Tänään on 22.09.2019 13:21 ja nimipäiviään viettävät: Mauri, Muritz ja Moritz. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Me, myself and China:

Ihanan monipuolinen Penang

Julkaistu: · Päivitetty:

Penang oli soolo-reppureissuni ensimmäinen etappi. Kohteeksi se valikoitui enemmän sijaintinsa kuin tarjontansa puolesta, mutta onneksi päädyin sinne! Penang oli sympaattinen, turvallinen ja siellä näki kaikkea katutaiteesta temppeleihin ja moskeijoihin ja puistoista koloniaaliseen arkkitehtuuriin. Penangin saarelta löytyisi vielä vaikka rantojakin, mutta olin siellä vain kolme päivää ja näin pysyttelin enimmäkseen Georgetownissa. Saavuin Penangin lentokentälle aivan uskomattoman kauniin auringonlaskun aikaan. Lento oli ollut myöhässä, eikä kentällä myyty kuin kalliita sim-kortteja, mutta päätin silti käyttää taxina Grabia (South-East Aasian Uber, ihan must niillä suunnilla). Kuskin löytämisessä oli hyvin suuria ongelmia kun wifi ei kantanut ulos asti ja näin jouduin kahdesti juosta sisään ja toiseen kerrokseen yrittääkseni kommunikoida kuskin kanssa. Lopulta löysimme toisemme ja n. 30min matka kohti Georgetownia alkoi. Hostellini, Olive Spring Hostel , oli pieni ja vain naisille tarkoitettu. Se sijaitsi kahvilan yläkerrassa ja makuuhuoneita oli vain yksi. Kesäkuussa se oli vain puoliltaan täynnä ja vaihtuvuus oli aika tiheää. Yksi yö siellä maksoi vain 8,5€, mikä on parempi kuin hyvä diili, varsinkin koska sijainti oli todella hyvä. Laukuille ei ollut paikkaa, joten niitä pidettiin lattialla. Arvotavaroille oli oma arkkunsa sängyn päädyssä, mutta siihen piti laittaa lukko itse. Ensimmäisenä päivänä lähdin vaeltelemaan vanhaan kaupunkiin. Agendana oli ylimmäisenä sim-kortin ostaminen ja pesulan löytäminen. Tässä vaiheessa olin asustellut hotelleissa jo melkein kaksi viikkoa ja vaatekerta kaipasi kunnostusta. Lisähaasteena soolo-reppureissailulle oli Koh Sametilla tapahtunut mopo-onnettomuus ja siitä johtuva joka toinen päivä tapahtuva haavojen puhdistus ja siteiden vaihto -operaatio. Onneksi kävely oli jo palannut normaaliksi, mutta sanotaanko vaikka, että kun kävelet yksin Malesiassa kolmesta kohtaa paketissa, aloittaa moni kanssasi keskustelun. Penang ihastutti värikkäillä taloillaan ja lukuisilla ravintoloillaan ja kahviloillaan. Koko päivän (tai noh, kunnes lämpöhalvaus iski) pystyi kävellä ympäriinsä ilman kunnon päämäärää. Kaupunki on sen verran sokkeloinen, että päädyin kävelemään erään kadunpätkän kolmesti ja aina samaan suuntaan! Kyllä varmaan kahvilassa istujia ihmetytti. Auringonlaskua lähdin katsomaan Clan Jetties :iin, eli meren päällä oleviin taloihin, joissa tänäpäivänäkin asuu vielä ihmisiä. Laituri oli aika täynnä, vaikka aurinko laskikin kauas vuorien taa. Olinkin vähän hämmentnyt, miksi tätä paikkaa suositeltiin auringonlaskun katsomiseen, kuten myös pari vieressä seisojaa. Hieno ja historiallinen paikka se oli silti. Rannasta kävelin hostellille päin ja päätin käydä ostamassa falafel-rullan läheisestä kiskasta. Minut kuitenkin kutsuttiin istumaan falafel-kiskan vieressä olevaan reggae-baariin, jossa naiset saivat ilmaiset juomat kahdeksaan asti. Siinä sitten istuin muovituolilla kadun reunassa kädessä falafel wrap ja pöydällä lasillinen vodka spriteä Bob Marleyn pauhatessa taustalla. Yleensä en juo alkoholia ollessani yksin matkalla turvallisuussyistä, mutta olin niin lähellä hostellia, että päätin ottaa yhden lasillisen. Toisena päivänäni suuntasin katsomaan auringonnousua Penang Hill ille. Tilasin Grabilla auton ja porhalsin mäen juurelle. Ensimmäinen funicular oli ainoa, jolla ehtisi ylös H-hetkeksi, joten siihen oli ehdittävä. Paikalla oli lisäkseni yksi kuvaajamies ja kaksi pientä kaveriporukkaa. Ylhäällä astuimme tasanteelle kauhun sekaisin tuntein. Sumu oli niin sankka, ettei maisemia nähnyt YHTÄÄN. Tuuli alkoi kuin alkoikin vaikuttamaan tilanteeseen hetken toimeettomana seisottuamme ja välillä pystyi näkemään koko kaupungin ja auringon nousevan. Ei siis aivan hukka reissu. Penang Hillillä on ravintoloita ja lukuisia hiking-polkuja (myös sinne/alas voi hiketa jos haluaa), mutta jätin nämä tällä kertaan välistä, sillä halusin ehtiä seuraavaan kohteeseeni ennen ihmismassoja, plus en ollut halukas tapaamaan poluilla kaikenlaisia eläimiä yksin ollessani. Tilasin Penang Hillin juurelta Grabin ja jatkoin retkeä suht. lähellä sijaitsevaan Kek Lok Si -temppeliin. Kello oli vasta hieman yli kahdeksan aamulla, mutta helle alkoi olla pakahduttava. Paikka