Tänään on 23.09.2019 06:04 ja nimipäiviään viettävät: Mielikki ja Tekla. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Plöki/Notatki z podziemia:

Älyllisen konservatiivisuuden mureneminen - Hur intellektuell konservatism vittrar bort

Julkaistu: · Päivitetty:

Miikka-Markus Leskisestä ja Kristillisdemokraateista laatimani kirjoitus antoi aihetta sanoa vielä pari sanaa konservatiivisuudesta. Jo pitkään sekä minä että viisaammat miehet maailmalla olemme nimittäin joutuneet huomaamaan älyllisesti edes jotakuinkin rehellisen konservatiivisuuden olevan katoavaa kansan- ja kansainvälistä perinnettä. Sen sijaan on tunkeutunut raaka ja törkeä populismi. Den drapa jag skrev om Miikka-Markus Lehtinen och Kristdemokraterna gav anledning att plita ned ännu ett par ord om konservatism. Sedan länge har både jag och klokare män ute i världen nämligen sett oss tvungna att konstatera, att intellektuellt någorlunda ärlig konservatism håller på att helt försvinna, både hos oss och internationellt. I stället har vi fått en brutal och fräck populism. Pidän tätä kehitystä valitettavana. Itsehän olen tietysti nykyisten "konservatiiviemme" eli perussuomalaisen äärioikeiston näkökulmasta takaraivoonammuttava äärivasemmistolainen, mutta normaalissa - persuja edeltävässä - maailmassa koin olevani monilta yksittäisiltä poliittisilta impulsseiltani aika konservatiivi.  Jag beklagar denna utveckling. De som i dag kallar sig konservativa - den sannfinska extremhögern - ser mig givetvis som en vänsterextremist de helst ville avrätta på fläcken, men i den normala värld som existerade före sannfinnarna var jag på många sätt konservativt lagd eller inspirerad. Tunnetusti olen niin ankara raittiusmies, ettei minulla olisi mitään Hizbollah-tasoista viinakieltopolitiikkaa vastaan, ja tämä juontaa viime kädessä juurensa vanhoillisesta kotikasvatuksesta. Kannatan myös ruotsin kielen aseman säilyttämistä ja toisen kotimaisen kielen opetusta kaikille pohjimmiltani konservatiivisista vaikuttimista. Ja mitä sitten tulee maanpuolustukseen, nuoruuteni pasifistisilta harharetkiltä palattuani olen sitä mieltä, että Venäjä pysyy toistaiseksi vihollisena ja uhkana ja että perinteisessä maanpuolustushengessä on paljon hyvää. Som bekant är jag en sträng helnykterist: skulle det införas ett spritförbud på Hizbollahnivå i det här landet, så skulle det inte ändra på någonting i mitt liv. Nykterheten är i princip en följd av konservativa aspekter i min uppfostran. Jag vill naturligtvis också behålla svenska språkets ställning i Finland och svenskundervisningen för alla finsktalande därför att jag är konservativt lagd. Vad sedan gäller försvaret, har jag, när jag väl vänt hem från min ungdoms pacifistiska villovägar, kommit till slutsatsen att Ryssland under överskådlig framtid förblir en fiende och ett hot och att mycket talar för traditionell försvarsvänlighet. Tuskin kukaan muukaan on johdonmukaisesti "vihervasemmistolainen" tai "vasemmistoliberaali". Meillä kaikilla on sekä konservatiivisia, liberaaleja että vallankumouksellisia impulsseja. Jokainen on sekä vähän maailmankansalainen että vähän nationalisti. Jokainen on sekä vähän uskonnollinen että vähän ateisti. Jokainen on sekä vähän militaristi että vähän pasifisti. Ja tähän tyyliin useimpien ihmisiä jakavien kysymysten suhteen. Jag antar att ingen är konsekvent och undantagslöst "grön" eller "vänsterliberal". Vi alla har både konservativa, liberala och revolutionära impulser. Var och en är både lite världsmedborgare och lite nationalist. Var och en är både lite religiös och lite ateist. Var och en är både lite militarist och lite ateist. Och så här går det egentligen med alla tvistefrågor som delar folk.   