Tänään on 15.10.2019 21:29 ja nimipäiviään viettävät: Helvi, Heta, Hedvig ja Hedda. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kylväjä-blogi:

Julistus ja palvelu lähetystyössä (Osa 1/2)

Julkaistu: · Päivitetty:

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE Viime kevään lähetyskurssilla opiskelleet ja nyt Etiopiaan kehitysyhteistyöhön suuntaavat Korpit pohtivat missiologian esseessään evankeliumin julistusta ja lähimmäisen palvelua lähetystyössä: Tässä esseessä käsittelemme julistusta ja palvelua sekä niiden suhdetta kokonaisvaltaisessa lähetystyössä. Aluksi paneudumme niiden raamatulliseen perustaan (osa 1/2), minkä jälkeen laajennamme katsauksen muuhun kirjallisuuteen (osa 2/2).  Raamatullista perustaa julistukselle ja palvelulle Tässä kappaleessa kuvataan raamatullisia perusteita julistukselle ja palvelulle sekä niiden suhteelle. Emme pysty tyhjentävästi listaamaan kaikkia perusteita vaan pikemminkin kuvaamaan joitain löydöksiämme. Evankeliumeissa julistus ja palvelu tuntuvat kytkeytyvän toisiinsa vahvasti. Jeesus Kristus julistaa evankeliumia sen kautta, mitä Hän on, mitä Hän sanoo ja mitä Hän tekee. Hän myös konkreettisesti palvelee ja parantaa sekä karkottaa pahoja henkiä. Yhtäältä Jeesuksen sanat ja toisaalta Hänen olemuksensa ja tekonsa ovat täydellisesti yhtä. Tästä kertovat myös Johanneksen evankeliumin sanat: Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta (Joh. 1: 14).  Seuraava esimerkki Luukkaan evankeliumista kuvaa Jeesuksen antaman avun ja Hänen julistuksensa erottamatonta yhteyttä ja sen voimaa kutsua ihmisiä mukaan (Luuk. 5:4–10). 4 Lopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille: "Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne." 5 Tähän Simon vastasi: "Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket." 6 Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. 7 He viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan apuun. Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota. 8 Tämän nähdessään Simon Pietari lankesi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi: "Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies." 9 Hän ja koko hänen venekuntansa olivat pelon ja hämmennyksen vallassa kalansaaliin tähden, 10 samoin Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kalastuskumppaneita. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja."  Tässä Jeesus auttaa muutamia kalastajia heidän jokapäiväisessä elannon hankkimisessaan, minkä seurauksena Hänen sanoissaan, olemuksessaan ja toiminnassaan loistava pyhyys säikäyttää Pietarin. Pietarin tunnustettua Jeesukselle olevansa syntinen, Hän antaa tälle synninpäästön ja määrää tämän ”ihmisten kalastajaksi” heittämään verkkoa yhä uusiin vesiin. Sellainenhan Jeesus itsekin oli, ihmisten kalastaja. Myöhemmässä kohdassa Luukkaan evankeliumia Jeesus konkretisoi määräyksensä ja lähettää opetuslapsensa sekä julistamaan että palvelemaan: Luuk.9:1 Jeesus kutsui koolle kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille voiman ja vallan parantaa taudit ja karkottaa pahat henget. 2 Hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita. Tästä käy ilmi, että Jumalan valtakunnan asialla oleminen edellyttää sanan ja tekojen sopusointua ja yhteisvaikutusta. Sama kaava jatkuu myöhemmin, ja Apostolien kautta tapahtui monia tunnustekoja ja ihmeitä (Apt. 5:12–16). Näin ollen heidänkin kohdalla julistus ja palvelu tuntuivat kulkevan yhdessä.   Lisäksi kristityt palvelivat toisiaan (Apt. 4:32–37).  Mitä tulee kirjeisiin seurakunnille, Kolossalaiskirjeessä (1:15–20) Paavali kiteyttää Jeesuksen olevan kaiken olemassa olevan luomisen, koossapitämisen ja sovinnonteon keskipiste: 15 Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt. 16 Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten. 17 Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta, ja hän pitää kaiken koossa. 