Tänään on 16.09.2019 19:07 ja nimipäiviään viettävät: Hilla, Hellevi, Hillevi, Hille ja Helvig. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Viron Veräjät:

~laskuja~

Julkaistu: · Päivitetty:

~ennen vanhaz rättsinäm peäl suihkai da lumeh vierittelih~ (hedelmällisyystaikoja, vrt. alasti) ~nagrau hyvin riemoileh~ ~vanhembien vieruo nouvammo~ (tapoja) ~mua dai viero, lindu dai kieli~ ~mi lindu se i kieli, mi mua se i viero~ ~mi mua, se i viero, joga kohtaz omad virrad~ (tapoja tarkoittavia sanoja) ~mua vieröy, pesku~ ~savi vihmal vieröv alah~ ~sanottih jotta kum meri oaltuou nin ne oallot vieriy sielä taivahalla~ (revontulet) ~virda vieröy~ ~kare vieröö järvie myö~ ~vezi vieröö myödämägeh~ ~miä vierin aivozeh maata~ (aikaisin) ~sillä kuulla hyö vierräh kai~ (vierivät talviunille, lokakuulla karhut) ~rebo mäni suurella meällä i vieri moate~ ~pidäy kodvazeks vierrä tilal lebiämäh~ ~päivitez vieröy sygyzyl, dällez illampäiveä ni päivit ei enämbi~ (päivetys häviää) ~kunna tuuli tuulou, sinn i mieli vieröy~ ~vierdoikangi on koivuine, naizil hoabaine~ (kaskella käytetty kanki) ~nagriz palandahizen jälgeh kazvav vierdomoah~ ~lumen kirjois pidäy jo loadie vierdoipuut kuivamah~ ~vierdäjäd ollah katso, savu nägyy~ ~ei pie unih vieruija~ (luottaa) ~mejjän jytyi vierujjah~ ~laps emeä vieruittsou, ei deä emäz ni kunne~ (seuraa, tottelee) ~pahoi ku roadau, ga omaheng ei vieruitse händy~ (oma henki, vrt. suojelushenget) ~tejjäm mägi on vieruzu~ ~vieruzu mua~ (viettävä) ~vierukko tie~ ~katso pessez vierähtih vähäzel jupka~ (haalistui hame) ~veezolija kivi~ (vedenalainen) ~Kata vie viestin työndi, kutsui käymäh~ ~viestii tuli koispäi hyviä~ ~juoksoo viestil~ ~viestilöil käveli~ ~sotku poigii viettelöy, ujumah~ (johdattaa veteen, opettaa uimaan) ~se on ajjan vietoz, k on lapsi~ ~viedralla otettih avannosta vettä da koattih vai itselläh peällä~ (sangolla) ~kankaheinöä vietsaijah~ (hankitaan) ~lähemmä yhessä kankaheinöä vietsaimah~ ~käiz viettäy lastu~ (johdattaa, taluttaa) ~sorzu viettäy poigazii uidelemah~ ~älä nuordu ni kos pahah vietä~ (pahah eli vieraaseen elämään) ~se oli semmoni, jotta se hyviv viettäy vain sinne~ (viettää, tervahaudan keskelle) ~vietteä hyveä el aigoa~ ~yödä vietimmö~ ~ildoa viettäy, ei viere muate~ ~pajon viettäi~ (esilaulaja) ~aigu viettävyi hätkekse, venyi pitkäkse~ ~ikäv on yksin öitä muata, pimijöitä vietätellä~ ~veetöi maa se ruskia mulda~ (vedetön, punainen multa) ~vietöi koht om mägräm pezä~ ~vihoa pitäy~ ~mie siula tämän vihan tazoan~ ~vihoa pietäh toine toizen peällä~ ~heän mäni vihoa tazoamah~ (kostamaan) ~vihoa kantav toizen peällä~ ~sill ov vanhoa vihoa~ ~vihoa pideä sidä jälgie~ ~hänen ke meilä vihua ni konza ei ole keskenäh~ ~älä piä vihaa minuu kohtah~ ~lapsih vihoa ajau~ ~siin oli meilä siinä vähäm matam peässä semmoni jotta se tiesi niitä tulev vihoja~ (lukuja tulen vihoihin) ~keärmehen viha~ ~mato syöpi moav vihat, tsitsiliusku tiev vihat, skokuna vejev vihat~ ~em muissa alkuo sitä keärmehev vihah kum puhutah~ ~mado viham pani~ (vihan eli myrkyn) ~vilun viha mäni jalgah~ ~palahuo tulen viha puhutetah~ ~mado nuokkoau, ga sid viham panou~ ~vilun