Tänään on 21.09.2019 05:29 ja nimipäiviään viettävät: Mervi, Gunborg ja Gunlg. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
KastehelmiB:

Syysiltana

Julkaistu: · Päivitetty:

Sataa ja paistaa Sellaisia ovat viime päivät olleet. Kesän kirkkaat värit haalistuvat ja luonto kellastuu pikkuhiljaa. Eilen illalla aurinko paistoi upeasti ja ilma tuntui lämpimälle. Kun lähes koko kesä on rapsuteltu kodin nurkkia, niin oli ihana päästä välillä rannalle kävelylle. Ilmaa keuhkoihin ja paljon hyvää mieltä. Pysähtelimme matkan varrella yksityiskohtien äärelle ja hengitin syvään. Kutsun tätä akkujeni lataamiseksi. Havahduin taas siihen tunteeseen, miten paljon luonto merkitsee minulle ja kuinka paljon se antaa voimaa. Ollaan toki oltu ulkona kesälläkin, mutta tämä kesä on mennyt ohi hurahtamalla ja ulkoilu sekä kaikki muukin on jäänyt vähemmälle. Liian vähälle. Illalla totesimme, ettemme ole edes käyneet tänä kesänä veneretkellä, ei piknikillä, saati uimassa eli talviturkki on edelleen heittämättä. Taitaa olla niin, että samoilla karvoilla mennään tuleva talvikin. Istuimme hetken rantakalliolla katsomassa kun pienet purjehtijat luovivat kotisatamaan apuvoimien kanssa. Jokainen jolla hoidettiin turvaan, osa hinaten. Pienellä purrellahan se on aloitettava, jotta voi ottaa ohjat isommasta. Niinhän se menee muussakin elämässä.         Mitä sitten ollaan tehty koko kesä? On maalattu, hiottu, paklattu ja puunattu – siis kotia. Nyt hommat alkavat olla loppusuoralla. Pienet sokkelin rappaushommat vielä edessä ensi viikolla ja alaterassin lautojen kiinnittäminen takaisin paikoilleen ja sen jälkeen niiden petsaus. Sitten ollaan valmiita. Kodin kunnostus on ollut välillä yhtä tuskaa ja itku on meinannut tulla tullut monta kertaa. Työt ovat sujuneet paljon hitaammin kuin etukäteen ajattelimme. Onneksi nyt näyttää hyvälle ja työn tuloksia on kiva katsoa. Hommat alkoivat jo keväällä keittiön ovin vaihdolla ( täällä ) ovat jatkuneet koko kesän.   Luontoa on ollut ikävä Toivottavasti nyt syksyllä jää aikaa ulkoilla enemmän ja nauttia luonnosta. Ihan ikävähän sitä on ollut. Meri näytti eilen parhaat puolensa auringossa, veden pinta oli tyyni ja siihen heijastui niin pilvet kuin purjeveneiden mastot. Kettukin oli liikkeellä ja törmäsimme siihen kahdesti kävelylenkin aikana. Se jolkutteli pihojen poikki, ilmeisesti etsimässä ruokaa. Kovin laihalta repolainen näytti. Kettu istuskeli valppaana talon nurmikolla, mutta kun yleisöä kertyi paikalle enemmän, se juoksi nopein askelin piiloon. Maa-ampiaisten pesä oli myös reitin varrella. Siinä ne pörräsivät maa-aukon ympärillä. Lähelle ei uskaltanut todellakaan mennä. Onneksi joku oli laittanut varoittavan kyltin puuhun aukon viereen. Istuimme rannalla pitkään. Nautimme hiljaisuudesta ja viimeisistä auringonsäteistä. Hämärä hiipui pian kahdeksan jälkeen ja kun aurinko laski taivaan rannan taa, alkoi tulla viileä. Köpöttelimme takaisin autolle ja kotiin. Kaunis kuva auringonlaskusta mielessä. Syksy on ihanaa aikaa!   Mitä sinun syksyysi kuuluu? Mari

Avainsanat: ilma ilta ikävä ihana hämärä etsiä auto aurinko aukko antaa syksy meri väri voima voi viileä ulkoilu uimassa työt tuska turva tuntua tuleva syvä sataa ruoka kävely kuva reitti ranta päästä puoli pinta pilvi pesä kutsu kunnostus koko koti kettu kesä keittiö kaunis katsoa kahdeksan jää juosta jokainen itku istua jolla paistaa ottaa onni näyttää nauttia mitä värit mari maalattu maa luonto laski


blogivirta.fi