli yhtä kiinteä kuin tähtikuviot taivaalla.   Tähän kolminaisuuteen lisättiin Kivi ja Mannerheim itsenäisyyden alkuaikana. Sen sijaan Eino Leinon päivä, "runon ja suven päivä" tuli liputuspäiväksi vasta vuonna 2000.   Agricola sai päivänsä almanakkaan vasta 1960, mutta suurmiesten joukkoon hänet liitettiin jo Venäjän vallan aikana. Ensimmäisen Agricolaa esittävän patsaan veisti  Carl Eneas Sjöstrand  1877 Turun tuomiokapitulin istuntosaliin, toisen  Ville Vallgren  Helsingin Nikolainkirkkoon (nyk. Tuomiokirkko) 1887. Kolmas on suomalaisuusliikkeen kuvanveistäjän  Emil Wikströmin  sittemmin kadonnut veistos, joka pystytettiin Viipurin tuomiokirkon edustalle 1908. Siihen kerättiin varoja jo 1870-luvulla. Wikströmin käsialaa ovat myös Lönnrotin ja Snellmanin patsaat.   Porthanin oikaisu unohdettiin   Agricola on kansallisista suurmiehistä ainoa Ruotsin vallan aikainen, ja kansakunnan kaapin päälle hänet nostettiin vasta kolmesataa vuotta myöhemmin. Se, että hän oli merkittävä mies, oli kyllä selvää hänen aikalaisilleen - ja myös hänelle itselleen. Tämä tulee esille sekä hänen teoksistaan että häntä Turun piispana seuranneen  Paavali Juustenin  kirjoittamasta hienoisen kateuden maustamasta elämäkerrasta.   Ruotsin vallan aikana suomen kirjakielen perustajaa ei liiemmin juhlittu. Vuonna 1642 ilmestynyt ensimmäinen kokoraamattu julkaisi Agricolan suomentamat osat lähes sellaisinaan, tosin oikeinkirjoitusta modernisoimalla. Käännöskomitea jätti kuitenkin uranuurtajan nimen mainitsematta, vaikka kiittelikin esipuheessa edeltäjien työtä. Saman ajan historiankirjoitus oli kiinnostuneempi Suomen muinaisista kuninkaista kuin edellisen vuosisadan kirkonmiehistä.   Vasta Porthan esitteli Agricolan työtä laajemmin selittäessään Juustenin piispainkronikkaa pääteoksessaan 1700-luvun lopulla. Porthan vakuuttaa Agricolan ansainneen työllään maanmiestensä ikuisen kiitollisuuden, koska hän oli tehnyt kirkon hyväksi enemmän kuin monet muut hänen jälkeensä.   Vaikka Porthan laski perustan suomalaiselle nationalismille, hänen Agricolasta laatimansa suppea elämäkerta on lähtöisin kriittisen ja asiallisen valistusmiehen kynästä. Hän muun muassa osoitti vääräksi 1700-luvulla esitetyn käsityksen, jonka mukaan Agricola olisi ollut köyhän kalastajan poika. Mutta Porthan kirjoitti latinaksi - ja kuivasti - ja häntä kunnioitettiin enemmän kuin luettiin. Nouseva kansallisromantiikka ei takertunut hänen kriittisiin huomautuksiinsa. Agricolan aikoja •    noin 1510 syntyy Pernajassa •    1536-1539 Wittenbergissä mm. Lutherin opissa •    1543 tai -1544 ilmestyy suomennos ABC kiria •    1548 ilmestyy suomennos Se Wsi Testamenti •    1554 Turun piispaksi •    1557 kuolee Karjalan kannaksella. Lähde: Kansallisgalleria, toim. Allan Tiitta ym., Weilin+Göös 1995. Eurén kiteytti suurmiehen kuvan Agricolasta ei koskaan tullut sellaista palvonnan kohdetta kuin Runebergin, Lönnrotin ja Snellmanin triumviraatista. Hän oli elänyt kauan sitten, ja hänestä tiedettiin vähän. Kansallisen suurmiehen kuva oli kuitenkin jo valmiina ensimmäisessä suomeksi julkaistussa Agricolan elämäkerrassa. Sen on laatinut ja kustantanut hämeenlinnalainen opettaja ja kansanvalistaja  Gustaf Erik Eurén . Viisi kopeekkaa maksanut 22-sivuinen vihko ilmestyi 1858; sen nimi on "Mikael Agricola,  Suomen pispa, Uskonopin oikasia Suomessa, Suomen kielen ensimäinen harjoittaja kirjoissa". Johdantokappale kuuluu näin:   "Tuskin on sitä miestä Suomessa syntynyt, joka Suomen kansan sivistyksen ja valistuksen asioissa olisi pispa Agricolaan verrattava. Hän on Suomen ensimäinen evangellinen pispa, joka väkevästi ja menestyväisesti karkoitti paavillisuuden pimeyttä Suomen kansasta. Hän on myös suomen kielen ensimäinen harjoittaja kirjoissa, ja siis suomalaisen kirjallisuuden isä. Nämät molemmat hänen suuret ansionsa sulavat niin yhteen että niitä on varsin vaikia eroittaa; kirjoillansa hän levitti samaa uuden puhtaamman uskon oppia, jota hän yhtä väkevästi myös suullisesti saarnasi. Niin kauvan kuin puhdas Lutherin oppi maassamme pysyy voimassa, niin kauvan kuin suomen kieltä kirjoissa käytetään, on pispa Agricolan nimi elävä kiitollisen Suomen kansan sydämessä . " Agricolan elämäkerta seurailee Juustenin piispainkronikan esitystä. Lueteltuaan sitten Agricolan tuotannon Eurén toteaa: "- -  niissä ei ole erittäin mitään ominaista; ne ovat enimmästi suomennuksia. Mutta kuitenki on pispa Agrikola näillä kirjoillansa alkanut uuden aikakauden Suomen maan sivistyksessä. Hän oli ensimäinen maassamme, joka rohkeni suomen kieltä harjoittaa Jumalan sanaksi, mikä tähän asti oli katolisen ajan mukaan varsin syntistä ja Jumalan häväistykseksi luettavaa. Mutta Agricola ajatteli, niinkuin hän sievästi ja suloisesti lausuu:   Kyllä Se kuulee Suomen kielen Joka ymmärtää kaikkein mielen. "   Agricolalla oli siis Eurénin mukaan kolme yhteen kuuluvaa ominaisuutta, jotka tekevät hänestä suurmiehen:   •    uskonpuhdistaja •    kielen ja kirjallisuuden isä •    kansanopettaja.   Topelius nosti sadun sankariksi   Zacharias Topeliuksen  Maammekirja ilmestyi 1875. Agricolalla on oma lukunsa kirjan historiallisessa osassa. Topelius korostaa sankarinsa vaatimatonta syntyperää:  Jo se oli suurta, että hän köyhästä ja alhaisesta säädystä oli työllään kohonnut niin korkealle kunniasijalle kuin Turun piispanistuin oli.   Suurin ansio oli kuitenkin kirjallinen työ: " Sillä nyt sai suomalainen kansa ensimmäisen kerran omalla äidinkielellään lukea maailman suurinta, pyhintä ja kalleinta kirjaa, Jumalan omaa ilmoitettua sanaa. Ja niin oli, kuin profeetta Jesaja sanoo: 'Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, paistaa kirkas valo. "   Vuonna 1884 ilmestyi Lukemisia lapsille -kokoelmassa lyhyt kertomus nimeltä Pernajan poika. Novellin keskuskohtaus kuvaa, kuinka Mikael-poika pääsi isänsä kanssa kirkkoon.   " Siellä oli paljon komeutta, pyhäinkuvia, suitsutusta, latinalaisia rukouksia ja latinalaisia messuja, kuten katoliseen aikaan oli tapana. - Minä en ymmärrä sanaakaan, virkkoi poika; - mitä ne laulavat? - Se on latinaa, sanoi isä. - Mitenkäs muuten? Ei Jumalalle käy puhuminen muuta kieltä kuin latinaa.   - Eikö Jumalalle käy suomea puhuminen? uteli poika jälleen, sillä hän puhui suomea kuten suurin osa väestöä, ja hänestä oli ihmeellistä, ettei Jumalalle saanut puhua omaa kieltään eikä voinut ymmärtää Jumalan vastauksia.   - Ei Jumala ymmärrä suomea", vastasi isä. - Jumala ei ymmärrä muuta kuin latinaa."   Keskustelu jatkuu messukirjan ääressä:   "- Saanko minäkin oppia lukemaan ja kirjoittamaan? - Et toki, sitä eivät osaa muut kuin papit."   Lopulta Mikael tekee päätöksen:   "- Minä tahdon kouluun, isä, ja oppia latinaa. Mutta kun pääsen papiksi, rukoilen Jumalaa suomeksi, ja jollei Jumala ymmärrä minua, niin sanon hänelle latinaksi: ’Rakas herra Jumala, opi suomea, niin että kaikki ymmärtäisimme, mitä sanot! Me niin mielellämme puhuisimme kanssasi! ’"   Kirkkoherra, joka on kuullut keskustelun, lupaa järjestää pojan koulutielle. Niin tapahtuu köyhän isän vastustuksesta huolimatta.   Selostettuaan Agricolan elämäntyön Topelius kerää kertomuksen opetuksen aivan kuin kansansadussa:   "Tästä ajasta alkaen osaa jokainen tyttö ja poika maassamme lukea, kaikille on Jumalan sana tarjona omalla kielellä, ja kaikki voivat rukoilla Jumalaa omalla kielellään. "   Kertomus kuuluu Topeliuksen mestarinäytteisiin. Hän dramatisoi, havainnollistaa ja kärjistää. Mutta hän ei sorru juhlapuheiden sanahelinään. Sen aika tuli myöhemmin - eikä se välttämättä ole vielä päättynyt. On korostettu Agricolan köyhyyttä ja hänen luonteensa vaatimattomuutta. Uusin Suomen historian kokonaisesitys kertoo, että Agricola oli "sopuisa ja maltillinen luonne".   Riisutaan harhat, jätetään ansiot   Eurén ja häntä aikaisemmat Agricolan esittelijät eivät olleet kiinnittäneet mitään huomiota Agricolan äidinkieleen. Topelius mainitsi sivumennen, että se oli suomi, mutta ei ottanut aiheesta irti enempää. Myöhemmin kielitaistelu heitti kiistaan mausteensa, eikä ratkaisuun ole päästy vieläkään. Suomen kielen tutkijat ovat sitkeästi suomen kannalla, kun taas historiantutkijan on vaikea sijoittaa suomenkielistä perhettä täysin ruotsinkieliseen 1500-luvun Pernajaan.   