Tänään on 17.09.2019 13:24 ja nimipäiviään viettävät: Aili, Aila, Hildegard ja Hildegerd. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Vuoden 1616 valitukset ja niiden muistaminen

Julkaistu: · Päivitetty:

Stockholmsposten referoi/arvioi 30.6.1794 samana vuonna ilmestynyttä neljättä osaa kirjasta Svea rikets historia under Konung Gustaf Adolf den Stores Regering , joka kattoi vuodet 1616-1619. Sanomalehteen kirjoittanut oli innostunut erityisesti nostamaan esiin Suomesta kuninkaalle, tämän oleskellessa Turussa, toimitettuja valituksia. Kirkkonummelta ja Karjaalta kerrottiin Mauritz Christerssonin (Horn till Åminne) Venäjältä palattuaan vaatineen talonpojilta kestitystä, johon hänellä ei näiden mielestä ollut oikeutta. Hans Ramista esitettiin vastaava valitus ainakin Lohjalta. Nimettömäksi jätetty Uudenmaan aatelismies oli ominut kolme kruununtilaa, joista ei maksanut veroja. Toinen aatelismies oli Venäjän sotaretkelle lähtiessään pysähtynyt 35 hevosen (ja oletettavasti lähes yhtä monen miehen) kanssa jonkun lesken luo ja lyönyt palvelijoita sekä polttanut lesken lapsen hiukset. Ja vienyt leskeltä ja 7 naapurilta heinät ja kaurat. Mynämäellä Henrik Fleming oli vienyt talonpojalta viljaa, muuta ruokaa ja savupiipullisen kamarin sekä hakannut tämän niin, että hän oli osan vuodesta sängynomana. Ja niin edelleen. Aatelisten lisäksi Uudeltamaalta valitettiin papeista. Kirkkoherra Thomas Tenholassa oli ottanut hautausmaksuna ainoan lehmän, vaikka tämä oli yleisen käytännön vastaista. Varsinais-Suomen puolella Vehmaan kirkkoherra Erik oli jättänyt jumalanpalveluksia pitämättä ja ripityksen yhteydessä repi seurakuntalaisten hiukset ja korvat. J. E. Waaranen väitöskirjassaan Landtdagen i Helsingfors 1616 och Finlands dåvarande tillstånd (1862)  mainitsee s. 8-9 osan aatelisista tehdyistä valituksista. Papeista tehdyt valitukset ovat verkkohakujen perusteella saaneet julkisuutta ainoastaan kun ruotsalainen kirjoittaja innostui taustoittamaan vuodella 1616 sisällissotaamme ja tätä juttua toistettiin ainakin kahdessa sanomalehdessä: Finlands Folkkommissariats Notisblad 25.3.1918 & Arbetet 2.4.1918. Kyösti Väänäsen toimittamassa paimenmuistossa Thomaksen kohdalla ei ole mitään mainintaa valituksista. Vehmaalla  "seurakuntalaiset valittivat käräjillä 1616 kirkkoherran liian ahneesti perineen saataviaan ja suosineen rikkaita köyhempien seurakuntalaisten kustannuksella.", mutta valituksista kuninkaalle ei ole mitään puhetta. Ainakaan Mauritz Christerssonin kohdalle Jully Ramsay ei ole rälssisukujen selvitykseensä tehnyt mainintaa valituksista. Toisin kuin Väänäsellä hänellä ei ollut käytössään niiden julkaistua versiota, jota SHS ryhtyi valmistelemaan vuonna 1934. Kaksi vuotta myöhemmin Vuoden 1616 valitusluettelot julkaistiin sarjassa Suomen historian lähteitä . Tätä kirjoittaessani niitä ei ole vielä digitoitu. Tammelan Bucht-suvun tutkijat paikansivat muutama vuosi sitten Svea rikets historiaa kirjoittaneen Jonas Hallenbergin 1616 valituksiin liittyvää aineistoa Uppsalan kirjastosta. "Kansallisarkisto ei ollut kiinnostunut asiakirjan hankinnasta Suomeen. Kun kyselystä (Lauri Terho oli puhelimitse tiedustellut asiaa kahdesti) oli kulunut yli vuosi, niin päätimme sukuseuran toimesta tilata asiakirjat Upsalasta suoraan. Risto Ylitalo soitti yliopiston arkistoon suoraan ja sopi digitoinnista. Parin viikon kuluttua saapui 422 sivun kokoinen asiakirjapaketti digitoituna sähköpostilla Ristolle."

Avainsanat: papit aatelisto 1600-luku ylitalo yliopisto vuosi vilja versio vero venäjä varsinais uudenmaan uppsala tutkijat turku tilata thomas terho sähköposti suku suomi sarja sanomalehti ruotsalainen ruoka risto rikas päättää puhe puhelin oikeus muutama mauritz maksaa lähde lehmä lapsi käräjä kyösti kustannus kulunut kirkkoherra kirjoittaja kirjoittaa kirjasto kirja juttu julkaista jonas hän hiukset historia hevonen henrik helsingfors heinä gustaf fleming finland esittää erik asiakirja aineisto adolf


blogivirta.fi