Tänään on 17.09.2019 07:13 ja nimipäiviään viettävät: Aili, Aila, Hildegard ja Hildegerd. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kuuta osoittava sormi:

Nyrkki leuan alla?

Julkaistu: · Päivitetty:

Talouspolitiikkaan on viimeistään kolmannen vuosituhannen alusta tullut uusi  ulottuvuus, keskuspankkiraha. Rahapolitiikkahan ei ole enää lähes viiteenkymmeneen vuoteen ollut sidoksissa  peräiseen kultakantaan, vaan rahan vakaus perustuu muunlaisiin vakuuksiin. Siksi dollari ja Saksan markka aina ovat olleet vahvoja valuuttoja ja dollari on sitä edelleenkin. Saksan markan on korvannut monella tapaa Euroopan valuuttaunionin rahayksikkö euro. Se uusi ilmiö, joka on tullut kuvaan mukaan on rahan endogeenisuus, poliittisiin päätöksiin perustuva  rahan luominen ja kaksinkertainen kirjanpito, jolla rahan sijoittumista ja kulkua seurataan. Saattaa tuntua ehkä yllättävältä, miten raha syntyy ja kuka sitä tekee. Pankkilaitos kokonaisuudessaan tekee velkasuhteita muodostaessaan rahaa ja niin voi tehdä myös ahapoliittisesti itsenäinen valtiokin. Euroopan keskuspankki tekee päätöksillään, velkakirjojen ostoillaan ja jatkossa ehkä muillakin toimenpiteillään rahaa. Määrällisellä elvytyksellä ja valuuttaunionin jäsenmaiden velkakirjojen ostoilla luotiin "likviditeettiä" tuhansilla milljardeilla euroilla ja tämä piristysruiske nosti eurovaltiotkin hetkellisesti kasvun kauteen, vaikka määrällisen elvytyksen eurot piti EKP:n peurssääntöjen mukaisesti suunnata pankki- ja yritysmaailman tarjontapoltitiikkaan. Euroopan Keskuspankilla on siten jatkossakin erityisen merkittävä rooli keskuspankkirahan luojana ja koko mantereen talouspolitiikan monetaarisena toteuttajana, vaikka varsinainen talouspolitiikka kuuluu edelleenkin - ainakin muodollisesti - Euroopan Unionin poliittisen päätöksentekokoneistojn ruoteliin. Mikä on politiikan ja EKP:n suhde? Finanssipolitiikka - poliittinen talous -  ja rahapolitiikka - monetaristinen tekniikka - näyttävät jo nyt sekoittuvan toisiinsa; kun Kreikka asetettiin taloudellisten kurinpitotoimine kohteeksi, oli Euroopan keskuspankki mukana troikassa asettamassa Kreikalle sanktioita. Kreikka ei päässyt myöskään määrällisen elvytyksen piiriin kuin aivan loppuvaiheessa ja silloinkin EKP:n muuttuneen asenteen johdosta. Toteuttaessaan toimintaansa EKP tulee noudattaa Euroopan unionin konsolidoidun perussopimuksen 130. artiklaa, jonka mukaamn "Käyttäessään sille perussopimuksilla ja EKPJ:n ja EKP:n perussäännöllä annettuja valtuuksiaan tai suorittaessaan niillä sille annettuja tehtäviään ja velvollisuuksiaan Euroopan keskuspankki tai kansallinen keskuspankki taikka Euroopan keskuspankin tai kansallisen keskuspankin päätöksentekoelimen jäsen ei pyydä eikä ota ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta eikä miltään muultakaan taholta. Unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat kunnioittamaan tätä periaatetta ja pidättymään yrityksistä vaikuttaa Euroopan keskuspankin tai kansallisten keskuspankkien päätöksentekoelinten jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään." Perussopimuksen 182 artiklan 3. kohdan mukaan "Euroopan keskuspankki on oikeushenkilö. Sillä on yksinoikeus antaa lupa euron liikkeeseen laskemiseen. Euroopan keskuspankki on riippumaton käyttäessään valtuuksiaan ja huolehtiessaan varainhoidostaan. Unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä jäsenvaltioiden hallitukset kunnioittavat tätä riippumattomuutta." EKP siis toteuttaa Euroopan Unionin rahapolitiikkaa suhteessa jäsenvaltioihin eikä sen itsenäiseen päätöksentekoon perussopimuksen mukaan puututta. Tämä antaa EKP:lle vahvan vaikuttajan ja toimijan roolin koko yhteismarkkina-alueella. Tästä tulemmekin Suomen hallituksen EU:n puheenjohtajakaudelle asettamiin kahteen merkittävään päätavoitteeseen, EU:n rahoituskehyksen kehittämiseen ja oikeusvaltioperiaatteen toteuttamiseen. Suomi on selväsanaisesti ilmoittanut ja myös ehdottanut, että jos joku jäsenvaltioista ei ole valmis seuraamaan Euroopan komission päätöksiä jossakin keskeisessä hankkeessa, Unioni ottaa käyttöön sanktioita jotka sisällöllisesti tarkoittavat rajoituksia Euroopan Unionilta tuleviin tukiin. Kun Euroopan Unionin suurten strategisten hankkeiden rahoituksessa EKP:lla on määrällisen elvytyksen (QE) tapaan merkittävä rooli, jää