Kansallinen Agricola syntyi 1800-luvun loppupuolella ja on oman aikansa tuote. Suurmies on kyllä mallinsa näköinen, mutta malli on tyylitelty ja ihannoitu. Tiedämme - ja sen tiesi jo Porthan - ettei poika tullut köyhän kalastajan mökistä vaan eräästä pitäjän mahtitalosta. Se, että Agricola olisi ollut sopuisa ja maltillinen, ei saa mitään tukea lähteistä, jotka kertovat paremminkin päinvastaista.   Pahiten nykytutkijan silmään pistää varsinkin Topeliuksen kärjistämä kuva keskiaikaisen kirkon kielipolitiikasta. Vaikka messu pidettiinkin latinaksi, kirkko saarnasi ja opetti kansan kielellä ja oli kääntänyt katekismuksen pääkappaleet suomeksi. Ajatus, että Jumala ymmärtäisi vain latinaa, on absurdi, eikä katolinen kirkko ole sitä koskaan esittänyt.   Vaikka suurmiehen kuvassa onkin epähistoriallisia ylilyöntejä, se tekee oikeutta kohteelleen. Agricolassa henkilöityvät kansallisen identiteettimme perustekijät: luterilainen uskonpuhdistus, painettu suomen kieli ja kansanopetus.   Simo Heininen on Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian professori. . Presidentti  Urho Kekkonen  ja marsalkka  Mannerheim  ovat suomalaisten mielestä tärkeimpiä historiallisia henkilöitä. Näin kerrotaan tänään maanantaina julkistettavassa tutkimuksessa  Suomalaiset ja historia. Kirja perustuu yli tuhannen suomalaisen haastatteluun. Aiheena on suomalaisten käsitys historiasta. Kirjan on kirjoittanut tohtori  Pilvi Torsti  ja kustantanut Gaudeamus. Haastateltuja  pyydettiin luettelemaan 1–3 tärkeää historiallista henkilöä. Kekkonen ja Mannerheim keräsivät ylivoimaisesti eniten mainintoja. Muut henkilöt kuten  Paasikivi ,  Agricola ,  Ahtisaari  ja  Ryti  saivat vain vähäisen määrän mainintoja. "Olennaista on, että ikäluokkien välillä ei ollut suuria eroja, vaan kaikissa ikäryhmissä 15-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin valtaosa vastaajista listasi Kekkosen ja Mannerheimin", Torsti kirjoittaa. Kekkosen mainitsi peräti 73 ja Mannerheimin 67 prosenttia vastaajista. Kirjassa  julkaistaan myös suoraan haastateltujen suusta poimittuja suoria kommentteja. Esimerkkejä haastateltujen kommenteista: "Ensimmäisenä tulee mieleen Mannerheim, toivon kyllä ettet kysy miksi, koska en osaa perustella, mutta se ainakin on merkittävä historian henkilö." Nainen, 26 vuotta, Joensuu. "Mun ikäpolvelle tietysti Kekkonen on ollut sillä tavalla kauhean merkittävä, että edelleenkin se on se, joka oli presidenttinä suurimman osan mun nuoruudesta. Suurin osa mun elämästä oli aina oikeastaan itsestään selvä, että presidentti on Kekkonen. Oli tosi turvallista ja semmoista vakaata, että oli se sama." Nainen, 50 vuotta, Kauniainen. Vanhin nimeltä tunnettu suomalainen: Riimut ovat vanhoja kirjainmerkkejä, joita käytettiin Pohjolassa 1000-luvun alussa ennen nykyisten latinalaisten kirjainten käyttöönottoa. Heikki Ojan kirja  Riimut – viestejä viikingeiltä  on ensimmäinen suomalainen perusteos riimukirjoituksen kiehtovasta maailmasta. Juuri ilmestynyt kirja esittelee riimukirjoitusta, -sauvoja ja -kiviä ja kertoo, mitä tiedämme riimutaiteilijoista ja Pohjoismaista löytyneistä riimuesineistä. Tunnetuimmat merkit ovat löytyneet kivistä, jotka on pystytetty henkilön tai rakennuksen muistoksi. Riimuja on piirretty myös kalentereina käytettyihin sauvoihin. "Kiinnostuin riimuista, kun veistin oman riimusauvan", kertoo professori Heikki Oja, Helsingin yliopiston almanakkatoimiston entinen johtaja. "Riimuesineissä on kiehtovinta se, että jokaiseen liittyy oma pieni tarina. Ruotsalaisissa riimukivissä on pitkiäkin kertomuksia taisteluista tai ihmiskohtaloista. Norjalaisista puupalikoista on taas löydetty 1200- ja 1300-lukujen elämästä kertovia arkisempia riimutekstejä, joiden aiheet vaihtelevat siunauksista seksiin ja liikekirjeistä loitsuihin." Löytöjä myös Suomesta 1832 Janakkalassa tehtiin riimulöytö: kolme 1000-luvun alusta peräisin olevaa kolikkoa, joihin oli riimukirjaimilla painettu teksti "Julian löi Aemiliukselle.” Löydön ansiosta rahanpainaja Julian ja hänen asiakkaansa Aemilius ovat vanhimpia nimeltä tunnettuja suomalaisia. He elivät Etelä-Suomessa yli sata vuotta ennen piispa Henrikiä ja talonpoika Lallia, mutta juuri muuta heistä ei tiedetä. Vaikka löytö tehtiin jo 1800-luvun alussa, sen merkitys selviää vasta nyt, uuden riimukirjan myötä. Suomen tunnetuimmat riimukirjoitukset ovat Ahvenanmaalla Sundin kirkossa ja Kastelholmassa sekä Pohjanmaalla Vöyrissä. Vöyristä löytyneiden kirjoitusten aitoudesta käytiin kovaa polemiikkia 1980-luvulla, kun kivet löydettiin.  