Tänään on 17.09.2019 23:51 ja nimipäiviään viettävät: Aili, Aila, Hildegard ja Hildegerd. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

"Digitaalinen kulttuuriperintömme"

Julkaistu: · Päivitetty:

Perjantaina konklaavi Digime järjesti ensimmäisen seminaarinsa. Digime on lyhennetty sanoista "Digitaalinen kulttuuriperintömme" ja on ymmärrettävissä turhankin laajasti. Oikeasti kyse on Finnaan ja muihin kansallisiin infraratkaisuihin linkittyvien organisaatioiden työntekijöiden pitämisestä tietoisena kehityksestä. Mutta "muut"kin olivat tervetulleita eikä päivä ollut ihan ajanhukkaa. Jo aamukahveilla kuulustelin Kansallisarkiston työntekijän, jolta kuulin, että tiloissaan tehtävä vapaaehtoiskuvaus pendaa standardeihinsa sopivan kameran saamista. Onneksi en ehtinyt vyöryttää toiminnan näkymättömyyttä muiden niskoille. (Edelleen jännityksellä tämän ja SSHY:n tulevaisuutta miettien .) OKM:tä edustavan Tapani Sainion esityksestä selvisi, että parhaillaan tarjoamansa digitointiavustuksen ehtona on lisenssointi tai vähintään käyttöehtojen määritys. Jees! Olisipa ollut jo kymmenen vuotta sitten. Valtiovarainministeriön Riitta Autereen esitys tiedonhallintalaista meni yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta kalvollaan näkynyt sana julkisuusperiaate toi mieleen ajatuksen, että "joku" voisi joku päivä pohtia kunnolla sitä, mille materiaalille riittää se, että se on saatavissa arkistossa, ja mitä "sopii" laittaa verkkoon muodossa, jonka sanatkin ovat koneluettavissa. Mielessä siis edelleen korkeimman oikeuden tuomiot . Juha Henrikssonin KAM-juridiikkapuheenvuorosta ei tarttunut mitään paperille. Pidempi esityksensä Tietosuojan vaikutus arkistointiin ja aineistojen käyttöön on katsottavissa verkossa samoin kuin tallenne tilaisuudesta Tietosuoja KAM-sektorilla . Jotenkin mystisesti alunperin EU-direktiivissä nähdyt ongelmat ovat hävinneet, mutta pelkään niiden iskevän joskus kuitenkin takaisin. Muutokset saavutettavuutta koskevassa lainsäädännössä ovat menneet ohi korvieni, joten sen ajankohtaiskatsauksessa oli kiinnostavaa asiaa. Viittomakieltä äskettäin harrastaneena  ymmärrän hyvin, miksi julkisella rahalla tuotettuihin videoihin lähitulevaisuudessa on tehtävä tekstitys. Mutta uhkakuviin taipuvaisena pelkään tämän johtavan helposti siihen, että tallenteita tilaisuuksista ei enää verkossa jaeta. Erkki Tolosen Finna-katsauksessa jämähdin todella marginaaliseen asiaan eli alkukalvonsa kulmaan, jossa julistettiin Finnalla olleen 2,3 miljoonaa kävijää vuonna 2018. Koska tein työkseni useita vuosia verkkosivustojen käyttäjästatistiikkaa, tiedän, että sana kävijä kuullostaa asiaan perehtymättömien korvissa helposti uniikilta ihmiseltä. Joten twiittasin "Eikö voitaisi esittää käyntejä eikä epävarmoja ja epäselviä "kävijöitä"? (Kyllä, käyntikin on määritelmäkysymys. Mutta silti.)" Kun Finnan Twitter-tilillä satuttiin poimimaan esiin sama luku, ärsyynnyin lisää ja kysyin "Miten olette määritelleet ja mitanneet "kävijän"?". Tilaani ei ollenkaan auttanut vastaus "Kävijöillä tarkoitamme toisistaan erotettavissa olevia käyntejä.", sillä käsitteiden sekoittamista toisiinsa inhoan yli kaiken. Joten vastasin "Mutta jos tosissaan "käyntejä" niin miksi puhutte kävijöistä? Tai, kyllähän