Tänään on 15.09.2019 16:25 ja nimipäiviään viettävät: Sirpa ja Runar. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Tärkeitä tapahtumia Suomen historiassa

Julkaistu: · Päivitetty:

Tärkeitä tapahtumia Suomen historiassa Noin 10 000 eKr. sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikon kohdalla. Noin 8000 eKr. jään reuna oli Salpausselkien kohdalla. Noin 7000-4200 eKr. vanhempi (esikeraaminen) kivikausi. Noin 6500-4200 eKr. Suomusjärven kulttuuri. Noin 4000-2000 eKr. kampakeraaminen aika. Noin 1500-500 eKr. pronssikausi. Noin 500 eKr.-1300 jKr. rautakausi. Noin 800-1000 viikinkiretket. Noin 1000 kristinusko voittaa Novgorodissa ja Pohjoismaissa. Noin 1050-1150/1300 ristiretkiaika. 1155 ruotsalaisten ensimmäinen ristiretki Suomeen vanhan tutkimuksen mukaan. 1164 perustettiin Upsalan piispanistuin. 1227 Novgorodin ruhtinas Jaroslav II pakotti Karjalassa väestöä kasteelle. Suomen vanhimman kaupungin, Turun, oletettu perustamisvuosi. 1238/39 tai 1258-59 ns. toinen eli Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen. Noin 1250 ensimmäinen luostari (dominikaaninen) perustettiin Suomeen. 1277 pirkkalaiset saivat yksinoikeuden lappalaisten verottamiseen. 1293 Ruotsin marski Tyrgils Knuutinpoika teki Suomen suuntaan kolmannen ristiretken, valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan. 1323 Ruotsin ja Novgorodin välinen rauhankirja allekirjoitettiin Pähkinäsaaressa 12.8. 1344 Suomesta käytettiin ensi kerran nimeä Österlandia (Itämaa). 1347 maanlaki, ensimmäinen yhtenäinen kirjoitettu laki Ruotsissa. 1362 suomalaiset saivat oikeuden osallistua Ruotsin kuninkaanvaaliin. 1397-1521 pohjoismainen Kalmarin unioni. 1412-52 Maunu II Tavast Turun piispana. 1435 Ruotsissa kutsuttiin ensi kertaa porvareita ja talonpoikia valtiopäiville Arbogaan. 1480 Iivana III yhdisti Venäjän. 1496-97 nk. vanha viha. 1520 Tukholman verilöyly. 1523-1560 Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana. 1527 Västeråsin valtiopäivillä vakiinnutettiin uskonpuhdistus. 1543 ilmestyi Tukholmassa Mikael Agricolan ABC-kiria. 1544 kuninkuus tuli Ruotsissa perinnölliseksi. 1548 ilmestyi Mikael Agricolan suomentama Uusi testamentti (Se Wsi Testamenti). 1550 perustettiin Helsinki. 1554 Suomi jaettiin kahteen hiippakuntaan: Turku ja Viipuri. 1555-1557 sota Venäjää vastaan. 1556-63 Juhana Suomen herttuna. 1560-68 Eerik XIV Ruotsin kuninkaana. 1568-94 Juhana III Ruotsin kuninkaana. 1570-1595 ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjän kanssa. 1593 luterilaisuudesta tuli Upsalassa valtakunnan uskonto. 1594-99 katolinen Sigismund Ruotsin kuninkaana. Unioni Puolan kanssa. 1595 Täyssinän rauha Suomen ja Venäjän kesken. 1596-1597 nuijasota. Klaus Fleming toimi Suomen käskynhaltijana. 1599-1617 Venäjän sota. 1611-32 Kustaa II Adolf Ruotsin kuninkaana. 1614 Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin. 1617 Stolbovan rauha (Savosta tuli sisämaan maakunta). Säädettiin valtiopäiväjärjestys. 1623 perustettiin Turun hovioikeus. 1632-54 Kristiina Ruotsin kuningattarena. 1634 säädettiin Ruotsin valtakunnan hallitusmuoto, jonka mukaan Suomi jaettiin viiteen lääniin. 1637-40 ja 1648-51 Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä. 1638 järjestettiin Suomen postilaitos. 1640 Turun akatemia perustettiin. 1642 koko Raamattu ilmestyi Suomeksi. 1654-60 Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana. 1660-97 Kaarle XI Kustaa Ruotsin kuninkaana. 1682 Ruotsin säädyt tunnustivat kuninkaan yksinvaltiuden. Ison reduktion mukaisesti myös Suomessa peruutettiin kaikki kreivi- ja vapaaherrakunnat ja muut suuremmat läänitykset. Ruotujakolaitos perustettiin. 1686 vahvistettiin kirkkolaki. Se oli voimassa vuoteen 1869. 1695-97 suurten katovuosien aikana noin kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nälkään ja sairauksiin. 1697-1718 Kaarle XII Ruotsin kuninkaana. 1700-21 suuri Pohjan sota. 1709 Pultavan tappio. 1710-21 isoviha. 1719-72 vapauden aika. Hallitusmuodossa kumottiin itsevaltius 1719. 1721 Uudenkaupungin rauha. Ruotsin suurvalta-aseman loppu. 1723 säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys. 1734 valtakunnan yleinen laki. 1741-43 hattujen sota. Elisabetin manifesti. Pikku viha. 1743 Turun rauha. 1749 tuomiokapitulit alkoivat hallituksen määräyksen mukaisesti pitää tarkkaa väestötilastoa valtakunnan taulustolaitosta varten (ensimmäisenä maailmassa). Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Augistin Ehrensvärdin johdolla. 1753 Ruotsin valtakunnassa otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri. 1757 Ruotsissa annettiin isojakoasetus. 1765 Anders Chydenius julkaisi ruotsiksi kirjasen Kansallinen voitto. 1771 alkoi ilmestyä Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifne av et Sällskap i Åbo. 1771-92 Kustaa III Ruotsin kuninkaana. 1772 Kustaa III:n vallankaappaus. 1775 läänijako uusittiin ja läänien luku määrättiin kuudeksi. 1775 Suomea varten säädettiin oma isojakoasetus. Antti Lizeliuksen toimittama ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti alkoi ilmestyä, mutta lakkasi jo seuraavana vuonna. 1780 eversti Yrjö Maunu Sprengtporten erosi Ruotsin armeijasta ja keskittyi itsenäisyysajattelun kehittelyyn. Hän siirtyi Venäjälle 1786. 1788-90 käytiin Kustaan sota Venäjää vastaan. Sen aikana esiintyi oppositioryhmä Anjalan liitto. 1789 valtiopäivillä tuomittiin Anjalan miehet ja hyväksyttiin Yhdistys- ja vakuuskirja. Ruotsi-Suomen joukot saivat voiton Porrassalmella ja Ruotsinsalmen meritaistelussa. 1792-1809 Kustaa IV Adolf Ruotsin kuninkaana. 1797 perustettiin Suomen talousseura. 1808 alkaneessa Suomen sodassa venäläiset valloittivat vuoden loppuun mennessä koko Suomen. 1809 Porvoon valtiopäivillä (25.3.-19.7.) Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian. Haminan rauha 17.9. 1809-1825 Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana. 1811 perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-konttori, josta myöhemmin tuli Suomen Pankki. 1812 Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen. Helsingistä tehtiin Suomen pääkaupunki. 1816 hallituskonseljin nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti. 1822 tulevat suurmiehet Elias Lönnrot, J.L. Runeberg ja J.V. Snellman kirjoittautuivat Turun akatemiaan. 1825-55 Nikolai I Suomen suuriruhtinaana. 1827 Turku paloi. 1828 yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin. 1831 uusi läänijako. Maa jaettiin kahdeksaan lääniin. 1831 perustettiin Suomen Kirjallisuuden Seura. 1835 ilmestyi Kalevalan ensimmäinen laitos. 1840 Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja hopearuplasta tuli ainoa käypä maksuväline. Perustettiin Mustialan maatalousopisto. 1843 annettiin uusi koulujärjestys. 1844-1846 ilmestyi Snellmanin sanomalehti Saima. 1848 Maamme-laulu laulettiin ensi kerran ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa. J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät. 1854 perustettiin ruotuväkipataljoonat (tarkk'ampujapataljoonat) 1854 ja 1855 Krimin sodan aikana, englantilais-ranskalainen laivasto kävi pommittamassa Suomen rannikoita (Oolannin sota). 1855-81 Aleksanteri II Suomen suuriruhtinaana. 1856 Saimaan kanava valmistui. Suomi sai ensimmäiset postimerkit. Koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä. 1857 sallittiin höyrysahojen perustaminen. 1858 ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään. Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat julkaistiin. 1859 sallittiin kaupankäynti maaseudulla. 1860 Suomi sai oman rahan, 100 penniin jakautuvan markan. 1862 Helsingin-Hämeenlinnan rata valmistui. 1863 Helsingin valtiopäivät aloittivat perustuslaillisen hallituskauden. Kieliasetuksella suomen kielestä tuli ruotsin kanssa tasaveroinen virkakielenä. 1865 asetus kunnallisesta itsehallinnosta maaseudulla. Snellmanin ansiosta markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin siten ruplasta. 1866 kansakouluasetus. Viinan kotitarvepoltto kiellettiin. 1867 ruotujakolaitos lakkautettiin. 1867-68 viimeiset suuret nälkävuodet. 1868 ammattikuntalaitos lakkautettiin. 1869 uusi valtiopäiväjärjestys. Uusi kirkkolaki säädettiin. 1870 Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi. 1872 annettiin koulujärjestys, jonka viimeiset säädökset kumottiin 1983 annetuissa ja 1985 voimaan astuneissa koululaeissa. 1873 asetus kunnallisesta itsehallinnosta. 1874 asetus ylioppilastutkinnosta. 1877 Suomen markka siirtyi kultakantaan. 1877-1878 Suomen kaarti osallistui Turkin sotaan. 1878 asevelvollisuuslaki. 1879 täydellinen elinkeinovapaus. 1881-94 Aleksanteri III Suomen suuriruhtinaana. 1890 Suomen postilaitos alistettiin (postimanifesti) Venäjän viranomaisten johtoon. 1894-1917 Nikolai II Suomen suuriruhtinaana. 