oli tyhjä lukuunottamatta yhtä miestä, joten pystyin rauhassa tutkailla aluetta ja jämähtyä pitämään kuvaussessioita (hahah, yksinmatkailun upeuksia). Kek Lok Si oli pysähdyttävän kaunis. Ylhäältä kuului munkkien laulua, mikä vain lisäsi tunnelmaa. Temppelissä oli pieni matkamuistokauppa, jonka läpi pääsi joko patsaalle tai torniin. Itse valitsin jälkimmäisen. Pääsystä piti maksaa pieni hinta, mutta muuten temppeli oli ilmainen, joten se ei haitannut. Suosittelen vahvasti tornissa käyntiä! Sieltä avautuivat upeat maisemat ja joka kerros oli koristeltu eri tavalla. Tornin edessä oli puutarha-alue, jossa pystyi huilata. Lähdin Kek Lok Sistä kymmenen jälkeen jalan. Tunneleissa tuli vastaan Penang Hilliltä tuttu perhe. Moikkasimme ja jatkoimme matkojamme. Temppelin lähistöllä on paljon perinteisiä ravintoloita, joista valitsin erään summamutikassa. Tai, ei se ihan ravintola ollut, vaan istuinalue, jonka ympärillä oli paljon eri pikkukiskoja. Ostin nuudeliannoksen kuvan perusteella. Grabilla hostellille ja suihkun kautta päikkäreille. Kun nälkä alkoi kolottamaan taas, lähdin käppäilemään helteeseen. Lounasta söin kiinalais-tyylisessä buffetissa Ee Beng vegetarian food :ssa, jälkkäriksi otin sea salt & strawberry cream -pehmistä Urban Artisan -jätskipaikassa ja illemmalla söin uudestaan kiinalaisessa katuravintolassa hostellin kulmilla. Chulia Street iltä löytyy paljon ruokapaikkoja varsinkin auringonlaskun jälkeen. Viimeisenä päivänäni alkoi tekeminen loppua kun olin kävellyt varmaan jokaikisen Georgetownin keskustan kadun. Googlailin tekemistä ja päätin lähteä Botanic Gardens iin. Helle oli niin kova, ettei siellä ollut hirveästi ihmisiä, enkä itsekään jaksanut olla paikalla tauoista huolimatta noin kahta tuntia pidempään. Puistossa on paljon apinoita, pari liskoa, lintuja ja kasvistoa. Jos löysin kaikki polut, ei se loppujen lopuksi ole hirveän iso, muttei myöskään maksa mitään. Ruokaa ei apinoiden takia voi pitää esillä. Botanic Gardensista ei ollut helppoa saada Grabia. Luovutin lopulta ja lähdin kävelemään kohti suurinta tietä, joka oli noin 15min matkan päässä. Matka kyllä tuntui paljon pidemmältä, sillä siinä vaiheessa energiatasot olivat aika matalalla. Tieltä sain kuin sainkin lopulta auton ja päätin pysähtyä Thai Buddha -temppeliin Wat Chaiyamangalaram matkalla takaisin kaupunkia kohti. Temppeli oli todella kaunis ja ulkona olevat patsaat kimaltelivat iltapäivän auringossa. Sisällä oli seesteinen tunnelma. Keskellä oli suuri makaavaa Buddhaa kuvaava patsas ja reunoilla pienempiä Buddhia. Jokaisen edessä oli pieni punainen laatikko, jonne pystyi lahjoittamaan rahaa ja palvomaan omaa kiinalaista horoskooppia vastaavaa Buddhaansa. Paikalla oli myös "ennustuskone", jossa kone arpoi sinulle numeron ja sitten sait viereisestä boxista sitä vastaavan ennustuksen. Ansaitun lepohetken vietin Chinahouse -kakkukahvilassa. Hinnat olivat hieman normaaleja korkeammat ja maksoin n. 6€ teekannusta ja kakkupalasta. Kahvila on tunnettu HYVIN laajasta kakkuvalikoimastaan ja olihan niitä kakkuja paljon! Valitsimista auttoi tarjoilija, joka kartoitti makua kysymällä kysymyksiä mm. tykkääkö suklaasta. Päädyin valitsemaan passion fruit & coconut -kakun, mutta jäi kyllä harmittamaan, etten voinut maistaa muita makuja. Porukalla voisi koota kakun monesta eri palasesta. Chinahousen jälkeen kävelin Armenian Street -alueella ja kuvailin katutaidetta. Ne ovat ihmeen piilossa usein ja ilman netistä löytyneitä karttoja en varmastikaan olisi löytänyt kaikkia. Olin hieman yllättynyt, että maalaukset olivat niinkin huonossa kunnossa. Luulisi, että kaupunki kunnostaisi niitä. Mutta olivat ne joka tapauksessa hienoja ja oli oikeastaan aika hauskaa etsiä niitä pikkukaduilta. Osa on interaktiivisia ja itse pääsee osaksi teosta. Suosituimpien maalausten kuvaamista varten joutuu jonottamaa jonkin aikaa. Penang/Georgetown oli todella kiva ja monipuolinen paikka ja "helppo" kaupunki länkkärille. Siellä on vahva kiinalainen ja koloniaaliajan vaikutus, mutta malesialaiseen tyyliin islamin uskonto on edustettuna varsinkin moskeijoiden johdosta. Vaikka Penang ei olekaan yhtä monikulttuurinen kuin moni muu paikka Malesiassa, on siellä moskeijoiden ja buddhalaisten temppeleiden lisäksi kirkkoja ja hindu-temppeleitä. Ihmisiä on kaikkialta maailmasta ja katuja kävellessä kuulee lukuisia eri kieliä. Tämä monikulttuurisuus on yksi lempi asioistani Malesiassa. Onko teistä kukaan käynyt Penangissa? Mitä tykkäsitte? :)

