Tänään on 16.10.2019 23:09 ja nimipäiviään viettävät: Sirkka, Sirkku, Stella, Vesta ja Diana. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kipakan käsityöt:

Hengitysliiton aivojumppakokeilu jättää jälkeensä vain pitkän listan kysymyksiä(vieraskynäteksti)

Julkaistu: · Päivitetty:

Kaikenlaisten aivojumppien kaupustelijoita putkahtelee esiin kuin sieniä sateella. Markkinoijien mukaan toinen toistaan oudommat itse-aivopesumenetelmät parantavat jopa rakenteellisia ominaisuuksia. Minkäänlaista todistetta tai tutkimusnäyttöä näille ei ole. Myös potilasjärjestönä esiintyvä Hengitysliitto on haksahtanut tähän vastenmieliseen ilmiöön. Työryhmä odotteli pitkään ja hartaasti Hengitysliiton “aivojumppakurssin” tuloksia, niin pitkään että asia ehti unohtua useamman kerran. Lopulta saatiin yksi vajaan sivun mittainen ympäripyöreä lehtijuttu. (Hengitys-lehti 1/2019) Koska kyseessä olikin “kuntoutumiskokeilu”, oli kriittisiltä lukijoilta lähtökohtaisesti virhe odottaa näkevänsä mitään tieteellisen raportoinnin perusasioita. Mitään aiempaa tutkimusnäyttöä ei esitetä - toki sitä on vaikeaa ellei mahdotonta löytää. Raportointia osallistujien lähtötilanteesta (objektiivisesti todetut sairaudet ja altistumiset) ei myöskään esitetä. “ Kuntoutumisen tarkoituksena oli vahvistaa kuntoutujan voimavaroja, elämänhallintaa ja sosiaalista selviytymistä. Vuoden mittaisessa kuntoutumiskokeilussa osallistujat saivat tukea oman tilanteensa ja toimintaympäristönsä tutkimiseen sekä muutosmahdollisuuksien arviointiin että kehittämiseen. Kuntoutusmismenetelminä käytettiin erilaisia oireen-, elämän- ja stressinhallinnan menetelmiä. Osallistujat määrittivät itse arkeensa ja hyvinvointiinsa liittyviä tavoitteita. Kokeilun aikana he huolehtivat itse henkilökohtaisista terveydenhuollon hoitosuhteistaan. ” “ Kuntoutumiskokeilun ryhmätapaamisista ja yksilöohjauksista vastasi FM, opettaja ja LCA Life Coach® Heli Väisänen. Niissä käsiteltiin muun muassa itsetuntemusta, minäpystyvyyttä, stressinhallintaa ja tulevaisuuden toiveita. [...] Kuntoutumiskokeilun tulokset ovat rohkaisevia. Osallistujat kertoivat sillä olleen myönteisiä vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa. Arjessa ja elämänhallinnassa voimaantuminen tuli esiin kertomuksina mielialan, itseluottamuksen ja -tuntemuksen, ihmissuhteiden ja tulevaisuudennäkymien kohentumisesta. Monet kertoivat saaneensa helpotusta sairautensa kanssa elämiseen. ” Psykiatrisia interventioita on tutkittu sisäilmasairaiden ja kemikaaliyliherkkien hoidossa. Tulokset ovat yksiselitteisiä - ei hyötyä. “ Osallistujien asettamat omat tavoitteet liittyivät uneen, rentoutumiseen, liikuntaan, ravintoon, harrastamiseen, elämänhallintaan ja omien opintojen sekä työuran suunnitteluun. Tavoitteet kuvattiin ja niiden toteutumista arvioitiin kuntoutuksessa yleisesti käytetyn GAS-menetelmän (Goal Attainment Scaling) mukaisesti. Jokainen osallistuja asetti itselleen 3-5 tavoitetta. Yksi tavoitteista sai menetelmästä poiketen olla unelmatavoite, jonka osallistuja ei ajatellutkaan olevan saavutettavissa kurssin aikana tai sen avulla. Hengitysliiton suunnittelija tuki osallistujia heidän omien tavoitteidensa asettamisessa ja seuraamisessa. Tavoitteiden onnistumisen tasoista (pois lukien unelmatavoitteet) laskettiin GAS-menetelmän mukaiset tunnusluvut, jotka kertovat osallistujan tavoitteiden keskimääräisestä onnistumisesta. Tunnuslukujen mukaan kurssin loppuun asti suorittaneista yli puolet saavutti tai ylitti tavoitetasonsa. Huomionarvoista on se, että suurin osa osallistujista saavutti myös kaukaisiksi ajateltuja unelmatavoitteittaan. Liikuntaan liittyvät tavoitteet osoittautuivat haasteellisiksi saavuttaa. ” GAS on psykiatrian ammattilaisten työväline. Väisänen ei ole ilmoituksensa mukaan terveydenhuollon ammattilainen, joten miten voisimme olettaa hänellä olevan tarvittavia tausta- tai ylipäätään mitään tietoja menetelmän oikeaoppisesta käytöstä? [GAS combines behavioral definitions, mutually defining goals, clear expectations, and continuous evaluation to improve client outcomes and effectively measure change. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Goal_attainment_scaling ] Mitä arvoa on tässä mainituilla tekijöillä, jos henkilöllä on fyysinen sairaus jonka hoito edellyttää lääketieteellistä hoitoa ja ennen kaikkea olosuhdemuutosta tilanteen kohenemiseksi? Toimintakyvylle ei lehtijutun mukaan asetettu tavoitteita. Eikö se olisi olennaisinta, jos tarkoitus on kuntoutua? Herää kysymys, miten tämä kokonaisuudessaan voisi olla tutkimuseettisesti hyväksyttävää? Miten poissuljettiin olosuhde- (asunnon, työpaikan tai oppilaitoksen vaihto ym. sisäilmahaittojen poistuminen tai altistumisen väheneminen) ja muut vastaavat tekijät (esim. väärä oma arvio tilanteen aiheuttajasta) osallistujien tavoitteiden toteutumisen osalta? Miten plasebovaikutus poissuljettiin? Vertaistuen roolista voi vain todeta, että sitä on tarjolla myös lukemattomissa muissa yhteyksissä. Jos osallistuja kokee saaneensa apua tilanteeseensa vuoden seuranta-ajalla, miten on poissuljettu tai raportoitu tällä aikavälillä tapahtunut jonkin sairauden toteaminen ja hoitaminen? Jos jotakin hoidettavissa olevaa löytyy, on selvää että muutkin mainitut tavoitteet tuntuvat järjestyvän kun vointi paranee. Jos liikuntaan liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa oli ongelmia, herää kysymys, onko kyse motivaation puutteesta, mikä tukee psyykkistä selitysmallia (lähtöoletuksena oletetaan henkilön olevan luulosairas). Vai onko kysymys tutkimattomasta ja hoitamattomasta keuhkosairaudesta, mikä aiheuttaa kiistatta epämiellyttäviä oireita erityisesti rasituksessa? On sairastuneiden osalta varsin epätieteellistä mainita kosteus- ja homevaurioille altistumisen aiheuttavan JOPA astmaa, kun sisäilmahaitat tosiasiassa aiheuttavat lukuisia muitakin sairauksia - jopa hengenvaarallisia tiloja (kts. esim. Majvik 2-suositus). 8/10 suoritti tämän kokeilun loppuun asti. Mistään tieteellisestä näytöstä ei siis voida määränkään osalta puhua. Väisäseltä kesti hyvin pitkään toimittaa aineisto siihen pisteeseen, että aiheesta saatiin pieni lehtijuttu. Kokeilu alkoi vuonna 2017 ja blogisti pyysi loppuraporttia alkuvuodesta 2019, mutta ei saanut sitä, vaan vain tiedon seuraavaan lehteen tulevasta jutusta. Jokainen vetäköön ajallisista yhteyksistä omat johtopäätöksensä. Lopuksi voi todeta, että jos muissa ratkaisuissa kestää niin siirry muualle, mene osaavalle lääkärille ja hanki asianajaja - saat tuloksia ja aivan muunlaisia kuin aivojumpalla. On lähinnä häkellyttävää, miten vuoden “elämänhallintakokeilun” perusteella ihminen voisi arvioida toimintaympäristöään - jos ajatellaan oikeasti sisäilmahaittoja, joiden arvioimiseen tarvitaan korkeakoulututkinto ja sertifiointiin oikeuttava lisäkoulutus päälle. Kukahan tästä päätti ja halusi maksaa - ja minkä ihmeen takia? Pahimmillaan tällaiset asetelmat leimaavat kaikki sairastuneet itsensä sairaiksi ajatelleiksi, luulosairaiksi. Lähteet: https://www.hengitysliitto.fi/en/node/224018 https://www.hengitysliitto.fi/fi/hengitysliitto/rahoitus-ja-yhteistyokumppanit/savonlinnan-kansanterveyssaatio

Avainsanat: #aivojumppa #hengitysliitto #sisäilmasairas #psykologisointi #puoskarilaki # wikipedia väärä väisänen voida vointi voimavara voi virhe vaikutus vaihto uni tässä tälläiset työväline työryhmä työpaikka tutkittu tuli tuki tukea toive toimittaa todeta tila tieto tieteellinen terveydenhuolto tekijä tavoite tausta tarkoitus tarjota suunnitella suunnittelija sosiaalinen sieni sade sairaus saavutus rooli puhua psykiatria piste pieni parantua osallistuja oppilaitos opinto opettaja onko ominaisuus olosuhde olettaa oire odottaa muut motivaatio mitä maksaa mainita löytää lääkäri lähtökohtainen lähde lukija lista liikunta lehti käyttää kysymys kuvata kurssi kosteus kokeilu jättää jokainen ihminen https hoito henkilö heli hanki fyysinen fm elämä clear change asianajaja arvioida arvio arki apua ammattilainen alkuvuosi aineisto aiheuttaa aihe 2017


blogivirta.fi