Tänään on 15.10.2019 22:55 ja nimipäiviään viettävät: Helvi, Heta, Hedvig ja Hedda. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Suomalaisittain tärkeitä tapahtumia aikajanalla

Julkaistu: · Päivitetty:

1150 noin 1150 tuli Ruotsista ensimmäinen ristiretki Suomeen 1156 todistamattoman tarinan mukaan Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliöjärven jäällä 20.1.1156 1164 Upsalan piispanistuin perustettiin Ruotsiin 1172 Suomi mainitaan paavi Aleksanteri III:n bullassa kristinuskosta luopujina 1200 pysyvä kruununverotus alkoi Suomessa 1200-luvulla katolisen kirkon verotuksen lisäksi 1209 Suomi mainitaan paavin kirjoittamassa kirjeessä alueena, joka on kääntynyt kristinuskoon 1216 paavi Innocentius III vahvistaa Suomen alueen kuuluvan Ruotsille, joka voi asettaa maahan piispan 1221 paavi Honorius III ilmoittaa bullassaan Linköpingin piispalle ottaneensa Suomen piispan, papiston ja kansan suojelukseensa 1226 novgorodilaiset tekevät sotaretkiä Hämeeseen ja ottavat vankeja, retkiä on useita aikavälillä 1150-1300 1227 Turku, Suomen vanhin kaupunki perustettiin (oletettu perustamisvuosi) 1249 Ruotsin toinen ristiretki Suomeen Eric Pyhän johdolla, Birger-jaarli "pakotti Suomen Ruotsin kruunulle" 1277 pirkkalaisille yksinoikeus lappalaisten verottamiseen (luotettavasti vahvistamaton tieto) 1293 Viipurinlinnan rakentaminen alkoi 1323 Pähkinäsaaren rauha, jossa määriteltiin Suomen itäraja Ruotsin ja Novgorodin välille 1280 Turun- ja Hämeen linnojen rakentaminen aloitettiin 1300 vihittiin käyttöön Turun tuomiokirkko 1309 laadittiin vanhin säilynyt asiakirja, jossa mainitaan Turun kaupunki 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimus, jossa on vanhimmat säilyneet merkinnät Suomen itäisistä- ja pohjoisista rajoista 1335 orjuutta alettiin lopettaa Ruotsin valtakunnasta 1344 Suomesta käytettiin ensimmäisen kerran nimeä Österlandia (Itämaa) 1346 Porvoon kaupunki perustettiin 1347 Maanlaki, jossa mm. orjuus poistui, oli ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa 1348-1351 musta surma (rutto) tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä 1350 Maunu Eerikinpojan maanlaki ja kauppalaki 1350 20. syysk. laadittiin vanhin säilynyt Suomessa tehty asiakirja italialaiselle paperille (nyk. Tallinnan kaupunginarkistossa) 1362 Suomen laamanni sai oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin 1374 kirjoitettiin vanhin säilynyt Suomesta lähetetty kirje 1397-1523 Kalmarin unioni eli Pohjoismaiden valtioliitto (Tanska, Norja ja Ruotsi) 1403 Viipurista kaupunki 1409 Turussa alettiin lyödä Suomelle omaa rahaa 1414 Turun maaoikeus perustettiin 1420-1421 olivat katovuosia 1438 Davidin kapinan nimellä tunnettu talonpoikaiskapina Vesilahdella Satakunnassa, nykyisellä Pirkanmaalla 1438 Naantalin luostari perustettiin 1442 Rauman kaupunki perustettiin 1443 Naantalin kaupunki perustettiin 1469 Suomen vanhimmat kirkontilit (Kallialan kirkontilit) alkavat 1475 Olavinlinnan rakentaminen alkoi 1482 välirauha venäläisten kanssa rauhoitti useiden vuosien ajan jatkunutta sotatilaa itärajalla 1484 noitavainot saivat alun paavi Innocentius VIII:n bullasta "Summis desiderantes affectibus" 1488 painettiin Lyypekissä Turun piispan Konrad Bitzin tilauksesta "Missale Aboense", ensimmäinen Suomea varten painettu kirja 1495-1497 sota Ruotsin ja Venäjän välillä, nk. vanha viha 1495 ns. Viipurin pamaus, jonka sanotaan päättäneen Viipurin saarron ja valtauksen 1504-1505 paiseruttoa Suomessa 1509 tanskalaiset ryöstivät Turun 1520 Tukholman verilöyly tanskalaisen unionikuninkaan Kristian II:n kruunajaisten yhteydessä 1523 Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaaksi 1527 uskonpuhdistus (reformaatio) alkoi SUomessa, toteuttajana kuningas Kustaa Vaasa 1528 Kustaa Vaasa käski purkaa katolisten piispojen Kuusiston linnan osana uskonpuhdistusta 1537 vanhimmat voudintilit alkoivat 1539 vanhimpien maakirjojen ylläpito alkoi 1542-1545 katovuosia 1543 Mikael Agricolan ABC-kiria ilmestyi Tukholmassa 1543 Mikael Agricolan suomentama "Se Wsi Testamenti" ilmestyi 1543 puolalainen Nikolaus Kopernikus esitteli aurinkokeskisen järjestelmänsä, joka hyväksyttiin vasta 1600-luvulla 1544 Suomessa nähtiin täydellinen auringonpimennys 1546 Turun kaupungin palo 1547 Kustaa Finckestä tuli Savon ja Savonlinnan käskynhaltija ja Suomen sisäosien erämaa-alueiden asuttamisen alkoi 