Pienehköjen konservatiivisten puolueiden, kuten vaikkapa Kristillisdemokraattien, sauma merkittävään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on ollut siinä, että ne voivat puhutella sellaisten ihmisten yksittäisiä konservatiivisia impulsseja, jotka eivät välttämättä ole kokonaisnäkemykseltään konservatiiveja. Silloin kun minä nuorena äänestin kristillisiä raittiusmiehen protestina, lähdin siitä, että joiltakin osin kannattamiani liberaaleja tai vasemmistolaisia aatteita ajavat yhteiskunnassa jo toiset, voimakkaammat puolueet, ja että minä saatoin äänestää raittiushenkisyyteni mukaan, koska se nyt kuitenkin oli ja on minulle aika tärkeä identiteettikysymys ja koska raittiutta ei kukaan muukaan ajanut kuin Kristillisdemokraatit. Relativt små konservativa partier, som t ex Kristdemokraterna, kan ibland spela en betydelsefull roll i politiken genom att tilltala konservativa impulser hos människor vars helhetssyn på samhället inte nödvändigtvis är konservativ. När jag som en ung man röstade på kristdemokraterna för att s a s inregistrera min protest som helnykterist, utgick jag från att de liberala idéer eller vänsteridéer som jag i viss mån var anhängare av redan representerades av andra, starkare partier och att jag sålunda kunde rösta enligt min helnykterism, eftersom den alltid har varit en viktig identitetsfråga för mig och eftersom det bara var Kristdemokraterna som var ett uttalat nykterhetsparti.  (Siihen aikaan raittius oli nimenomaan nuorten ihmisten keskuudessa täysin marginaalissa. Jos olisin nuori nykymaailmassa, minun ei tarvitsisi äänestää raittiuspuoluetta, koska nykynuoret uskaltavat olla raittiita paljon avoimemmin, eikä raittiuden takia tarvitse pelätä joutuvansa sosiaalisesti niin eristyksiin kuin muutama vuosikymmen sitten. Nykynuorille raittius tuskin edes on mikään erityinen identiteetti isolla I:llä, se on luonteva elämäntapa, jonka voi ja saa valita siinä missä minkä tahansa muunkin.) (På den tiden var nykterheten särskilt bland unga människor helt marginaliserad. Skulle jag vara ung i dagens värld så skulle jag inte behöva rösta på ett nykterhetsparti, för i dag vågar unga människor vara nyktra helt öppet, och nykterhet innebär inte en sådan social isolering som för ett par årtionden sen. För dagens ungdomar är nykterism knappast ens en särskild identitet med stort I, utan en naturlig livsstil som man kan välja precis som vilken som helst annan.)  Nykyään "konservatiivisuudella" tarkoitetaan kuitenkin aivan muuta. Silloin kun itse nettikolumnistina ajoin valikoivasti tiettyjä konservatiivisia asioita, persujen nettiprikaati katsoi, että minulla oli jonkinlainen velvollisuus allekirjoittaa koko "poliittisen epäkorrektiuden" aatepaketti ruotsin kielen vastaisuuksineen ja rasismeineen. Olisi pitänyt nähdä esimerkiksi vasemmisto tai sosiaalidemokraattinen puolue läpeensä pahoina hirvityksinä, ei puolueina, joiden kanssa en välttämättä ole samaa mieltä asioista ja joiden en välttämättä katso kaikilta osin vievän yhteiskuntaa oikeaan suuntaan, mutta joilla ymmärrettävistä syistä on kannatusta yhteiskunnassa. I dag menar man någonting helt annat när man talar om "konservatism". När jag som webbkåsör tillät mig att ta ställning för vissa konservativa målsättningar, ansåg den sannfinska webb-brigaden att jag på något sätt var förpliktigad att acceptera hela det "politiskt inkorrekta" idépaketet inklusive svenskfientligheten och rasismen. Sannfinnarna krävde att jag skulle se t ex vänstern eller socialdemokratiska partiet som alltigenom onda monster, inte som partier som jag inte nödvändigtvis är enig med och som enligt min åsikt inte nödvändigtvis för samhället i rätt riktning, men som av förståeliga skäl åtnjuter stöd i samhället. Minullahan oli ja on periaatteessa postmodernin liikkuvan äänestäjän maailmankuva, eli ketä vain voi vaaleissa tukea joka sillä hetkellä vaikuttaa siltä mitä yhteiskunta tarvitsee, ja minulla joka tapauksessa yksilönä on aina jotakin hampaankolossa aivan mitä tahansa puoluetta vastaan. Minä olen suvereeni äänestäjä, "kansalainen, joka valitsee kuninkaan ja syöksee valtaistuimelta tyrannin", ja minun äänestäni on sitten eri puolueiden parhaansa mukaan kilpailtava. Min världsbild var och är, när allt kommer omkring, en rörlig postmodern väljares: jag är beredd att rösta på vem som helst som i den tidpunkten förefaller vara vad samhället behöver, och under alla