Riimut -kirjassa arvellaan, että Vöyrin riimukivet eivät ole oikeita viikinkiajan kiviä, vaan kirjoitukset on hakattu paljon myöhemmin, ehkäpä 1800-luvulla. Viimeisin tunnettu suomalainen riimuesine löydettiin 1998 Turusta, kun tuomiokirkon viereen kaivettiin kuoppaa Åbo Akademin uudelle päärakennukselle. Maan alta löytyi puinen ruokakuppi, jonka pohjassa on riimukirjaimilla Ave Maria -rukouksen alku. Kuppi on 1300-luvulta, ja rukous siunasi kupista syödyn ruuan. JULKKIS VITSEJÄ Kuinka sellaiset julkkikset, joille eivät mitkään palstat tahdo riittää, voivat olla "turhia"? - Hugh Hefner tuli uskoon ja alkoi julkaista uutta lehteä. Mikä on lehden nimi? - Prayboy. - Jos Matti ja Teppo kävelevät tien yli ja Matti jää auton alle, mitä Teppo tekee? - Soololevyn. - Kuinka monta Markus Kajoa tarvitaan vaihtamaan palanut lamppu? - Ei yhtään, sillä hän alkaa kuitenkin pohtia kikujujen ja eskimoiden lamppuongelmia niin, että unohtaa koko asian. - Kuinka monta Simo Rantalaista tarvitaan vaihtamaan palanut lamppu? - Yksi, mutta se on voitava tehdä nyrkiniskulla. - Kuka on Suomen rikkain laulaja? - Turkka Mali toisinpäin. - Kun Kata Kärkkäinen ja Riki Sorsa tekevät oman TV-shown, niin mikä tulee olemaan ohjelman nimi? - Katajanokka. - Miksi Ari-Pekka Nikkola muuttaa nimensä kun valmistuu asentajaksi? - Ari-Pekka Mekaa-Nikkolaksi. - Mikä oli Ricky Nelsonin pikkuveljen nimi? - Puolinelson. - Mikä olisi tuloksena, jos Arja Koriseva ja Juha Kankkunen menisivät naimisiin? - Koriseva kankkunen. - Mikä on jokaisen metsästäjän unelma? - Saara Karhu. - Mikä on kahdeksanjalkainen ja iältään yli kaksisataa vuotta? - Leidit lavalla. - Mikä on keltainen ja yksinäinen? - Yoko Ono. - Mikä on Mika Myllylän toivekappale? - Muistoja karpaaseilta. - Millaisia alushousuja Eino Grön käyttää? - Ikivihreitä tangoja. - Minkä takia Kikka ja Kaija Koo ovat riidoissa? - Kikka sanoi, että koolla ei ole väliä. - Miten kanttori soitti häämarssia Mika Salon ja Norikon häissä? - Urku auki. - Miten kirjailija Frans Emil Sillanpää sai jo nuorena miehenä ollessaan lempinimensä "Taata" Hämeenkyrön pankinjohtajilta? - Pankinjohtajat soittelivat aina toisilleen ja kyselivät: Kenen vuoro on taata Sillanpää? - Mitä Aristoteles Onassis antoi häälahjaksi Jacqueline Kennedylle silloin, kun he menivät naimisiin? - Vanhat kreikkalaiset riipukset. - Mitä Caesar sanoi Rubicon-joella, kun perämoottori ei lähtenytkään käyntiin? - Sinäkin prutkuseni. - Mitä eroa on pultsarilla ja Marco Bjurströmillä? - Pultsari nukkuu sillan alla ja Marco nukkuu Sillanpäällä. - Mitä eroa on Helsingissä vappumarssilla ja Vappu Taipaleella? - Vappumarssi pidetään ulkona. Vappu Taipale pidetään sisällä Stakesissa. - Mitä Jerrylle kävi? - Jerry levis. - Mitä Luther teki öisin sängyssä? - Nukkui. - Mitä rouva Sinisalo sanoi esitellessään miehensä Taiston DDR:stä vierailulle tulleelle naisten rauhanvaltuuskunnalle Kotkassa? - Mein Kampf. - Mitä tapahtui, kun Tauno Palo, Inga Sulin, Markus Selin ja Jerry Lewis tapasivat kadulla. - Tauno palo, Inga suli, Jerry levis ja Markus oli vain selin. - Mitä tapahtui sen jälkeen, kun Howard Hughes kuoli? - He hautasivat hänet. - Mitä Taunolle kävi? - Tauno Palo. - Mitä yhteistä on Jari Litmasella ja vauvoilla? - Potkuhousut. - Mitä yhteistä on kaljapullolla ja Lola Odusogan rinnalla? - Molempien tilavuus on 0,3 litraa. - Mitä yhteistä on Mozartilla ja Lutherilla? - Molemmat ovat kuolleet. - Mitä yhteistä on sairaalla ja M.A. Nummisen äänellä? - Kummallekin toivotaan pikaista paranemista. - Montako Heidi Hautalaa tarvitaan vaihtamaan palanut sähkölamppu? - Ei yhtään, sillä Hautalan mielestä on löydettävä vaihtoehtoisia tapoja huoneen valaisemiseksi. - Onko nyrkkeilijä Elias Ask rikas? - Kyllä hän on. Kaikista kaupoistakin voi ostaa Askin karkkeja, Askin tupakkaa ja Askin tulitikkuja. - Tunnettu säveltäjä ja laulaja Hector on sivutöinään myös piippumuurari. Mistä tämä on pääteltävissä? - Siitä, että virallisten