1550 Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin silloisen Koskelan kylän paikalle 1554 Suomi jaettiin Turun ja Viipurin hiippakuntiin 1555-1557 sota Venäjää vastaan 1557 kuningas määräsi Suomessa tutkimuksia aatelin väärinkäytöksistä, syntyi ns. Jaakko Teitin valitusluettelo. merkittävä historian lähde 1556-1563 kuninkaan poika Juhana Suomen herttuana 1558 Juhana Herttua perusti Porin kaupungin, Ulvila menetti kaupunkiaseman 1558 Suomessa toimi ensimmäinen lääkäri, saksalaissyntyinen Johan Copp, jonkun aikaa Juhana-herttuan hovissa Turun linnassa 1559 Ruotsi-Suomessa siirrettiin vuoden alku nykyiselle paikalleen 1560 Eerik XIV Ruotsin kuninkaaksi 1568-1594 Juhana III Ruotsin kuninkaaksi 1570-1595 nk. pitkän vihan aika, 25-vuotinen sota Venäjää vastaan 1582 katolisen kirkon paavi määräsi käyttöön gregoriaanisen kalenterin (Suomi täydellisesti vasta 1869 1585 1580-luvun lopulla suomalaisia alkoi muuttaa Ruotsiin ja Norjaan ns. metsäsuomalaisiksi 1592 Juhana III kuoli, Ruotsi-Suomi jäi ilman hallitsijaa 1594-1599 Sigismund Ruotsin kuninkaana 1593 luterilaisuudesta Ruotsin valtakunnan uskonto 1595 Täyssinän rauha Ruotsin ja Venäjän välillä, Suomen itäraja vahvistettiin 1596-1597 Nuijasota, talonpoikien kapina aatelia ja sotaväkeä vastaan 1597 Käkisalmen luovutus venäläisille 1599-1617 Venäjän sota 1599 Kaarle Herttua valloitti Suomen, ja Ruotsi otti Suomen lopullisesti haltuunsa 1600-1602 katovuosia 1604-1611 Kaarle IX Ruotsin kuninkaana, jatkuvaa sotaa Venäjänja Puolan kanssa 1611-1613 Ruotsin sota Tanskaa vastaan 1608 Kristoferin maanlaki, jossa ns. Mooseksen laki tule oikeuskäytännön ohjeeksi (voimassa 1734 saakka) 1606-1610 ensimmäinen suomalainen tähtitieteilijä, Sigfrid Aronus Forsius, Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina 1611 Käkisalmen valloitus 1612 Pähkinälinnan valloitus 1611-1632 Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana 1612 Romanov-sukuun kuulunut Mikael valittiin Venäjän tsaariksi ja ns. sekasorron aika (1598-1612) päättyi Venäjällä 1614 Kustaa II Aadolf matkusti Kyrönkankaantietä Ilmajoelta Hämeenlinnaan Kankaanpään kautta 1616 Johannes Messenius julkaisi sukututkimusta koskevan teoksen Theatrum nobilitalis suecanae 1617 Stolbovan rauha, Käkisalmen lääni ja Inkerinmaa Venäjältä Ruotsi-Suomen osaksi 1617 Örebron valtiopäivillä hyväksytään sakkotuomiot käytäntöön myös kirkon hallinnossa 1620 astui voimaan uusi vero: ns. karja- ja kylvörahat, jossa kylvö ja kotieläimet kissoja ja koiria lukuunottamatta joutuivat verotettaviksi 1623 Turun hovioikeus perustettiin ja aloitti toimintansa 1624 22.6.1626 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella 4-5 Richterin maanjäristys vaurioitti pahoin mm. Paltamon kirkkoa 1625 määrätään jokaisen työkykyisen maksettavaksi äyrin myllytullimaksu 1626 Kustaa II Adolf aloitti Suomen maakuntarykmenttien perustamisen 1630 Ruotsi hyökkäsi Saksaan, mukana suomalaiset hakkapeliitat 1632-1654 Kristiina Ruotsin kuningattarena (valtaan tullessaan 6-vuotias, valtaa käytti holhoojahallitus) 1633 inkvisition edessä Galileo Galilei peruutti väitteensä, että Maa kiertää Aurinkoa ja pyörii akselinsa ympäri 1634 Ruotsin hallitusmuoto, Suomi jaettiin viiteen lääniin 1634 1620 määrätty myllytullimaksu muuttui henkirahaksi 1634 vanhimmat henkikirjat alkoivat 1637-1640 Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä (1. jakso) 1638 Suomen postilaitos perustettiin ja postinkulku järjestettiin postilinjoiksi 1639 kuningatar Katariina määräsi Ruotsin luvattomat metsäsuomalaiset vangittavaksi ja omaisuus tuhottavaksi 1640 Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia perustettiin 1641 Ruotsin metsäsuomalaisia elettiin siirtää Pohjois-Amerikkaan Uusi-Ruotsi-siirtokuntaan 1642 Koko Raamattu julkaistiin suomenkielellä 1642 siirryttiin verotuksessa manttaalin perusteella laskettuun kiinteään maksuun ja karjan verotus lopetettiin 1643 Antti Lieroista syytettiin mm. noituudesta Ruoveden käräjillä ja Turun hovioikeudessa. Hänet luultavasti hirtettiin ja poltettiin Lieransaaressa Ruovedellä Suomen viimeisenä noitana 1644  Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön suurikokoiset plooturahat (käytettiin vuoteen 1768 asti) 1646 suomenkieli kiellettiin Ruotsissa 1648-1651 Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä (2. jakso) 1648 Suomen vanhin historiankirja, Teiskon