omständigheter har jag som individ alltid någonting  emot vilket som helst politiskt parti . Jag är en suverän väljare, en "medborgare som utser konungen och störtar tyrannen", och de olika partierna får sen konkurrera med varandra om min röst. Niin kauan kuin puolueetkin - olivatpa oikeistolaisia, vasemmistolaisia, keskustaa, vihreitä, liberaaleja tai mitä milloinkin - ovat tyytyväisiä pelaamaan näiden sääntöjen mukaan, asiat ovat periaatteessa mallillaan ja demokratia toimii. "Maahanmuuttokriitikot" ja persujen nettikommandot ovat kuitenkin toista mieltä. Heillä on mielestään yksinoikeus vaatia kaikilta vähänkin konservatiivisilta ihmisiltä, että nämä liittyvät heidän vallankumoustaisteluunsa koko oikeusvaltiota vastaan. Så länge partierna - vänster-, höger-, centerpartier, gröna eller liberaler, vad det än är för partier - nöjer sig med att iaktta dessa regler, står saker och ting till som de bör och demokratin fungerar. "Invandringskritikerna" och de sannfinska onlinekommandona är dock av annan åsikt. De anser sig få tvångsrekrytera alla någorlunda konservativa människor för sin revolutionära kamp mot rättsstaten. Kun poliittinen ryhmä esittää tällaisia vaatimuksia tavallisille kansalaisille, kyse on totalitarismista. Kansalaisella on oikeus päättää itse mielipiteensä, jopa valita à la carte -periaatteella yksittäisiä mielipiteitä eri mielipidekimpuista. Tai pitäisi olla. Valitettavasti persut ja äärioikeisto ovat aivan väkisin palauttaneet voimaan sellaisen tilanteen, jossa pitää olla kaikkien mielipiteidensä osalta joko "vihervasemmistolainen" tai "poliittisesti epäkorrekti", ja jos valitsee kantansa yksittäisiin kysymyksiin oman järkensä ja omantuntonsa mukaan, joutuu täysin marginaaliin. När en politisk gruppering vill tvinga vanliga människor att rösta på ett visst sätt o. dyl., handlar det om ren totalitarism. Medborgaren får själv besluta om sina politiska åsikter och ta ställning till enstaka frågor på ett a la carte-sätt, dvs. mixa och blanda höger-, vänster- och gröna åsikter precis som han vill. Eller det är så det borde vara. Dessvärre har sannfinnarna och extremhögern återinfört situationen i vilken man antingen är "grön vänster" eller "politiskt inkorrekt", och tar man ställning till enstaka frågor efter sitt samvete och sitt bästa förnuft, så blir man helt marginaliserad.  Tämä on johtanut sellaiseen tilanteeseen, että juuri maltillista porvarillisuutta tai järkevää konservatiivisuutta mielestään edustavat kirjoittajat ja ajattelijat huomaavat olevansa äärioikeiston ankarimman painostuksen alaisina. Stalinisti-, homo- ja narkkarileimat lyödään lujimmin ja kipeimmin juuri sellaisiin ihmisiin, joiden pieneen mieleenkään ei tulisi sanoa hyvää sanaakaan Stalinista, jotka suhtautuvat epäilevästi homoseksuaalien vapautusliikkeeseen ja jotka eivät ole eläissään viinaa maistaneetkaan, saati sitten laittomia huumeita. Det här innebär att det är precis de skribenter och tänkare som alltid sett sig som borgerliga eller moderat konservativa plötsligt befinner sig under massiv högerextrem påtryckning. Att bli brännmärkt som stalinist, bög eller knarkare svider värst när man aldrig ens kunde tänka sig yttra ett vänligt ord om Stalin, eller när man förhåller sig skeptiskt till bögarnas befrielserörelse eller när man aldrig ens smakat vare sig på brännvin eller på några olagliga rusmedel. Mikä tämän taustalla on? Ikävä kyllä yksi uskottavimmista tulkinnoista on, että vainoharhaisin vasemmistonäkemys on oikeassa. Eli siis se, että maltillinen konservatiivisuus ei koskaan ole ollut mitään muuta kuin viikunanlehti öykkäröinnille, törkeydelle ja suoranaiselle fasismille. Julkisuudessa on puhuttu kauniita perinteisistä arvoista ja isäin kulttuurin säilyttämisen tärkeydestä, mutta tämän retorisen verhon takana on aina piileskellyt alkukantainen murhan- ja verenhimo. Murhanhimoinen äärioikeisto viis veisaa perhearvoista ja kansallisesta kulttuurista. Vad står bakom allt detta? Tyvärr börjar den mest paranoida vänstersynen låta allt mindre paranoid och allt mer berättigad. Alltså, att moderat konservatism aldrig har utgjort någonting annat än ett fikonlöv att kamouflera rena grobianfasoner, brutalitet och fascism med. I offentlighet talar man en massa i nattmössan om hur viktigt det är att kämpa för traditionella värderingar och förfädernas kultur, men bakom denna ridå av retorik gömmer sig primitiv mordlystnad och blodlusta. Den mordlystna extremhögern ger katten i familjevänliga värderingar och nationell kultur.  