elämäkertatietojen mukaan Hector on tehnyt yli 300 piisiä. Kuka näistä on tunnettu rocktähti: Toukanna, Madonna, Lieronna? Kuka seuraavista on kuuluisa suomalainen laulaja: Laukkuseva, Tuohikonttiseva, Reppuseva, Koriseva? Kuka seuraavista on suomalainen rockmuusikko: Naimatonnen, Naimisissanen, Eronnutnen, Leskinen? Mikä on nimeltään maailman ihanin näyttelijä ja karvarinta: Alavolta, Ylävolta, Travolta? Mikä seuraavista on kuuluisa bändi: Sinäoot 2, Meollaan 2, Neon 2? Aino Sibelius kaipasi miestään Kämpistä kotiin ja soitti sinne: - Jean, koska sinä tulet kotiin? - Aino, minä olen säveltäjä, en mikään ennustaja. Eräänä päivänä Jean Sibelius ilmoitti vaimolleen Ainolle aikovansa pistäytyä Kämpissä. Rouva kysyi kireänä, milloinkas herra aikoi palata sieltä kotiin. Tähän Sibelius antoi legendaarisen vastauksensa: - Aino hyvä, en minä tiedä. Minä olen säveltäjä, en ennustaja. Alfred Hitchcock saapui Orlyn lentokentälle Pariisiin. Tullimies, jonka tuli tarkastaa matkustajien passit, huomasi, että sarakkeeseen ammatti oli Hitchcockin passissa merkitty tuottaja. - Mitä te tuotatte? hän kysyi. - Kananlihaa, vastasi Hitchcock. Anne Pohtamo löysi uskon. Mihin jäi entinen mies? Arkkipiispa Jukka Paarma tapasi sattumalta Jope Ruonansuun. - Minä kiitän teitä kaikesta siitä hauskasta, jonka olette suomalaisille antanut, Paarma sanoi Ruonansuun kättä puristaen. - Minä puolestani kiitän teitä kaikesta siitä hauskasta, jonka olette suomalaisilta kieltänyt, Jope vastasi. Bändi tämäkin: Rummuis - Phil Collins Bassos - Paul McCartney Mikis - Theodorakis Casanova esitti Weimarissa kirjastovirkailijana ollessaan seuraavan mietelmän: - Ihmettelen, kuinka jotkut käyttävät vittu-sanaa kirosanana. Mielestäni se on aivan liian hauska kapine moiseen tarkoitukseen. Diplomiurkuri Tapio Tiitu oli konserttimatkalla ulkomailla ja päätti tilata hotellihuoneeseensa teetä: - Tii tu töötituu. Teetä ei kuulunut, ja Tiitu päätti yrittää uudelleen ja tilasi saman tien kaksi kuppia: - Tuu tii tu töötituu. Vieläkään ei tapahtunut mitään, ja Tiitu huomasi unohtaneensa mainita nimensä ja soitti uudelleen: - Tuu tii tu Tiitu tu töötituu. Lopulta Tiitu lisäsi vielä tittelinsäkin: - Tuu tii tu dii uu Tiitu tu töötituu. - Entäs Aaro? - Aaro Hellaakoski. Eräs reportteri kysyi kerran Marlene Dietrichiltä: - Jos joutuisitte autiolle saarelle, millaisen miehen toivoisitte seuralaiseksenne? - Hyvän kalastajan, kuului vastaus. F-Securen omistaja Siilasmaa tapasi vanhan koulukaverinsa ja kysyi, miten tällä nykyisin menee. - Ei mene niin hyvin kuin sinulla. Itse asiassa olen joutunut elättämään itseni viime aikoina katukaupustelijana. - No sehän sattui, vastasi Siilasmaa. Ei sinulla sattuisi olemaan myynnissä Aleksanterinkatua? Häkissä oleva kyyhkynen sanoi toiselle näyttämön takana: - Eikö olekin mahtavaa päästä Ozzy Osbournen keikalle? Janina Andersson: - Mihin sitä ydinvoimaa tarvitaan, kun sähkökin on keksitty? Jukka Virtanen ja Ere Kokkonen sattuivat samaan aikaan Pasilan hissiin. Ere huomasi, että heillä oli samanlaiset päällystakit. - Meillä on molemmilla ihan samanlaiset, Ere totesi ja loi samalla arvioivan katseen omaan takkiinsa. Paitsi että mulla on pienempi ja ryppyisempi. - Niin on, Jukka Virtanen vastasi. Sitä paitsi meillä on samanlaiset päällystakitkin. Jyrki Kummola pyysi Tampereen keskustorin lehtikioskista luettavaa, joka riittäisi Helsinkiin asti. - Junallako vai moottoritietä pitkin? myyjä kysyi. Kaikkialla maailmassa julkkiksilla on yksi yhteinen piirre. Ennen kuin he ovat nousseet julkisuuteen, he ovat tehneet kaikkensa päästäkseen sinne. Kun he ovat päässeet sinne, he tekevät kaikkensa, jotta tavalliset ihmiset eivät tuntisi heitä. Kaksi julkkista juttelee keskenään: - Olen taas rakastunut. - Kuka on se onnellinen? - En tiedä. Siitä ei ole vielä kirjoitettu mitään lehdissä. Karita Mattila piti hyväntekeväisyyskonsertin sairaalassa. Kun konsertti oli ohi, kysyi hoitaja eräältä vanhalta potilaalta, mitä tämä oli pitänyt kuuluisan laulajattaren esityksistä. Potilas ihmetteli: - Oopperalaulaja? Minä luulin koko ajan, että jotain naista leikataan puuduttamatta. Katri Helena oli vihainen Panu Rajalalle, koska tämä oli