historiakirja, alkaa 1649 annettiin kestikievariasetus 1649 Fiskarsin rautatehdas aloitti toimintansa 1652 henkirahaa maksaviksi määrättiin 15-63 vuotiaat 1654-1660 Kaarle X Ruotsin kuninkaana 1655 peruna saapui Ruotsiin, kun lääkäri ja luonnontieteilijä Olof Rudbeck sen Uppsalan kasvitieteelliseen puutarhaan 1655 henkirahaa maksaviksi määrättiin myös yli 63-vuotiaat talonisännät 1656 venäläiset hyökkäävät Suomeen (ruptuurisota tai Kaarle X Kustaan sota) 1658 Vallisaaren rauha Venäjän kanssa 1659 Johannes Terserus tuli Turun piispaksi ja määräsi kohta, että jokaisen kirkon edustalle oli hankittava jalkapuu 1660-1697 Kaarle XI Ruotsin kuninkaana 1660-1680 laajamittaiset noitavainot Ruotsin valtakunnassa 1660 Suomalaisen sukututkimuksen suurteos, Genealogia Sursilliana sai alkunsa 1664 annettiin kievarisääntö, jonka mukaan majatalossa on ruokittava ainakin kahdeksan hevosta 1664 palkollissääntö työvoimapulaa helpottamaan 1667 piispa Gezelius perusti ensimmäisen paperimyllyn Pohjan pitäjän Tomasbölen kylään (toimi 1713 asti valmistaen paperia käsityönä lumpuista) 1670 lohkomiskieltosäännös esti talon pilkkomisen kaikille lapsille ja se johti yleiseen naimattomuuteen, veljet jäivät setämiehiksi kotitaloonsa 1670-1678 useita katovuosia 1673 piispa Johannes Gezelius vanhempi julkaisi seurakuntajärjestystä ja hoitoa koskevat ohjeet 1680-1681 satoja suomalaisia perheitä pakkosiirrettiin Satakunnasta Tanskalta vallattuun Blekingeen 1680 sallittiin myös maalla elävien käsityöläisten valmistaa tuotteita myytäväksi 1681 Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin Uuteenkaupunkiin 1682 ruotujakolaitos perustettiin 1686 julkaistiin kirkkolaki, jonka mukaan kuudennusmiehet keräsivät kirkolle kuuluvat sakkomaksut ja olivat mukana kirkon omaisuuden tarkastustilaisuudessa 1688 palkollissääntö työvoimapulaa helpottamaan 1689 Suomen ensimmäinen apteekki sai luvan Turussa 1695 Suomen asukasluku noin 515 000 henkilöä 1695-1697 suuret katovuodet (suuret kuolonvuodet), kolmasosa Suomen kansasta menehtyi 1697-1718 Kaarle XII Ruotsin kuninkaana 1698 Suomen asukasluku noin 370 000 henkilöä 1698 kuninkaallinen säädös, jolla kuolleen henkilön omaisuudesta määrätään vaivaisprosentti. Säädös oli voimassa vuoteen 1980 saakka 1700-1721 suuri Pohjan sota Ruotsin ja Venäjän välillä, Ruotsi menetti suurvalta-asemaansa 1700 kahvi tuli Suomeen 1700-luvun alussa ja yleistyi hitaasti 1705 Helsingin yliopiston Yliopiston almanakka alkoi ilmestymisensä 1709 Pultavan taistelu päätti Ruotsin suurvaltakauden 1710-1721 Isovihan aika (venäläisen ylivallan aika) Suomessa, noin 20 000 ihmistä joutui Siperiaan, heistä noin 400 palasi. 1710-1711 paiseruttoa Suomessa 1712 Juliaanisesta kalenterista huolimatta Ruotsi-Suomessa oli helmikuussa kaksi karkauspäivää (30.2.1712 on siis todellinen päiväys) 1713 Helsinki poltettiin 11.5.1713 maan tasalle ettei se joutuisi venäläisten haltuun 1719-1772 ns. vapauden aika, itsevaltius kumottiin hallitusmuodossa 1719 1720 1720-luvun lopulla peruna tuli Suomeen ja syrjäytti vähitellen nauriin ravintojuureksena 1720 sallittiin ottaa pettua valtion metsistä 1721 Uudenkaupungin rauha, Ruotsin suurvalta-asema loppui, isoja alueita (ns. Vanha Suomi) liitettiin Venäjään ja Isovihan aika päättyi. 1721 säädettiin, että nainen saa mennä avioon 15-vuotiaana ja mies 21-vuotiaana 1722-1726 katovuodet, heikko sato useina vuosina peräkkäin 1723 palkollissääntö rajoitti tilojen työvoimaa 1730 todennäköisesti 1730-luvulla sai Suomessa alkunsa koulumuotoinen rippiopetus Turun hiippakunnassa 1730 1730-luvulla saksalaiset peltisepät toivat perunan Fagervikin kartanoon, mutta käyttö yleistyi vasta vuosisadan lopulla 1731 määrättiin suoritettavaksi paloviina-aksiisia eli veroa viinan kotipoltosta 1732 säädettiin, että avioparit joutuvat maksamaan kuulutuksista veroa (charta sigillata) miehen veroluvun mukaan (säädös kumottiin 1757) 1734 kruunu perusti hollikyyditysjärjestelmän ja majataloista tuli kestikievareita 1734 Ruotsissa säädettiin yleinen laki, joka osin on edelleen voimassa Suomessakin, mm. perukirja tuli pakolliseksi 1739 palkollissääntö tiukentui, myös talollisen lapsia piti siirtää palkollisiksi, jos näitä oli enemmän kuin palkollissääntö salli 1741-1743 Pikkuviha eli Hattujen sota Ruotsin ja Venäjän välillä, Suomi venäläisten miehittämänä 1741 Lappeenrannan taistelu 