18 Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. Hän on alku. Hän nousi esikoisena kuolleista, jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen. 19 Jumala näki hyväksi antaa kaiken täyteyden asua hänessä 20 sekä hänen välityksellään tehdä sovinnon ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa.  Tämä kohta avaa kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten kaikki luotu kuuluu Herralle ja että Jeesus tuli tekemään rauhan kaiken ja itsensä välille. Jumala on siis kiinnostunut niin meidän hengestämme kuin sielustamme ja ruumiistammekin sekä koko luomakunnasta. Jos tämä on Jumalan perspektiivi, emme me voi asettua poikkiteloin sitä vastaan. Jaakobin antinomismia eli Jumalan lain hylkäämistä vastustavassa kirjeessä apostoli kirjoittaa terävästi, että Jumalan tuntemisen tulisi ajaa meitä palveleviin tekoihin (Jaak. 1: 14–17): 14 Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä? 15 Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, 16 niin turha teidän on sanoa: »Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin», jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat. 17 Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut. Näin ollen kristityn vaelluksen tulisi näkyvästi osoittaa, että hänen uskonsa kohdistuu meitä kokonaisvaltaisesti rakastavaan Jumalaan. Eihän Jeesuksen itsensäkään sanoja ja sisintä voinut erottaa niistä teoista, joita Hän teki. Seuraavaksi tutkimme julistuksen ja palvelun tapahtumajärjestystä. Vaikuttaa siltä, että välillä palvelu mainitaan ennen julistusta (Luuk. 10:8-9). Toisaalta taas uskon kautta myös ihmiset parantuivat (Luuk. 7:2–10; Luuk. 8:48). Täten vaikuttaa siltä, että palvelu ja julistus voivat tapahtua kummassakin järjestyksessä. Mutta tästä seuraa oikeastaan vielä tärkeämpi kysymys, tapahtuuko Jeesuksen toiminnassa toista ilman toista, julistusta ilman palvelua tai toisinpäin. Kuten aikaisemmin on todettu, Jeesus on omassa persoonassaan jo lihaksi tullut julistus, joten julistus tapahtuu aina Jeesuksen läsnä ollessa. Voidaan siis myös ajatella, että meidänkin palvelumme julistaa Jeesuksesta, kun elämme itse läheisessä suhteessa Jeesukseen ja pysyttelemme Hänen lähellään rukouksessa kaikissa palvelutehtävissämme.   Kolikon toinen puoli on kysymys, oliko tilanteita, joissa Jeesus vain julisti ilman palvelua. On joitakin kohtia, joissa mainitaan Jeesuksen julistaneen, mutta ei mainita palveluun liittyvää samanaikaista toimintaa (Mark. 1:14–15; Matt. 4:17; Luuk. 20:1–8). Täten julistusta voi tapahtua ilman palveluakin esimerkiksi opetustilanteissa, mutta palvelu on kuitenkin läsnä kokonaisvaltaisessa lähetyksessä, ainakin Jeesuksen mallin mukaan (Matt. 4:23; Matt. 9:25).      Seuraava Markuksen evankeliumin kohta kuitenkin kuvaa, kuinka Jeesus ei voinut tehdä monia palvelevia voimatekoja kotikaupungissaan ( Mark. 6:1 – 6). 1 Jeesus lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa, ja opetuslapset olivat hänen kanssaan. 2 Kun tuli sapatti, hän ryhtyi opettamaan synagogassa, ja häntä kuunnellessaan monet kyselivät hämmästyneinä: "Mistä hän on saanut tämän kaiken? Mikä on tämä viisaus, joka hänelle on annettu? Mitä ovat nuo voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta? 3 Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli? Täällä hänen sisarensakin asuvat, meidän keskuudessamme." Näin he torjuivat hänet. 4 Jeesus sanoi heille: "Missään ei profeetta ole niin väheksytty kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan." 5 Niinpä hän ei voinut tehdä siellä yhtään voimatekoa; vain muutamia sairaita hän paransi panemalla kätensä heidän päälleen. 