1898 piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan kansakouluja. 1898-1905 ensimmäinen sortokausi 1898 Nikolai Bobrikov määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi. 1899 Nikolai II vahvisti helmikuun manifestin. Suomessa kerättiin suuri adressi, jossa oli 522 931 nimeä, mutta keisari ei ottanut sitä vienyttä lähetyskuntaa vastaan. Nikolai II ei ottanut vastaan myöskään eurooppalaisten kulttuurielämän edustajien Suomen puolesta viemää "kulttuuriadressia". Kansakoulujen perustamispakko maaseudulle. 1900 venäjän kieli määrättiin kielimanifestilla eräitten virastojen virkakieleksi. Postimerkit muutettiin venäläisiksi. 1901 hallitsija antoi uuden asevelvollisuuslain, jonka mukaan suomalaisia olisi voitu käyttää Suomen rajojen ulkopuolella. 1902 suomalaiset aloittivat kutsuntalakot. 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin. 1905 Suomessa aloitettiin suurlakko venäläisen esimerkin mukaan. Hallitsija peruutti lainvastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla. 1906 hallitsija vahvisti valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan kansanedustuslaitokseksi tuli yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu eduskunta. 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä. 1907 ensimmäinen kotimainen elokuva Salaviinan polttajat esitettiin Helsingissä. 1908-1917 toinen sortokausi. 1908 hallitsija muutti Suomen asiain esittelyjärjestystä. 1909 maanvuokra-asetus. 1910 Venäjän duuma hyväksyi ehdotuksen yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisesta Suomeen. 1912 venäläiset saivat yhdenvertaisuuslailla Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla oli. Tukholman olympialaisissa Hannes Kolehmainen "juoksi Suomen maailmankartalle". 1914 Suomen venäläistämisohjelma tuli julkisuuteen. 1916 alkoi jääkäriliike. 1917 Venäjän väliaikainen hallitus peruutti maaliskuun manifestilla laittomuudet. Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan. Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin. Suurlakko marraskuussa. Suomi julistautui Svinhufvudin senaatin esityksestä itsenäiseksi 6.12. Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12. 1918 sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit. Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi. Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta. Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan. 1919 tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg. 1920 annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki. Suomi liittyi Kansainliittoon. Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon. 1921 annettiin oppivelvollisuuslaki. 1922 säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki. 1923 säännölliset radiolähetykset alkoivat. 1925-31 Lauri Kristian Relander Suomen tasavallan presidenttinä. 1928 säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys. 1929 kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike. 1930 lapuanliike syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. 1931-1937 Pehr Evind Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä. 1932 edellisenä vuonna pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain. Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin. Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin. 1935 Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus. 1937-40 Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä. 1939 F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon. 1939-1940 Suomen talvisota. 1940 "tammikuun kihlauksessa" työmarkkinajärjestöt lupasivat neuvotella keskenään. Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi. 1940-44 Risto Heikki Ryti Suomen tasavallan presidenttinä. 1941-44 jatkosota Neuvostoliittoa vastaan. 1944 allekirjoitettiin työmarkkinaosapuolten yleissopimus. Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9. 1944-46 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä. 1945 asekätkentä paljastui. Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki. A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon. 1946 langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot. 1946-1956 Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä. 1947 liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus. Valvontakomissio poistui Suomesta. Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin. 1948 Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus. 1951 ensimmäiset liikennevalot tulivat Helsinkiin. 1952 sotakorvaukset maksettiin loppuun. Helsingissä pidettiin olympialaiset. 1954 elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista. Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi. 1955 Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna. Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon. Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat. 1956 yleislakko kesti kolme viikkoa. 1956-81 Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä. 1958 Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi "yöpakkaskausi". 1960 työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin. 1961 Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen. Puhkesi "noottikriisi", kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan. 1963 otettiin käyttöön nykymarkka. 1964 sairausvakuutuslaki. 1967 puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille. 1968 säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos. 1969 keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä. 1972 kansanterveyslaki. 1973 vapaakauppasopimus EEC:n kanssa. 1975 Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8. Uusi vaalilaki annettiin. 1978 säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki. 1982-1994 Mauno Henrik Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä. 1983 koko koululainsäädäntö uudistettiin. 1985 annettiin sukunimilaki. 1993 Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA). 1994 Martti Oiva Kalevi Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi. Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella. 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin. 1997 lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaan lääni).

Avainsanat: adressi adolf abc 90 1960 aleksis aleksanteri akatemia ainoa aika ahvenanmaa ahtisaari agricola asema armeija antti anjala anders ampua carl brahe birger asetus eerik huumepoliisi eduskunta chydenius eurooppa etelärannikko estonia esitys esittää esiintyä ero emil elokuva elisabet elias hallitus hallitsija gustaf friedrich fleming eversti eurooppalainen helmikuu heikki hannes hamina hallituskonselji hovioikeus historia henrik henkilökohtainen helsinki ilmoittaa iivana iii hän hämeenlinna julkaista juho juhla juhana joukko johto jatkosota jakaa itä itsenäisyys isoviha inflaatio kallio kalevi kalevala kaleva kalenteri kahvi kahdeksan kaarlo kaarle jyväskylä julkisuus kekkonen keisari kaupunki katolinen karl karjala kapina kansanäänestys kansallinen kanava kalmari koivisto knuutinpoika klaus kivikausi kirjoitettu kirjallisuus kieli kemia kulttuuri kultakanta kukka kristinusko kristiina kristian krim kouluts kotimainen konttori kokous koko laina käydä käyttää kyösti kustaa kuningas kuningatar luku linna liitto liike lauri laulu lappi laki laivasto laitos maa maaliskuu lönnrot lääni länsi luostari lukumäärä marraskuu markka mannerheim manifesti maksaa mahdollisti maaseutu mikael mieliala mies meritaistelu maunu mauno martti neuvostoliitto neuvosto neuvoa mäntsälä myynti myydä muut suuri suomi suomessa suomenlinna suomenlahti suomenkielinen suomelle suomeksi suomalainen sotilas sota sopimus snellman sisällissota sillanpää sigismund seura senaatti sanomalehti saimaa saima ryti ruotsi ruotsinsalmi ruotsalainen runeberg risto reuna rauhansopimus rauha rata ranskalainen rakentaminen raja raha raamattu pääkaupunki päivä puola prinssi presidentti porvoo poistaa pohjoismainen pohjoismaat pitää piispa pietari petsamo perustuva perustaa pariisi pankki palaa palkinto paino paasikivi oulu osallistui osallistua olavi oiva oikeuskansleri oikeus nälkä nuijasota nobel nk nikolai neuvotella tuntematon tuli tukholma tilanne testamentti tavast tasavalta tarto tarina tappio tapahtuma talvisota synnyttää svinhufvud suurvalta uusikaupunki uskonto uskonpuhdistus urho upsala unioni ulkopuolella ulkopolitiikka täydellinen tutkimus turku turkin tuomita tuomio åbo ystävyys yrjö yliopisto yk yhteys yhteistyö yhdistys xi väkivaltaisuus väinö voitto voittaa voima virtanen viranomainen virallinen viipuri viina viha venäläinen venäjä veli vapaus vapaakauppasopimus vanhempi vanha valtiopäivä valtakunta vallankaappaus valittu valittiin vaihtaa vaasa v uusi


blogivirta.fi