23.08.1741, jossa kuoli 2400 venäläistä, ruotsalaisia 1300 ja 1000 vankia ja venäläiset ryöstävät ja polttavat kaupungin kokonaan; arkistot tuhoutuvat 1741 Katovuosi kaakkois-Suomessa 1742-1743 Pikkuviha (venäläisten miehitys Suomessa) 1742 annettiin ohjeita kyläjärjestyksestä, jotta sarkajako saatiin toimivammaksi ja maatalous tehostumaan 1743 Lauri Nuutinen teki Suomen ensimmäisen tunnetun järvenlaskun, jossa koko Enon Alimmainen Sarvinkijärvi kuivui 1743 Turun rauha, pikkuvihan aika päättyi, osa kaakkois-Suomesta Venäjään 1747 1670 annettua lohkomiskieltoa helpotettiin, tilojen lohkominen sallittiin naimisiin menevän henkilön hyväksi 1749 tuomiokaputulit aloittivat tarkan väestötilastoinnin ensimmäisenä maailmassa 1749 Suomenlinnan rakentaminen alkoi 1752 17.7.1752 kuningas Aadolf Fredrik ruokaili Kuninkaanlähteellä, josta paikka sai nimensä 1753 gregoriaaninen kalenteri käyttöön Ruotsi-Suomessa, 17.2 seurasi suoraan 1.3. 1754 Suomen ensimmäinen isorokkorokotus (rokonistutus), piirilääkäri Johan Haartman Turussa 1756 Ruotsi-Suomessa kiellettiin 1. kerran kahvin maahantuonti ja käyttö, kielto kumottiin 1761 tyytymättömyyden vuoksi 1757 isojakoasetus Ruotsissa, kylä oli laitettava isojakoon, jos yksikin asukas sitä vaati 1757-1762 Pommerin sota, johon osallistuneet suomalaiset tutustuivat perunaan ja toivat sitä tullessaan torppien kasvimaihin 1766 Ruotsi-Suomessa kahvi kiellettiin 2. kerran, mutta juontia ei saatu estetyksi, kielto kumottiin 1770 1769-1774 katovuosia, vain 1773 kohtalainen sato 1771 alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo 1771 Suomen ensimmäinen kaihileikkaus Turussa 1771-1792 Kustaa III Ruotsin kuninkaana (Kustaa III oli Venäjän Katariina II:n serkku) 1775 lääninjaon uudistus ja Suomen läänien määräksi kuusi 1775 Suomen varten oma isojakoasetus, isojako jatkui 1920-luvulla saakka 1775 ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti ilmestyi noin vuoden ajan (toimittaja Antti Lizelius) 1776 katovuosi 1776 Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus, yhtenä allekirjoittajista John Morton, jonka isoisä Mårten Mårtensson oli syntynyt Suomessa 1778 suuret plooturahat poistuivat käytöstä 1783-1785 katovuosia 1787 viinan kotipoltto sallittiin veroja vastaan 1788-1790 Kustaa III:n sota Venäjää vastaan 1790 Värälän rauha, Turun rauhan rajat jäivät ennalleen 1790-1791 katovuosia 1792-1809 Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana 1794 suomalainen Johan Gadolin löysi yttrium-nimisen alkuaineen 1794 Ruotsi-Suomessa kahvi kiellettiin 3. kerran. Kieltoa rikottiin yleisesti ja se kumottiin 1796 1796 Ruotsin optinen lennätinverkko laajeni Eckeröön Ahvenanmaalle 1797 Suomen talousseura perustettiin 1797 katovuosi 1799 Ruotsi-Suomessa kahvi kiellettiin 4. ja viimeisen kerran. Kielto kumottiin 1802 1800 noin 1800 Suomen asukasluku ylittää miljoonan 1808-1809 Suomen sota; Venäjä valloitti Suomen, sodan aikana monet kirkonkirjat tuhoutuivat 1809 Porvoon valtiopäivät. Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian (suurruhtinaskunta) 1809 Haminan rauha 17.9.1809, Suomi liitettiin Venäjään, raja Tornion- ja Muonionjokiin eli osa Ruotsin Lappia ja Länsipohjaa liitettiin Venäjään 1809 kaksoispäiväys käyttöön Suomen Suuriruhtinaskunnassa, asiakirjoissa juliaaninen ja gregoriaaninen päiväys, esim. 7./20.3.1901 1812 rajantarkistus Venäjän kanssa suurruhtinaskunnan sisäisenä järjestelynä 1812 myös Vanha Suomi (Viipurin kuvernementti) gregoriaaniseen kalenteriin ja muun Suomen yhteyteen 1812 Helsingistä suurruhtinaskunnan pääkaupunki 1816 aloitti keisarillinen Suomen senaatti maan yleisen hallinnon hoidon, 1809 alkaen tehtävä oli hoitanut hallituskonselji 1817 Lapin (Tl Lappi) pappila paloi ja kirkonkirjat tuhoutuivat 1818 Karjalan kannaksella Vuokseen laskeneen Suvannon järvenlasku riistäytyi käsistä, vesi laski 7 m, laskusuunta vaihtui pysyvästi Laatokkaan ja muodostui Taipaleenjoki 1819 Haminan kadettikoulu perustettiin 1821-1929 350 000 henkilöä muutti Suomesta Yhdysvaltoihin, muuttoliike Amerikkaan alkaa, 1822 Hirvensalmen kirkonkirjat tuhoutuivat tulipalossa 1823 Suomen ensimmäinen säästöpankki avattiin Turussa 1825-1855 Nikolai I Suomen suurruhtinaana 1825 taposta tuomittu renki Tahvo Tahvonpoika Putkonen (s.1795) oli viimeinen rauhan aikana mestattu rikollinen 1825 kuolemantuomio käytännössä poistui Suomesta lukuunottamatta sota- tai poikkeustilaa, kuolemaantuomitut karkoitettiin Siperiaan 1826 maailman ensimmäinen säilynyt valokuva, kuvaaja Nicéphore Niépce 1827 Turun palo 4.