Tarkoittaako tämä, että maltillisina konservatiiveina itseään pitäneet tavalliset ihmiset ovat salanatseja? Ei toki. He vain ovat antaneet salanatsien ulkoisen rekrytointi- ja mainospuolen hämätä itseään. Tavallinen, yksittäinen ihminen voi vilpittömästi uskoa maltilliseen konservatiivisuuteen, mutta tämän vainoharhaisen vasemmistotulkinnan mukaan hän erehtyy, jos kuvittelee minkään poliittisen tahon oikeasti ajavan asiaansa. Betyder det här, att vanliga människor som ansett sig vara moderata konservativa egentligen är smygnazister? Nähä. De har bara låtit sig vilseledas av smygnazisternas rekryterings- och reklamfasad. En vanlig människa, en individ, kan uppriktigt tro på moderat konservatism, men enligt den här paranoida vänstertolkningen misstar han sig om han inbillar sig att någon politisk grupp alls representerar hans intressen. Tälle tulkinnalle antaa tiettyä uskottavuutta se karkea tekopyhyys, joka luonnehtii vaikkapa persuja. Ei oikeasti noudateta edes niitä konservatiivisia arvoja, joita ollaan edistävinään . Puoluetta esimerkiksi johtaa mies, joka on aviolasten ohella pannut alulle lehtolapsen nuoren naisen kanssa. Puolue esiintyy isänmaallisena, mutta myötäilee Venäjän fasismia. Puolueessa toimii avoimesti homoseksuaalinen mies, joka on tuonut maahan afrikkalaisen poikaystävän - siis puolueessa, joka moittii suunnilleen koko muuta maailmaa homojen hemmottelusta ja kehitysmaalaisten maahantuonnista. Ja ennen nykyistä nousuaan puolue tuli kuuluisaksi siitä, että sen riveissä toimi ammattipainija, joka syytteli vihreitä rikollisia hyysääväksi huumeidenvapauttajapuolueeksi ja joka itse syyllistyi sekä väkivaltarikoksiin että huumerikoksiin. Den här tolkningen blir trovärdigare när man reflekterar över den oförskämda skenhelighet som karaktäriserar t ex sannfinnarna: de ger egentligen strunt i de konservativa värden de påstår sig främja . Partiet leds t ex av en man som avlat ett utomäktenskapligt barn med en ung kvinna. Partiet kallar sig fosterländskt, men uttrycker sympati för rysk fascism. Inom partiet verkar en homosexuell man som importerat en afrikansk pojkvän till Finland - inom ett parti alltså som beskyller resten av mänskligheten för att favorisera homosexuella och importera utlänningar. Och när partiet var mycket mindre än i dag var röstmagneten en professionell brottare som anklagade de gröna för att fjäska för brottslingar och främja narkotikamissbruk - men som bekant begick mannen själv både våldsbrott och narkotikabrott.

Avainsanat: katso kansalainen kansainvälinen juontaa jonkinlainen jokainen johtaa ikävä ihminen identiteetti hän huume hur homoseksuaali homo hem hela mies mer men massa markus maailmankuva maailma luonteva lehtinen lande käsi kuningas kulttuuri kotimainen konservatiivi koko kirjoitus kirjoittaja keskusta kehitys poliittinen pitää persu perinne pelätä pari pannu oss opetus oikeus näkökulma nähdä någon nykymaailma nykyinen nuori nuorena ned muutama murha mot monster mitä mitt minä mig tavallinen tarvita sääntö svenska suhde stalin sosiaalinen social sin sedan sauma sannfinnarna ryssland ryhmä ruotsi rikollinen redan raaka päättää puolue puhua populismi äänestää äänestäjä yksittäinen yksinoikeus yhteiskunta vuosikymmen voima voi ville vill viina verho venäjä velvollisuus vasemmisto vara valita vaikuttaa vad vaatimus vaatia vaalit uskonnollinen uskoa uhka tuli tukea tietty äärioikeisto edustaa dessa denna demokratia dagens bli ateisti asema arvo antaa ankara andra allt allekirjoittaa ajaa aika aate gäller folk finland fasismi ex esittää esimerkki erityinen elämäntapa


blogivirta.fi