viha on sormiloiz~ ~mavon suus kudai hein on, se on vihaheiny, sehäi hein avoau lukud~ ~ta yhen kerran oli yhellä isännällä vihani heponi~ (vieraat "isännät" vieraine hepoineen, yhä tänä päivänä maassa valtaa pitävät valkoiset mustalaiset, "eurooppalaiset") ~vihmua vaste ne itikädgi ollah vihazembat~ (itikat) ~koiru on vihaine, älä mene lähäl~ ~vihaizet kynned on kotkal~ (terävät) ~vihani pakkani~ (kireä) ~vihani tuuli~ ~vahvatsut ollah kovoav vihaset, niitä pitäy monet suutkat livottoa~ (vahverot, suutkat=vuorokaudet) ~vihain on vahalaukku suolaz olemattah~ ~koirampurtu on vihaine~ (tulehtunut) ~kevät tuli, pikkusen savotittih vihahtamah kentät~ (vihertämään) ~nurmi vihahti kun sato~ ~mettsä vihahtau~ (vihertyy, keväällä) ~vihahtaa muam pinda~ (keväällä) ~moa vihahtih keveäl~ ~mettsy vihahtih, lämmät ku loadi~ ~mettsy vihahtuu~ ~moan vihahutti vihma~ ~vihmu vihahutti villad~ (vihertyvät villat, vrt. omat niittyvillat, suovillat) ~kirvehez on ylen vihazu terä~ ~vihazat kynned~ ~mavonnokkav on vihazu, puhaldau jallan~ ~vihakka tuuli~ (pureva) ~tuaz rupieu lunda laskomah kun on näin vihakka tuuli~ ~vihakka siä~ ~vihakasti tuulou~ ~vihakka on vahoi~ (vahvero) ~vai ku suolaz istuo, ga suola vihakkuon leikkaa~ (rouskuista) ~vihalline ristikanza~ (rakkautta ja anteeksiantoa teeskentelevät vihaajat, mitä enemmän sääntöjä sitä enemmän teeskentelyä, päivän palvojalla 2 sääntöä, paistaa=menoks, ei paista=saa laiskotella eli tehdä sisätöitä, 0% teeskentelyä, 100% omaa) ~moan vihannoitti~ ~vihandua nurmie mie en ni konza mäne talluamah~ (vihertävää nurmea, pidetään pyhänä) ~vihanda heinikkö~ ~marjat ollah vielä vihannat, ei sialissuttu~ (kypsytty) ~vihanta vesi~ (samea) ~vihanda pilvi~ (siniharmaa, sateenharmaa) ~vihandu pilvi, kozgo vihmuu, kozgo muga menöy~ ~moa vihandui~ ~taivaz vihandui~ (tummui sateenharmaaksi) ~vihapäissäh emätteä riitsallutti~ (emättää=kirota, kutsua emo-jumalattaria) ~vihassuksen lauhutti~ ~mie vihassuin sium peäl~ ~no sehän Kirsti rupesi sitä heti vihoamah sitä Elinoa~ (vieraat suurperheet=vieraat ongelmat) ~mie ev vihua~ (viha=hetkessä elämisen vastakohtaa) ~oigevuol päiväl vihoaa minuo~ (ilman syytä, Päivä=omia oikeuden jakajia, näkee paljon) ~lasta vihuau navasta~ (vihoittelee, särkee) ~mitä paikkoa vihasi sitä paineltih merajulla~ (rasvalla) ~joko napoa vihoau tahikka ninkum poikalapsella ninkun kalkkuja vihoau~ (kriisitauti) ~peätä vihoau~ ~hambahie vihuau~ ~vihattomuz on kaikis paraz eläjez~ (oma eli vihaton elämä) ~ne ollah vihavemmat~ (kusiaiset) ~verizeks vihavui~ (punaiseksi, kasvot) ~vihavundalleh oli ga lauhtui~ ~roanu vihavui pahettuu, kivistämäh rubei~ (roanu eli haava) ~ta vielä ne havup pannah ninkuv vihkiep puolen toisen~ (vihi=lintuansan johdeaita) ~paned yhteh vihkieh viizi anzoa~ ~sinne dätäd vielä puuda tuuanne vihkieksi~ ~vihke luaitah närähäzistä i mändähäzistä~ (lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)

Avainsanat: yle yksin villa viha vesi valta valkoinen tuuli tuli sääntöjä suola savu sanakirja päivä punainen pilvi pie opettaa oikeus mitä mieli meri maa käytetty kuulla kirsti kieli katso karjala henki ev emo


blogivirta.fi