-5.9.1827, jossa Turusta tuhoutui noin 75% 1828 yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin 1830 Kangasalla Längelmäveden pinta laski n. 2 m, kun Kaivannon kanavarakenteet murtuivat 1831 kolera alkoi levitä Helsingissä 1833 rajantarkistus suurruhtinaskunnan sisäisenä järjestelynä siirsi itärajaa hieman idemmäksi Pohjanmaalla ja Lapissa 1833 Suomen ensimmäinen höyrylaiva, Ilmarinen rakennettiin Kiteellä 1835 Kalevala ilmestyi 1836 Suomen ensimmäinen kultalöytö, nimismies Boucht löysi kultahiukkasen Kemijoen suulta 1840 Venäjän rupla ainoaksi viralliseksi rahayksiköksi 1840 verouudistus 1840-luvulla ja monenkirjavien lukujen sijaan ainoaksi veroluvuksi tuli verorupla 1842 Henrik Cajander otti Turussa Suomen ensimmäinen valokuvan 1842 rajantarkistus suurruhtinaskunnan sisäisenä järjestelynä, Siestarjoen kaupunginosa, Kankaankylä, Pietarin kuvernementtiin 1842 koneellinen paperinvalmistus alkoi Suomessa Tampereen paperitehtaalla 1844-1846 Snelmannin sanomalehti Saima ilmestyi 1844 Samuel Morse lähetti ensimmäisen onnistuneen sähkösanoman 1845 30.3.1845 Suomi vietti pääsiäistä ainoana maana maailmassa, muualla se oli 23. tai 27.3. johtuen kalenterimuutoksista 1848 häpeärangaistukset poistettiin kirkollisesta rangaistuskäytännöstä 1848 maailman suurin puinen kirkko Kerimäellä vihittiin käyttöön 1848 Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyi (mukana nykyinen Maamme-laulu) 1848 julkaistiin maanmittaushallinnosta asetus; kyynärä (59,4 cm) = 2 jalkaa = 4 korttelia = 24 tuumaa, 1 kippunta (170 kg) = 20 leiviskää = 400 naulaa 1850 Suomalaisen sukututkimuksen suurteos Genealogia Sursilliana julkaistiin 1851 Australiasta löytyi kultaa ja kultaryntäys alkoi 1854 ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat) perustettiin 1854-1855 Krimin sota, jonka tapahtumat Suomen rannikolla saivat nimen Oolannin sota 1855-1881 Aleksanteri II Suomen suurruhtinaana 1855 Manner-Suomen ensimmäinen optinen lennätin Pietarista Hankoon valmistui 1855 sähkömagneettinen lennätinlinja Helsingin ja Pietarin välille valmistui (suljettiin Krimin sodan päätyttyä) 1856 Saimaan kanava valmistui 1856 Suomen ensimmäiset postimerkit 1857 sallittiin höyrysahojen perustaminen 1858 Suomessa otettiin käyttöön oikeanpuoleinen liikenne 1859 sallittiin kaupankäynti maaseudulla 1859 Suomen lennätinlaitos perustettiin Venäjän lennätinlaitoksen alaisuuteen 1859 Säräisniemen kirkonkirjat tuhoutuivat tulipalossa 1860 4. huhtikuuta Suomelle lupa omaan rahayksikköön, markkaan 1861 James Maxwell otti maailman ensimmäisen värivalokuvan 1862 Helsinki-Hämeenlinna rautatie valmistui 1863 suomenkielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakieli 1863 Helsingfors Dagblad ehdotti Suomen lipuksi sinivalkoista ristilippua 1864 rajantarkistus suurruhtinaskunnan sisäisenä järjestelynä, Siestarjoen kaupunki Pietarin kuvernementtiin 1864 siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin katsotaan alkaneeksi, neljä ryhmää asettui Minnesotaan 1865 kunnallislaki erotti kunnat ja seurakunnat toisistaan 1866 viinan kotitarvepoltto kiellettiin 1866 pysyvä lennätinkaapeliyhteys Atlantin poikki 1866-1868 suuret nälkävuodet, 8% väestöstä kuoli, joillakin alueilla jopa 20% 1867 vielä kesäkuussa ajetettiin hevospelillä Kankaanpään Ruokojärven jäällä 1867 1.10.1867 "Hallin Janne" ryöstömurhasi postin Kuorevedellä 1867 viinan kotipoltto kielletään 1868 polkupyörä tuli Suomeen 1860-luvun loppupuolella, nk. isopyöräisenä 1868 Johan Konrad Lihr löysi Ivalojoelta kultaesiintymän, josta seurasi Suomen ensimmäinen kultaryntäys 1869 Suomi siirtyi täydelliseen gregoriaaniseen kalenteriin 1870 massamuutto Yhdysvaltoihin oli jo merkittävää 1873 asetus kunnallisesta itsehallinnosta 1873 Hangon Länsisatamasta Suomen ensimmäinen talvisatama 1874 asetus ylioppilastutkinnosta 1876 A.G.Bell keksi puhelimen 1877-1878 Suomen kaarti mukana Turkin sodassa 1877 ensimmäiset puhelimet asennettiin Helsinkiin 1877 T A Edison keksi äänilevyn 1878 T A Edison keksi hehkulampun 1878 säädettiin asevelvollisuuslaki, 10% ikäluokasta arvalla suurruhtinaskunnan asepalvelukseen 1879 säädettiin elinkeinovapaus 1879 erottelu tapuli- ja maakaupunkiin purettiin lopullisesti 