kirjoittanut kirjassaan varsin yksityiskohtaisesti omasta rakkauselämästään. - Minä halusin kuvata siinä itseni ja rakkauteni, Panu puolustautui. - Kyllä kasvokuva olisi riittänyt, Katri Helena motkotti. Kauko Käyhkö meni lihakauppaan ja kysyi kauppiaalta: - Onko mitään lihatuotteita tarjouksessa? - Käykö keuhko? kysyi kauppias. Kike Elomaakin saa oman patsaansa. Sen nimeksi tulee Hauis Amanda. Korkeat voimat Hämeenlinnaa varjelkoot Irwinin näköispatsaalta. Patsaskulttuurissa ei ole syytä palata 1800-luvulle. Siiskö Irwinin näköispatsas? Pikkusikari toiseen ja kaljapullo toiseen käteen? Reuhka päähän ja kitara selkään? Kuinka sellaiset julkkikset, joille eivät mitkään palstat tahdo riittää, voivat olla "turhia"? Kun Elizabeth Taylor viimeksi vihittiin avioliittoon, paikalla oli runsaasti lehtiväkeä ja se sai vihkijänä toimivan nuoren pastorin hermostumaan. Hän selaili käsikirjaansa löytämättä oikeata kohtaa ja hermostui siitä entistä enemmän. Elizabeth näki hänen hätänsä ja kuiskasi: - Pst, sivu 56. Lehtimies haastatteli aikoinaan erästä British Museumin virkailijaa, jonka tiedettiin tunteneen Karl Marxin niihin aikoihin, jolloin tämä asui Lontoossa ja kirjoitti Das Kapital-teostaan. Lehtimies selitti ja kuvaili, ja lopuksi vanha virkamies pääsikin jyvälle. - Ahaa! Te tarkoitatte muuatta valkopartaista tyyppiä, joka istui täällä ahkerasti. Mutta eräänä päivänä hän ei enää tullutkaan eikä sen koommin koskaan. Mitähän tuosta tyypistä mahtoi myöhemmin tulla? Marlene Dietrich kertoi nähneensä unta. Hän oli mukamas joutunut haaksirikkoon ja ajelehti lautalla muutamien muitten seurassa. Päivät kuluivat ja lopuksi haaksirikkoisilta loppui ruoka. Vanhaan, hyvään tyyliin vedettiin arpaa siitä, kuka syötäisiin, ja uhriksi joutui Christian Dior. - No, miltä hän maistui? kysyi joku kammoksuen. - Mutta Christian Diorillahan on tunnetusti aivan erinomainen maku! selitti Marlene. Martti Vainio meni omistamansa hotellin keittiöön ja alkoi torua kokkia: - Sinun tekemäsi pihvit olivat taas kärähtäneet! Kokki katsoi Vainiota alta kulmain ja tokaisi: - Kärähtäneet mistä? Dopingista vai? Matti ja Teppo osuivat aikoinaan jättihittiin Neuvostoliitossa kappaleellaan: 'Et voi mennä rajan taa'. Etelä-Afrikassa heidän menestynein kappaleensa oli samaan aikaan: 'Pidä musta kiinni'. Mies toiselle: - Olin katsomassa Leidejä lavalla. - Älä, ihan tosi! - Joo, yksi Leideistä ei käytä keikalla pikkuhousuja. - Mistäs sä sen tiedät? - Sillä oli kengät märkänä. - Miten Fredin laihdutuskuuri jaksaa? - Hyvin. Hänen vatsaansa tatuoitu kuunari on muuttunut optimistijollaksi. Nuorimies oli ravintolassa joensuulaisen tyttöystävänsä kanssa, ensitreffeillä. Kaikki sujui hyvin, paitsi välillä oli hiljaisia hetkiä. Tyttö poistui "puuteroimaan nenäänsä", ja hänen poissaollessaan nuorimies tunnisti baaritiskiltä miehen, joka näytti aivan Tino Singhiltä. Mies meni hänen luokseen. - Anteeksi, hän puhutteli, mutta te näytätte jokseenkin Tino Singhiltä. Olisikohan niin... - No, mies keskeytti, minähän olen itseasiassa Tino Singh. Nuorimies oli aivan sanaton, mutta kykeni jatkamaan hetken päästä: - Mielestäni olette aivan upea ihminen, ja Passi Ja Hammasharja on loistava ohjelma. Olen katsonut kaikki blää blää blää blää lipi lipi... Voisitteko ehkä tehdä minulle pienen palveluksen? - Ihan mitä vain haluat, Tino vastasi. - No, tuota, minä kun olen ensimmäisillä treffeilläni tyttöystäväni kanssa ja voisin tehdä häneen ison vaikutuksen, jos kävelisitte vain ohi ja sanoisitte "Moi Marko!", nuorimies ehdotti. - Tottakai, Tino nyökytteli. Niinpä nuorimies ryntäsi takaisin paikoilleen juuri ennenkuin hänen joensuulainen daaminsa palasi pöytään. Hetken kuluttua Tino meni sinne päin ja tokaisi: - Morjens Marko, kuis menee? Marko katsahti Tinoon ja vastasi: - Painu vittuun neekeri. On epävarmaa, onko Wilhelm Telliä koskaan ollut olemassa, mutta joka tapauksessa hän on syntynyt Urin kanttoonissa. - Siitä vaan, sanoi Sibelius ja tyrkkäsi Tshaikovskin joutsenlampeen. - Sinulla on hirveän huono käsiala, valitti verovirkailija Remu Aaltoselle. - Niin on, mutta se on parempi kuin että ihmiset hoksaisivat etten osaa tavata, vastasi Remu. - Talo palo, sanoi