Avainsanat: reissu ravintola ranta raha pöytä päätyä päivä pystyä puutarha tekeminen tarjoilija tavata talo sänky suuri sumu suihku strawberry soolo sim sijaitsi sijainti sekaisin salt saapua saada ruoka yksin wifi wat voi vegetarian valita valikoida vaikutus vaikuttaa vaihto vaihe vahva uskonto urban uber tässä tyhjä tuuli tuttu turvallinen tuntua tunti tunnelma tuli torni tilata tie thai teko temppeli matkailu malesia ympäri yläkerta yllättyä punainen käydä kävely kävellä kävellessä käsi kuva kulma kova kortti koristelu koota kone maksa maistaa maisema maalaus maailma löytää lähteä lukko lounas lintuja lentokenttä lento lempi laulu lasillinen laituri laittaa laatikko käyttää netti nainen myyty muu munkki mopo monipuolinen mitä meri matka maku maksaa ottaa ostaa operaatio onnettomuus onni onko olin nälkä numero normaali porukka pitää piilo pieni pienempi perinteinen perhe patsas passion pari palata paketti paikka koko koh kiinalainen kiina kieli kesäkuu keskustelu keskusta kerros kenttä kello kaupunki hill hieno helle food falafel etsiä etappi eläin ehtiä east diili cream coconut clan buffet bob kakku kahvila kahdeksan katua jälkiruoka juosta juoma juo jonne jolla jatkaa jalka iso islam iltapäivä ilmainen hukka hotelli hostelli hostel historiallinen hinta kaunis katu kallis aika aasia baari auttaa aurinko auringonlasku asua alue alkoholi ainoa


blogivirta.fi