1880 Suomen ensimmäinen puusellutehdas käynnistyi Valkeakoskella 1881-1894 Aleksanteri II Suomen suurruhtinaana 1882 15.3.1882 Suomen, pohjoismaiden ja Venäjän ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin tehtaalla Tampereella 1882 Perämerellä Kemin edustalla 4,9 Richterin maanjäristys 1883 rokotusasetus, isorokkorokotus pakolliseksi asteittain vuosien 1885–1890 aikana 1883 palvelupakko poistui lopullisesti uuden irtolaislainsäädännön myötä 1884 rokotusohjesääntö, jossa määrättiin mm. rokotusluetteloiden pitämisestä, ilmoituksista ja merkinnöistä kirkonkirjoihin 1884 ensimmäinen "kaukopuheluyhteys" Helsingin ja Porvoon välille 1885 maailman ensimmäinen nykyaikaisen polttomoottorin avulla liikkuva auto, Benz Patent-Motorwagen 1886 annettiin asetus metrisen mittajärjestelmän käyttöönotosta 1889 Suomen nykyinen rikoslaki, joka korvasi 1734 annetun lain rikos- ja rangaistuskaaret 1890 28.8.1890 Suomessa mitattiin kaikkien aikojen kovin myrsky, Helsingissa mitattiin nopeudeksi 50 m/s 1891 USAssa keksittiin vetoketju (käytettiin aluksi saappaissa, yleistyi vaatteissa vasta 1900-luvulla) 1892 8.8.1892 höyrylaiva Ajax ja siipirataslaiva Runeberg törmäsivät Helsingin edustalla, 38 Ajaxin matkustajaa kuoli 1893 New Yorkin pörssiromahduksesta alkoi lamakausi 1894-1917 Nikolai II Suomen suurruhtinaana 1896 Kolilla avattiin Suomen ensimmäinen kuntopolku 1897 Suomen ensimmäinen osuuskauppaliike perustettiin Jurvaan 1898-1905 ensimmäinen sortokausi 1898 Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi 1899 Suuri manifesti, jota keisari Nikolai II ei ottanut vastaan 1899 kansakoulujen perustamispakko maaseudulle 1899 Valapaton tulva, esim. Päijänne 193 cm normaalia korkeammalla 1900 postimerkit venäläisiksi 1900 koneellinen suksien tuotanto alkoi Suomessa 1900 Suomeen tuotiin ensimmäinen auto, Victor Forseliuksen Benz Velo Comfortable 1900 A Popov toteutti ensimmäisen langattoman radioyhteyden Suomessa (Kuutsalo-Suursaari) 1901 uusi asevelvollisuuslaki, Suomen armeija osaksi Venäjän armeijaa, suomalaisia olisi voitu käyttää myös Suomen rajojen ulkopuolella 1901 G Marconi toteutti ensimmäisen radioyhteyden Atlantin yli 1902 suomalaiset aloittivat kutsuntalakot, noin puolet jäi saapumatta kutsuntoihin 1904 16.6.1904 Eugen Schauman ampui Nikolai Bobrikovin 1905 Nikolai II lakkautti toistaiseksi asevelvollisuuslain, Suomi maksoi keisarikunnalle avustusta sotilasrahastoon 1906 yleinen äänioikeus; kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa äänioikeus myös naisille 1906 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä 1906 Suomen ensimmäinen olympiakultamitali Ateena välikisoista; Verner Weckman kr-paini 1906-1907 Laukon torpparilakko ja sitä seuranneet häädöt 1907 Suomessa valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot, 19 hlö 1908-1917 toinen sortokausi 1908 Suomen ensimmäinen virallinen olympiakultamitali Lontoon kisoista; Verner Weckman kr-paini 1909 maanvuokra-asetus, torppareiden turvaksi 1910 Sergei Nikolajeff osti Suomen ensimmäisen lentokoneen, merkiltään Santos-Dumont Demoiselle 1913 Mynämäellä Korvensuun maatalouskonetehtaassa valmistui ensimmäisen Suomessa valmistetun auton prototyyppi 1914 noin 1914 Suomen asukasluku ylittää 3 miljoonaa 1914 Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen. Ohjelma peruuntui maailmansodan vuoksi. 1914-1918 ensimmäinen maailmansota alkoi 27.7.1914 ja päättyi 11.11.1918 klo 11.00 1915 Saksa päätti antaa sotilaskoulutuksen 200 suomalaiselle 1916 suomalaisia jääkäreitä, Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27, siirrettiin Saksan itärintamalle 1918 saakka 1917 Suomen Sukututkimusseura perustettiin 1917 suurlakko marraskuussa 1917 Suomi julistautui 6.12. itsenäiseksi ja Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12. 1917 ensimmäinen traktori saapui Suomeen, amerikkalainen Allwork, mutta traktori yleistyi vasta 40-luvulla "Fergun" ja "Majorin" myötä 1918 torpparikysymys ratkaistiin torpparilailla 1918 sisällissota, Mannerheimin johtamat hallituksen joukot mukanaan saksasta saapuneet jääkärit, voitti punakaartit, sota vaati noin 37000 uhria 1918 Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, hän luopui asemasta 1918 gregoriaaninen kalenteri käyttöön Venäjällä, 31. tammikuuta 1918 seurasi heti 14. helmikuuta 1918. 