Tauno Palo, kun Tauno Palon talo palo. Tangolaulaja Allan teki sopimusta managerinsa kanssa. - Saat kolmanneksen lippumyynnistä, lupasi manageri. - Ei käy, tokaisi Allan. Haluan ainakin neljänneksen. Tapoihin kuuluu luonnehtia Turkkaa neroksi. Varmaan hän onkin lahjakas. Loistavia oivalluksia löytyy myös mielisairaaloiden asukkaiden tuotannosta kootuissa taidenäyttelyissä. Teatterikorkeakoulun nuori opiskelija tulee riemuissaan kotiin. - Äiti, minä sain osan meidän poliittisessa kabareessamme, poika kertoo. Minä esitän Heidi Hautalan avomiestä Carlo Jordania. Äiti tulee surulliseksi: - Sinun täytyy siis olla näkymättömissä ja pitää suusi kiinni? Toivo Kärki oli lääkärintarkastuksessa. Lääkäri puhui jotain liikapainosta ja kolesteroliarvoista ja suositteli Kärjelle kävelemistä. Topi kysyi: - Kävelemään? Minne? Vuosisadan vaihteessa joukko Suomen taiteen johtohahmoja, kuten säveltäjä Sibelius, taidemaalari Gallen-Kallela, runoilija Leino ja kapellimestari Kajanus, juhli hotelli Kämpin kabinetissa. Juhla oli jatkunut jo pari vuorokautta, kun kapellimestari Kajanus huomasi, että alkoi olla kiire, mikäli hän aikoi ehtiä Pietarin junaan. Pietarissa hänen piti näet johtaa pari konserttia. Kajanus ilmoitti lähtevänsä, mutta kukaan ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota. Kajanus palasi Pietarista Helsinkiin viikon kuluttua päiväjunalla. Kun oli jo ilta, Kajanus päätti pistäytyä Kämpissä pikku iltapalalla ja tuutingilla. Kun hän tuli Kämpin kabinettiin, sieltä löytyi sama seurue, jonka hän oli viikkoa aiemmin jättänyt. Kun Kajanus ovelta kajautti hyvän illan toivotuksen, Sibelius mörisi vastaukseksi: - Onks sulla Kajanus rakkovika, kun sun pitää hypätä yhtenään vessassa? Alvar Aalto  (Alvar Aalto Museo) Mikael Agricola  (Kirkkohallitus) Rut Bryk  (Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö) Minna Canth  (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) Anders Chydenius  (Anders Chydenius -säätiö) Hannes ja Hedvig Gebhard  Pellervo-seura) Tove Jansson  (Tove Jansson -seura ry) Ilmari Kianto  (Ilmari Kianto-seura ry.) Aleksis Kivi  (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) Aleksis Kivi  (Nurmijärven kunta) Toivo Kärki  (Kalervo Kärki) Eino Leino  (Kainuun Eino Leino -seura) Väinö Linna  (Väinö Linnan seura) Elias Lönnrot  (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) C.G.E. Mannerheim  (Helsingin Suomalainen Klubi) Paavo Nurmi  (Urheilumuseo) Fredrik Pacius Toivo Pekkanen  (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) Kaarlo Sarkia  (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) Jean Sibelius  (Helsingin Suomalainen Klubi) Miina Sillanpää  (Miina Sillanpään Seura) Johan Vilhelm Snellman  (Valtioneuvoston kanslia) - sisältää kootut teokset digitoituna Zacharias Topelius  (Svenska litteratursällskapet i Finland) - Zacharias Topeliuksen Teokset -hanke Mika Waltari  (Mikael Waltari-seura) Martta Wendelin  (Martta Wendelin Seura) Tapio Wirkkala  (Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö)

Avainsanat: kirkko mies päätös kuollut suomessa halonen tampere ruotsi venäjä doping nightwish kokoomus helsinki suomi yle yrittää kengät elämä alku nainen tyttö työ elokuva kuva pertti teksti pekka suomalainen netti matti ajatus malli poika äiti ymmärtää vaikea seura uskonto ohjelma media tarina väri isä tapahtua jumala nuori kaija aihe juttu ilmoittaa julkkis rakas tilata juhla maria suomeksi paavo historia henrik mika hotelli oppia lapsi artikkeli google väyrynen presidentti eduskunta kadonnut ihminen ilta onni päivä it aika turku ahtisaari kirja pieni ruoka tarvita kuvata kari ville professori kansa rouva meri keskustelu syntyä sivu valo paul herra pöytä lääkäri talo esko pirjo musta maa tee tieto ryti jukka kirjailija liisa wikipedia peter leningrad karjala heidi luonto vuoro pohja kuolema asua huone lista albert englanniksi julkaista löytö kaj maalaus saari kulttuuri åbo sivusto oikeus markus julkisuus christian maailma todellinen anders pilvi pentti heikki tuote ulkomailla vastaus kirjoittaa maija paavali linna tunne opettaja pietari simo sairaala kuuluisa pohtia keltainen joensuu lippu litra marjo vanha hieno