miettimään, millä tavalla jo ennestään veteen piirretynä viivana toimiva ero Euroopan Unionin talouspolitiikkaa toteuttavan finanssipolitiikan ja EKP:n rahapolitiikan välillä toteutuu. Kreikan esimerkki osoittaa, että jo määrällisen elvytyksen rajoittaminen vetivät EKP:n mukaan Euroopan Unionin talouspoliittisiin linjauksiin ja sanktioihin. Jos rahapoliittisa sanktioita ryhdytään laajemmin käyttämään oikeusvaltioperiaatteen läpiviemiseen, nostaa se EKP:n tietynlaiseksi nyrkiksi jäsenvaltioiden leuan alle ja tätä kautta myös poliittiseksi toimijaksi, joka saattaa kylläkin tukea Euroopan komissiota sen tavoitteissa, mutta "ei pyydä eikä ota ohjeitaunionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta eikä miltään muultakaan taholta." Uusliberaali "vain mielikvitus on rajana" talouspolitiikka oli Kreikan oman kokemattomuuden rinnalla se tekijä, joka sai koko valtion pysyvään ja vuosikymmeniä jatkuvaan velka- ja kurinpitokierteeseen. Unkari ja Puola ovat joutuneet  EU:n kanssa ristiriitaan pakolaispolitiikan ja demokraattisten oikeuksien rajoittamisesta seuranneiden syytösten ja kurinpitovaatimusten kanssa. Myös korruptio on otettu esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen sääntöjä loukkaavavna toimintatapana - josta on erityisesti syytetty Romaniaa. Entä jos pohjoismaista hyvinvointivaltiota vahvistamaan pyrkivä hallitus joutuu samalla tavalla ristiriitaan vaikkapa kasvu- ja vakaussopimustemn rajoitusten ja konsolidoidussa perussopimuksessa demokraattiselle valtiolle asetettujen rajoitusten kanssa? Kun tarkastelen tehtyjä ehdotuksia sanktioista sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelmaa mielessä pitäen, muistan jo 1952 periaateohjelmassa puhutun "demokrataista elämätapana ja yhteistyön välineenä". Erityisen tärkeänä koen tuon periaatteen toteuttamisen kansojen välillä ja erityisesti valtiollisissa suhteissa. Onko liian rohkeaa todeta, että pelkkä ekonomistinen tai juristeriikkaan liittyvä lähestymistapa ei tavoita yhteisen hyvinvointivaltion sosiaalipsykologista ydintä? Ekonomia pitää tärkeänä vain rahavirtoja ja pääomaliilkkeitä, juristiikka puolestaan nojautuu pääasiassa sanktioihin. Kumpikaan ei ota suoranaisesti kantaa demokratian kannalta olennaiseen yhteisen hyvinvoinnin tavoitteluun. Euroopasta puhuttaessa se tarkoittaa suuria makrotaloudellsia  uhkia, haasteita, tavoitteita ja hankkeita, joissa toimintaa tulisi saada ripeästi ja dynaamisesti käyntiin. Olen jo aiemminkin blogissani viitannut huolestuttavaan mahdollisuuteen, jossa rahapolitiikkaa ryhdytään käyttämään poliittisena välineenä Euroopan unionin "Mahdollsimman tehokkaan markkinatalouden"  tavoitteiden saavuttamiseen estämällä endogeenisen rahapolitiikan käyttö demokraattisen valtion vahvistamiseen. Suomen hallituksen molempien päätavoitteiden, EU:n rahoituskehyksen ja oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisen yhteydessä pitäisi siis tarkastella myös Euroopan Unionin omien, kiveenhakattujen periaatteiden oikeusvaltioperustaa ja tarvetta koko rakenteen kehittämistarvetta kohden syvempää demokratiaa ja poliittista moniarvoisuutta. Tarvitsevatko Euroopan Unionin jäsenvaltiot uhkaavan nyrkin leuan alle taloudellisten sanktioiden muodossa? Kansanvaltaien elämäntavan ja yhteistoiminnan kannalta tämä lähestymistapa tukee nationalistista itseymmärrystä ja loukkaa helposti myös kansallista oikeudetuntoa. Eino Leinoa  mukaillen:"edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie."

Avainsanat: ehdotuksia dollari demokratia demokraattinen blogi antaa alusta eurooppa euro eu esimerkki ero ekp eino pankki ottaa osoittaa onko oikeus ohje noudattaa nostaa merkittävä markka mantere lupa liikenne leuka kuva kultakanta kreikka korruptio komissio koko kirjanpito keskuspankki kasvu kantaa kansa kansallinen jää jäsenvaltio jäsenmaa jäsen jolla jatko itsenäinen ilmiö hyvinvointivaltio hyvinvointi hallitus talouspolitiikka talous taho sääntöjä suuri suomi suhde seurata saksa saada rooli rohkea raha päätös puola politiikka poliittinen pitää piiri perustuva periaate yritys yksinoikeus yhteistyö vuosikymmen voi vesi velka varsinainen valtio valmis vaikuttaa vahva uusi unkari unioni uhka tupa tuntua tukea toteutua toteuttaa toiminta todeta tie tekniikka tekijä tavoite tarkoittaa tarkastella tapa


blogivirta.fi