1919-1925 Kaarlo Juho Ståhlberg Suomen presidenttinä 1919-1932 Kieltolaki 1919 väliaikainen asevelvollisuuslaki 1920 Ahvenanmaan itsehallintolaki 1920 Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon korvauksena 1864 luovutetusta alueesta 1920 Itsenäisen SUomen ensimmäinen olympiakultamitali Antwerpenistä; L. ja W. Jakobson pariluistelu 1920 ensimmäinen yleisradiolähetys; Pittsburgissa USA:ssa vaalitulosten radiointi 1921 Suomen ensimmäinen sukunimilaki ja oppivelvollisuuslaki 1921 Ilmavoimat perusti ensimmäisen lentokonetehtaan Santahaminaan 1922 suomenkieli tasavertaiseksi ruotsinkielen rinnalla 1922 pysyvä asevelvollisuuslaki, Suomen yleinen asevelvollisuus 1923 Suomen ensimmäinen radioasema aloitti toimintansa Tampereella 1925-1931 Lauri Kristian Relander Suomen presidenttinä 1925 ensimmäinen julkinen TV-lähetys Lontoossa 1926 Yleisradio perustettiin 1926 todennäköisesti Suomen ensimmäinen lypsykone Mustialan maatalousoppilaitokseen (kone yleistyi vasta 50-luvulta alkaen) 1928 Yleisradion lähetyksiä pystyi kuuntelemaan koko maassa 1929 kommunisminvastainen mieliala kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike 1929 Jalmari Finne aloitti Suomen asutuksen yleisluettelon kokoamisen 1931-1937 Pehr Evind Svinhufvud Suomen presidenttinä 1931 Suomen ensimmäinen kansanäänestys kieltolain kumoamisesta 1932 hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliiton kanssa 1937-1940 Kyösti Kallio Suomen presidenttinä 1938 suomalaisten loikkareiden massamurha Uralilla Neuvostoliitossa, jopa 12000 suomalaista kuoli 1939-1940 talvisota, 105 vuorokautta 1940 Moskovan rauhansopimus, isoja osia Suomesta Neuvostoliittoon 1940-1944 Risto Heikki Ryti Suomen presidenttinä 1941-1944 jatkosota, Suomi halusi Karjalan takaisin 1942-1944 Suomen kuntien maksimimäärä 603 kpl (2011 kuntia oli 336 kpl) 1943 penisilliinin massatuotanto alkoi USAssa 1944-1946 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen presidenttinä 1944 Moskovan välirauha, Petsamo Neuvostoliitolle 1944-1945 Lapin sota, saksalaisten karkottamiseksi maasta aselepoehtojen mukaisesti 1945 A.I.Virtanen sai kemian Nobelin 1946-1956 Juho Kusti Paasikivi Suomen presidenttinä 1946 setelit leikattiin kahtia, kun ne menettivät puolet arvostaan 1947 Suomi myi Neuvostoliitolle Inarin Jäniskosken-Niskajoen alueen 1950 uusi asevelvollisuuslaki 1950 noin 1950 Suomen asukasluku ylittää neljä miljoonaa 1952 Helsingin olympialaiset 1954 Juhannuspäivä siirtyi kiinteästä 24.6. kesäkuuta 20.6. ja 26.6. päivän väliseen lauantaihin 1955 Suomi YK:n ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi 1955 Suomen ensimmäinen televisiolähetys 1956-1981 Urho Kaleva Kekkonen Suomen presidenttinä 1956 SAK:n yleislakko 1.3.-20.3., ansiotaso nousi, muutamia asetettiin syytteeseen kapinasta 1958-1959 yöpakkaset, kriisi Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa 1958 Suomessa aloitti virallisesti näköradio (televisio) 1960 Tuntsan metsäpalo, Suomessa 20.000 ha ja Neuvostoliitossa 100.000 ha metsää paloi. 1961 Noottikriisi 1963 rahauudistus,jolloin 100 markkaa muutettiin 1 markaksi ja pennit otettiin käyttöön 1969 viimeinen suomea hyvin taitanut Ruotsin metsäsuomalainen kuoli 1969 Suomessa aloitettiin säännöllisesti väritelevisiolähetykset 1969 Väestörekisterikeskus perustettiin 1972 Lasse Viren kaatui Mynchenin olympiakisoissa 10.000 metrillä, mutta voitti maailmanennätysajalla 1972 Mynchenin olympiakisoissa palestiinalaisten terroristien panttivankikaappaus johti 16 henkilön kuolemaan 1975 Helsingin sopimus, ETYK-asiakirja allekirjoitettiin ja sovittiin mm. turvallisuuskysymyksistä 1981 kesäaika eli kellojen siirto kesällä käyttöön Suomessa 1982-1994 Mauno Koivisto Suomen presidentiksi 1984 Internetin alku Suomessa; Funet, TeleSampo ja Infotel 1986 nykyinen sukunimilaki 1990 noin 1990 Suomen asukasluku ylittää 5 miljoonaa 1992 Erwise, maailman ensimmäinen graafinen www-selain tehdään Suomessa, projekti päättyi rahapulaan 1994-2000 Martti Ahtisaari Suomen presidenttinä 1995 Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1995 Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden 1995 ensimmäiset naiset vapaaehtoiseen asepalvelukseen 1998 Suomi EMUn jäseneksi 1999 1. tammikuuta euro käyttöön tilivaluuttana, Suomen toisena rahayksikkönä 1999 väestökirjanpito siirtyi kokonaisuudessaan seurakunnilta Väestörekisterikeskukselle ja maistraatteihin 2000 Tarja Kaarina Halonen Suomen presidenttinä 2000 Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja suomalaiset kansalliseksi vähemmistöksi 2002 1. tammikuuta euro Suomessa käyttöön käteisrahana, markka poistui käytöstä ylimenokauden aikana 2006 suomalainen yhtye Lordi voitti Eurovision laulukilpailun 2008 Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon 2008 nykyinen asevelvollisuuslaki 2011 Suomen toinen jääkiekon maailmanmestaruus 2011 tietosuojan tulkinta kiristää sukututkijoiden pääsyä alle 100 vuotta vanhoihin tietoihin