etelä johtaja toivo eino yliopisto lontoo henkilö joukko palata minna kisa musti tuntematon myyjä luettavaa ulkopuolella erinomainen ostaa tavata kevyt sinä koulu keittiö aalto leena profeetta jari perustella valtio eero lasi asiantuntija musiikki marx mikael ero elävä das katolinen ala marco virta opiskelija linkki elias anne taide helena aristoteles saara viipuri mauri valmistua kilpailu koski samuli shown runo paulaharju ari eeva lewis mikko ehtiä koko sibelius arto asukas vesa kappi topi kalle leino laski kauhea lehti lauri lukeminen marko bändi taylor tuomiokapituli piispa seksiin nuorena rajan entäs isola neuvostoliitossa valittiin henkilöä tutkijat tavallisen öisin löydetty kivi korostaa juice mitä päähän mannerheim toisilleen klassinen tahdo huomata pienempi näköinen valittu salo jean tarjota päätalo onko vappu runoilija kallela karl lasse joonas sam arja hirvisaari tehtävä laulaja sopimus ravintola paula martti lava häntä homo käyttää nimi erik voida muut virtanen kasvaa jää ainoa kitara puhua poliitikko saarinen kekkonen kansallisvaltio minä rakennus löytää jyrki kokoelma tapio british silmä johtaa sisältää puoliväli jokainen tässä tiede sijoittaa kieli rakastua vihainen heittää katu ono julian yoko esa juna upea hahmo tuntea vaihde esimerkki kateus me kirkas kirjoitus howard pari muuttaa näyttelijä sara madonna huono tapa kolmas syyttää luther hän opetus korkea visa tupakka jättää käsite tuhat konsertti jansson laaja vanhin carl pimeys merkittävä birger 1960 hanke patsas syödä perhe kommentti hoitaja menestys scoop dropbox sotilas gustaf ddr kohde mattila joel taiteilija unohtaa karhu jerry oppi esittää hypätä honkasalo kirjoitettu kirjallisuus tiitu pitää kauko voima lyhyt kehittyä lukea puhdas tarkoitus itsenäisyys kauppias pohjanmaa prosessi mauno koivisto snellman väinö lähde luonne remu kansallinen kamu olettaa nauttia abc kertomus aino agricola silta opettaa ottaa päästä palvonta hector valtaosa antaa caesar vuosikymmen entinen nina vuosisata mainita järjestää suomennos maksaa näyttää tuotanto käsitys käsiala paistaa kirsi uusin hella kata luku hannes hauska salonen suomalaisuus olavi kirj manner wilhelm historiallinen rinne omistaja hiltunen muoto miina veijo riimu aleksis touko pirkko outi kerätä kansainvälinen kiinteä veikko gabriel teos avioliitto päättyä harjoittaa tuomiokirkko ritva kokea kansakunta oiva yhteinen käsi ehdotus akseli merkki valkeapää martta potilas merkitys tukea rukous alfred sana sivistys rukoilla popup nobel messu turkka urho tuottaja fredrik viljo englanninkielinen hiiri kärkkäinen eija ilmari passi lehtimies poliittinen köyhä baletti vuokko tietokirjailija laine graafikko eila juhlia leskinen laulu sakari timo muka alusta ehdokas katri tikkanen esitys materiaali salminen vara kirjallinen oja amanda arkkitehti paasilinna keikka waltari afrikka talonpoika sofi laila tyttöystävä elämäkerta helen tove rafael arkkipiispa satu isänmaa galle asema tuli säveltäjä aaltonen sankari uhri irma kaivaa andersson ulkomaalainen kapellimestari muusikko urheilija vaeltaa syntyperä karkki mali reima marsalkka kirkkoherra arpa puotila viita reportteri aki kokki neekeri emil topelius pianisti numero aarnio hedvig paasikivi 2017 haastattelu vakuuttaa pariisi vastaaja arviointi puinen palo virkamies casanova kuppi leikata canth tuottaa ammatti pihvi matkustaja luettelo kansanedustaja sydän aikakausi v sallinen taidemaalari aira veistos maine lentokenttä sorsa runeberg kaarlo usko maahanmuuttaja pastori alvar kuusisto kultakausi pöysti ansio lönnrot elokuvaohjaaja oksanen teppo hugh julkaisu tunnetut suomalaiset uskonpuhdistus allan jörn donner olin kaanon julkkikset hahmot inga torsti luterilainen vaakuna kunnas rasmus stefan anita suvi ikoni ulkomainen bagh 90 novelli saisio joki torppa helene aulis porthan nationalismi dior pietilä rakkaus vihko kontekstityökalu vihkiä pappi nurmi nykänen wäinö manageri panu hissi sampo tanssija sund saarikoski vittu köyhyys karita samulin lönnrotin voi salmi kaurismäki soile marjatta nils kuningas chydenius aaro ludvig sillanpää iltalehti ricky laaksonen hitchcock heiskanen pakarinen pasila kuvataiteilija edith


blogivirta.fi