Tänään on 16.09.2019 05:39 ja nimipäiviään viettävät: Hilla, Hellevi, Hillevi, Hille ja Helvig. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kemppinen:

Äly jätättää

Julkaistu: · Päivitetty:

Kuvan esittämä kirja sisältää sen tiedon. Kirjan nimi on tietysti älytön.  Ennen käytettiin jopa sellaisia vihjaavia nimikkeitä kuin ”Tekoälystä”. Ystäväni mainitsi, että sellaistakin sanaa kuin ”algoritmi” on alettu käyttää jopa opiskelijoiden ja ammattilaisten keskuudessa holtittomasti.  Nyt joka tapauksessa Siukosen ja Neittaanmäen ihan tukeva kirja on väline ainakin kahteen tarkoitukseen. On ihmisiä – kuten minä – jotka haluavat Wikipediaa (engl.) selvästi seikkaperäisemmän esittelyn siitä, mitä pelottavaa tietotekniikassa on nyt tapahtumassa. Lukija voi olla valmis käyttämään 347 ison sivun lukemiseen menevän ajan ja miettimään asiaa. Minulle Neittaanmäen nimi oli riittävä perustelu. Hän on yksi niistä professoreista, joilla on erinomainen käsitys koko alasta. Professorin ammatissa spesialistit ovat eri joukko. Nimitys sisältää vihjeen, ettei asianomainen ole erityisemmin selvillä seikoista, jotka eivät ”kuulu omaan alaan”. Kirjan tärkein osa on uusi tieto siitä, mitkä suomalaiset tai Suomessa toimivat yhtiöt ovat tosissaan mukana tässä kehityksessä, joka muuten on aika lähellä myös robotiikkaa, mutta on jo mullistanut muun muassa postin ja pankit. Yhtä tärkeä on järkevä ja suppea selostus vaikeista uusista ilmiöistä, sellaisista kuin syväoppiminen, neuroverkko, koneoppiminen tai esimerkiksi IBM Watson. Tätä kirjaa kiittelee ja suosittaa mielellään, koska tekijät eivät ole humpsahtaneet pohtimaan älyä tai älykkyyttä. Tiedemaailman yksihelmasynti on tehdä päätelmiä sanoista, jotka ovat joskus itse keksittyjä. Ainakin itse varon kirjoja ja kirjoittajia, jotka selvittävät sanaa ”tietoisuus”. Eipä sillä. Luin arvostelun Wittgensteinia, Carnapia ja kumppaneita esittelevästä kirjasta, jollainen kuuluu olevan suomeksikin. Jäin miettimään, mitä Wittgenstein olisi ollut mieltä tietotekniikan piirissä esitetystä ajatuksesta, että kielen kuvaus vaatii enemmän laskentatehoa kuin kuvattava kieli. Matematiikkaakaan ei voi kokonaan kuvata eikä todistaa matemaattisin keinoin.  Tässä kirjassa ei mainita siitä, että Google Books  olisi ollut alkujaankin hanke tekoälyä, ei lukijoita varten. Ohjelmien ”opettamiseen” tarvitaan suunnattomasti aineistoa, kuten kirjallisuutta ja lehtiä. Tekoälyllä eli ”tietokoneella” on toteutettu Shakespearen sonetti, joka ei ole Shakespearen. Kone on sen kirjoittanut, eivätkä harrastajat eivätkä asiantuntijat onnistu erottamaan sitä aidosta. Kone osaa kirjoittaa tuhat sonettia minuutissa ja verrata jokaista aitoihin ja aikalaisten kirjoittamiin ja viilata itse omia parametrejaan. Se on jo jotain. Koneen muotoilema uutinen vaikkapa urheilusuorituksesta lienee jo arkipäivää. Samalla on keksitty paha ongelma. Tekijänoikeus perustuu omaperäisyyteen eli luovuuteen ja patenttioikeus ”keksinnölliseen ajatukseen”. Vaikka osakeyhtiö voi omistaa maata ja tavaraa, lainsäätäjän mielestä se ei voi kirjoittaa teoksena suojattavaa tekstiä eikä liioin tehdä patentoitavaa keksintöä. Luultavasti lainsäätäjän (etenkin EU:n) reaktio on sama vanha – ei olla huomaavinaankaan tai keksitään jokin tuhoisa tilapäisratkaisu. Ja oma pelkoni? Sopivasti viimeistelty tekoäly eli AI oppii sellaiseksi talousrikolliseksi ja veronkiertäjäksi, ettei viranomaisilla ole mitään mahdollisuuksia pysyä perässä. Kemppinen Blog

Avainsanat: äly ystävä yhtiö watson väline voi vanha valmis uutinen uusi tässä tuhat toteutus todistaa tieto teksti tekijä tekijänoikeus tarkoitus tapahtuma suomessa sisältää selostus riittävä reaktio pysyä professori posti pohtia piiri perustelu pelottava pankki paha osakeyhtiö opiskelija ongelma omistaa ohjelma nimittää nimi mitä minä minuutti mainita maata lukija käyttää käsitys kuvaus kuvata kuva kone koko kirjoittaja kirjoittaa kirja kirjallisuus kieli kemppinen keino joukko hän hanke google eu esimerkki erinomainen blog asiantuntija arvostelu arkipäivä ammattilainen aineisto aika


blogivirta.fi