Avainsanat: w väestö vuotias vuosisata voima voi virtanen virallinen viipuri viina viimeinen vihkiä viha viettää victor vetoketju ylittää yliopisto yleisradio yksinoikeus yk yhtye yhteys yhdysvallat xi www äänioikeus åbo york ympäri ylläpito venäjä vesi verotus vero venäläinen valokuva valmistaa vanhin vanhempi vanha valtiopäivä valtio valtakunta valta veli vapaus vanki tarja tarina tappaa tapahtuma tanskalainen tampere tammikuu talvisota talonpoika taistelu tahvo säästöpankki säilyä syyte syntyä svinhufvud suurvalta suuri surma suomi suomessa suomenlinna suomenkielinen suomenkieli suomelle suomalainen sukututkimusseura suhde sota sopimus täydellinen tähtitieteilijä työvoima tutkimus turku turkin tuotanto tuomita tuomiokirkko tulva tullessaan tulkinta tuli tukholma tuhoutua tornio toiminta toukokuu todellinen tila tilaus terroristi tehtävä tarto valittiin vaihtaa vaate vaasa uusi uudistus uusikaupunki uskonto uskonpuhdistus usa urho upsala uppsala unioni ulkopuolella sisällissota siperia sinivalkoinen siirtyä sigismund seteli sergei senaatti selain savonlinna savo sato sanomalehti samuel saksa saksalainen ostaa paltamo palaa palo palestiinalainen palata paikka paavi paasikivi ottaa piispa piirilääkäri pietari petsamo peräkkäin perustaa peruna perhe patent pappila papisto paperi purkaa puola puinen puhelin projekti prinssi presidentti posti porvoo pori polkupyörä poistaa poika pohjoismaat pohjanmaa pinta pikkuviha sak saimaa saima saapua ryti ryhmä rupla ruotsi ruotsalainen runeberg risto rikos rikollinen richter retki renki rautatie rauma rauhansopimus rauha rannikko rakentaminen rakentaa raja raha raamattu pääsiäinen pääkaupunki päivä pysyä pystyä pyhä puutarha putkonen orja orjuus oolannin osallistua nykyinen nuijasota norja omaisuus olof oikeus ohjelma ohje nimismies nimi nikolai neuvosto neuvostoliitto neuvostoliitossa nobel nk musta neljä nainen naimisiin naantali myrsky myydä muuttaa muualla muodostua moskova mooses mitata miljoona mikael mies mieliala metsä martti marraskuu markka mannerheim merkittävä maunu mauno matkustaja manner manifesti maksaa maatalous maa maaseutu maaoikeus maanjäristys maalla maailmansota m/s lääni lääkäri lähetys lähetti lähde lyödä lupa luostari lopettaa lontoo loikkari linna liikenne lentokone leikata lauri lasse laski lapsi lappeenranta lappi lalli laki laamanni käyttää käynnistyä käskynhaltija käsissä käräjä käkisalmi kyösti kylä kylvö kuvaaja kuusisto kuusi kustaa kuolema kuolla kunta kirja kieltolaki kesä kesäkuu kesäaika kemijoki kemia kello keksi kekkonen kuningas kuningatar kulta kruunu kristiina kristian krim kriisi konrad koli koko koivisto koira kissa kirkko kirjoitettu kirje kartano karl karjala kapina kansanäänestys kangasalla kanava kalmari kallio kalevala kaleva kalenteri keisari kaupunki kaupunginosa katolinen katariina kainuu kahvi kahdeksan kaarlo kaarle kaarina kaakkois jää jääkäri jääkiekko julkisuus julkinen julkaista juho juhannuspäivä juhana joutua joukko jolla johtaa john johto johannes jatkosota james jalmari jalka jakaa jaakko itäraja itsenäisyysjulistus itsenäisyys itsenäinen isoisä internet inkerinmaa inari ilmoittaa ilmavoimat henkilö helsinki helsingfors helmikuu heikko heikki hamina halonen hallituskonselji hallitus hovioikeus hoito hoitaa historia hevonen herttua henrik henkilöä huhtikuu ilmarinen iii hän hämeenlinna häme hallinto haartman gustaf gezelius gadolin friedrich fredrik forsius forselius fiskars finlayson eurooppa euro eu etyk erämaa eric emil ehdotus eerikinpoika eerik edusta edison david carl cajander brahe birger benz bell auto australia aurinko atlantti ateena asukasluku asukas asiakirja asetus asema armeija apteekki antti antaa ampua amerikkalainen amerikka alku alue aleksanteri akatemia aika ahvenanmaa ahtisaari agricola adolf abc aadolf 1960


blogivirta.fi