Tänään on 16.09.2019 05:02 ja nimipäiviään viettävät: Hilla, Hellevi, Hillevi, Hille ja Helvig. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kuva ja sana | Word & Image:

Kaappifenno | One Letter to Teemu Keskisarja

Julkaistu: · Päivitetty:

Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidille (2019). K iven kaapissa kymmeniä kuoria              satoja lähettämättömiä kirjeitä, tyhjiä postikortteja Mannerheimin Lausannen ajan perintönä. Södergranin kissa kuuli lukemattomia                    juttuja eteläkuusesta, joka vaelsi Pietarin suunnasta auringonlaskuun.                    Mitä on tämä perintö, ihmisen kaipuu toista kohti, yhteen, aikaan jossa kahden hiukkasen etäisyys nolla 1 ?                       Runkkareiden somettelua, vastaa aikansa kansalliskiivailija 2 . Fennomania suojeli  ja tuhosi luontoa Kuka julisti ensimmäisenä, että Suomen luonto ja eläimet ovat tärkeitä? Historioitsija Teemu Keskisarja n mukaan ”tietenkin 1800-luvun fennomaanit”. Keskisarjan sanoin: Ei vihreä liike ole tietenkään mikään Stasin 1970-luvulla soluttama liike, vaan sillä on kauniit juuret suomalaisuusliikkeen sielunmaisemassa. Kuka on ensimmäisenä julistanut, että Suomen luonto ja eläimet ovat tärkeitä – no tietenkin 1800-luvun fennomaanit! (HS 8.9.2019) Niin tästä kuin monesta muusta Keskisarjan väitteestä voidaan olla toista ellei kolmatta mieltä. Jos fennomaaneihin lasketaan esimerkiksi kirjailija Zachris Topelius , vaikka hän tähdensi myös Ruotsin perinnön ja ruotsin kielen merkitystä Suomessa, niin hänen suhtautumisensa luontoon ja eläimiin oli liki päin vastainen kuin toisella ruotsiksi kirjoittaneella fennomaanilla J. W. Snellman illa. Topelius halusi suojella luontoa siinä missä Snellman näki aarniometsät peltojen pohjana. Kun Topelius perusti yhdistyksen pikkulinnuille, Snellman halusi irrottaa kansan luonnon jalkapuusta. Snellmanin ymmärryksen mukaan paljain varpain pihalla kävelevät vain eläimet sekä muut sellaiset sivistystä vaille jääneet, jotka ovat hirttäneet itsensä luonnon jalkapuuhun lähinnä lukutaidottomuutensa takia. Jos Topelius näki villissä luonnossa itsessään oman arvonsa, Snellmanin Suomessa luonto ja eläimet oli sivistettävä, valjastettava valistuksen projektiin, joka tuottaa taloudellista hyötyä. Niin kuin on tuottanutkin tuhoamalla juuri sitä ”sielunmaisemaa”, josta vihreä liike sai ja on saanut syttyjä aina näihin kravattivihreiden aikoihin asti. Vaikka Keskisarja väittää, että ”elämme viheliästä ja mitätöntä aikakautta”, jossa häntä hävettää elää, epäilen niin tänään kuin 1800-luvulla suomenmielisyyden synnyttävän sekä hyvää että viheliäistä jälkeä maamme kielille, luonnolle ja eläimille. 1) Meiju Niskala : Sata kirjettä kuolleelle äidille (2019) 286. 2)  Tommi Nieminen : ”Kansalliskiivailija”, Helsingin Sanomat 8.9.2019. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006230367.html?share=f49d90377ed983c4687df8bef18ed3ea

Avainsanat: sivullisten arvostelut kirje kirjailija keskisarja kaunis kaipuu kaappi juuret julisti ihminen häntä hän https hs historioitsija helsinki esimerkki eläin sanomalehtiruno runo (poetry) lehdet äiti ymmärrys yhdistys w vihreä tyhjä tuottaa topelius tommi teemu taloudellinen suunta suomessa suomi suojella snellman sanomat ruotsi projekti postikortti pietari perintö nieminen muut mitä mannerheim maa luonto liike letter laskea kolmas kissa


blogivirta.fi