minä syyn tiedän - antaa vaikutelman, että lähes puolet kansasta olisi palvelun käyttäjiä. Ihan pikkasen epärehellistä, IMHO." Finnan tiliä oli hoitamassa viestinnän ammattilainen, joka jatkoi rauhallisesti "Käytämme standardin mukaista tapaa määritellä miten käynnit erotetaan sivulatauksista. Jos sama kävijä tulee eri päivinä, lasketaan tämä eri käynniksi." Toisin kuin minä: "Eli, kun yhden "käynnin" aikana kirjaudun kolmella kirjastokortilla ja yksillä yliopistotunnareilla, olenko tilastoissanne yksi käynti vai viisi (mukaanlukien kirjautumattoman tilan)? Jos viittaatte "standardiin", niin sille tarvitaan tunnistetiedot." Mystisestä standardista ei tullut tietoa, mutta sain vakuutuksen, että "Olet tilastoinnissamme tässä tapauksessa yksi käynti". Mikä viittaa siihen, että määrittely nojaa evästeisiin ja/tai IP-osoitteeseen sekä tietenkin johonkin aikaväliin, jonka inaktiviteetti päättää käynnin. Tai jos otan Finnan vastauksen kirjaimellisesti raja on päivämäärän vaihtuminen. Digime:n etusivulla oli linkki Finnan käyttö ja trendit 2018 -raporttiin, jossa metriikkana tosiaan oli käynnit eikä kävijät. Mistään standardista ei ole puhetta, vaan viitataan käytettyyn mittausohjelmistoon. Johon toivottavasti joku on perehtynyt, vaikka rapsan tekemiseen oli käytetty konsultteja. Finna-esityksen varsinainen asia meni siis aika lailla ohi. Noteerasin kuitenkin suunnitelman mahdollistaa joukkoistaminen museoiden aineistojen kuvailussa. Erittäin mielenkiintoista. Olen nimittäin viime aikoina yrittänyt Finnaa käyttäessä jaksaa mömmöä nähdessäni painaa "ota yhteyttä" -nappia ja valittaa sinne muun eetterin sijaan. Enimmäkseen olen saanut asiallisia vastauksia sähköpostiin. Mutta muutoksien toteuttaminen ei ole aina niin helppoa eli Museovirastosta on jo kahdesti todettu, että kokoelmajärjestelmänsä vaihdon takia mitään ei nyt voida tehdä. Jaksavatkohan säilyttää muutostarpeet ja näpytellä niitä systeemiin myöhemmin? Eli joukkoistamiseen palaten tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mitä museot tekevät tai pystyvät tekemään annetulla tiedolla. Ehkä se jätetään suosiolla Finnaan eikä yritetä vientiä kokoelmatietokantaan? Joukkoistamisen tulevaisuuden kehityksenä mainitsi myös Helsingin kaupinginmuseon työntekijä päivän päättäneessä paneelikeskustelussa. Mielenkiintoista. HKM:nkin suuntaan kokeilin nimittäin "ota yhteyttä" -nappia kirjoittaessani Töölön tehtaasta . Toistaiseksi ei vastausta. Ehkäpä aikansa menee miettiessä (kuulemma saapuvia) faktatarkistuspyyntöjä kuvistaan tehtyihin kirjoihin. Taitaa mennä jonkin aikaa, ennen kuin yritän uudelleen.

Avainsanat: yrittää voida viestintä verkossa verkko vastaus varsinainen valtiovarainministeriö vaikutus töölö tässä työntekijä twitter tuomio tulevaisuus trendi tolonen todettu ajatus aika tehtävä tapani tapa säilyttää sähköposti syy suunnitelma suosio sana riitta raja raha päättää päivä puhe pohtia paperi palvelu painaa osoite onni ongelma oikeus nähdä nappi määrittää museo mitä minä luku linkki laskea laittaa käytetty kävijä kirjoittaa kirjaimellisesti kiinnostavaa kehitys kansallisarkisto jättää julkinen johtava jaksaa inho ihminen helsinki eu esitys esittää erkki antaa ammattilainen tili tietosuoja tekstitys tekeminen


blogivirta.fi