6 Ihmisten epäusko hämmästytti häntä. Hän kulki sitten kylästä kylään ja opetti. Tässä kohdassa voisi äkkiseltään ajatella, että palvelu oli Jeesuksen toiminnan osana siinä määrin kuin ihmisillä oli uskoa, eli mainittavan vähän. Näyttikö ihmisten epäusko siis rajoittavan Jeesuksen kautta tapahtuvia tekoja? Tästä kuitenkin herää kysymys: jos lähetystyötä tehdään kovassa maaperässä, jossa tuntuu olevan vain epäuskoa Jeesuksen persoonaa ja voimaa kohtaan, kannattaako tai voiko siellä silloin palvellakaan? Toisaalta tekstissä sanottiin, että ”he torjuivat hänet” – tämä vaikuttaa avaimelta tekstin ymmärtämiseen. Voisi siis ajatella, että Jeesus oli kyllä valmis palvelemaan epäuskoisiakin, mutta koska ihmiset eivät uskoneet Häneen sekä torjuivat Hänet, niin Jeesus ei voinut parantaa heitä. Kuulostaa siltä, etteivät ihmiset suostuneet palveltaviksi. Kyllähän Jeesus palveli epäuskoisia loppuun asti kantamalla heidän syntinsäkin, mutta jos joku torjuu Jeesuksen sovitustyön ja avun, niin silloin Jeesus ei pakota häntä ottamaan pelastusta ja apua vastaan. Voisikin siis ajatella, että kyllä meidänkin tulee palvella epäuskoisia, mutta jos he kaikki torjuvat sekä evankeliumin että avun, niin saattaa olla mahdotonta työskennellä heidän parissaan. Voimme myös päätellä, että riippuu ihmisestä, onko hänen roolinsa Jumalan valtakunnan edistämisessä palvelu- vai julistuspainotteinen. Apostolien tekoja lukiessa vaikuttaa, että Paavali pääsääntöisesti julisti ihmisille evankeliumia kiertäen kaupungista kaupunkiin, mutta palvelu ei tunnu saavan kovinkaan paljon painoarvoa. Paavali olikin kutsuttu apostoliksi ja valittu julistamaan Jumalan evankeliumia (Room. 1:1), eikä hänen saamansa tehtävänkuva Jumalalta ollut palvelu- vaan julistuskeskeinen. Kuitenkin hän myös palveli esimerkiksi parantamalla nuorukaisen (Apt. 20:9–10), auttamalla laivan matkustajia selviytymään (Apt. 27), ja parantamalla Publiuksen isän (Apt. 28:8). Palvelu kuului hänenkin kohdallaan osaksi evankeliumin eteenpäin saattamista, vaikkakaan se ei ollut toiminnan kärkenä.  Apostolien teoissa nouseekin esille, että julistus- ja palvelutehtävät jaettiin kristittyjen keskuudessa, jotta kumpikin saataisiin hoidettua kunnolla (Apt. 6:1–6). 1 Noihin aikoihin, opetuslasten joukon yhä kasvaessa, kreikkaa puhuvat alkoivat syyttää hepreankielisiä* siitä, että heidän leskiään syrjittiin päivittäisiä avustuksia jaettaessa. ["Hepreankielisillä" tarkoitetaan sitä Jerusalemin alkuseurakunnan osaa, joka puhui arameaa.] 2 Silloin apostolit, ne kaksitoista, kutsuivat koolle koko opetuslasten joukon ja sanoivat: "Ei ole oikein, että me ruoan jakamisen tähden lyömme laimin Jumalan sanan. 3 Valitkaa siis, veljet, keskuudestanne seitsemän hyvämaineista miestä, jotka ovat Hengen ja viisauden täyttämiä, niin me asetamme heidät tähän tehtävään. 4 Silloin me voimme omistautua rukoukseen ja Jumalan sanan jakamiseen." 5 Kaikki, jotka olivat koolla, pitivät tätä ehdotusta hyvänä. He valitsivat Stefanoksen, miehen, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, sekä Filippoksen, Prokoroksen, Nikanorin, Timonin, Parmenaksen ja Nikolaoksen, antiokialaisen käännynnäisen. 6 Nämä tuotiin apostolien eteen, ja apostolit rukoilivat ja panivat kätensä heidän päälleen. 7 Jumalan sana levisi leviämistään. Opetuslasten määrä kasvoi Jerusalemissa nopeasti, ja usko voitti puolelleen myös monia pappeja. Täten kunkin kristityn tuli palvella paikallaan seurakuntaruumissa saamansa tehtävän ja armolahjojen mukaisesti. Osa oli enemmän palvelevassa roolissa ja osa enemmän julistavassa. Ensimmäiset kristityt palvelivat toisiaan, mutta myös ei-uskovia. Rakkauteen kaikkia ihmisiä kohtaan kehotetaan, kuten Paavalin Tessalonikalaiskirjeessä, (1. Tess. 3:12 – 13) 12 Lisätköön Herra runsain määrin teidän rakkauttanne toisianne ja kaikkia ihmisiä kohtaan -- niin kuin mekin rakastamme teitä -- 13 ja vahvistakoon näin sydämenne, että ne olisivat pyhät ja moitteettomat Jumalamme ja Isämme edessä, kun Herramme Jeesus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa. Samassa kirjeessä hieman myöhemmin Paavali kehottaa myös tekemään hyvää kaikille ihmisille: (1. Tess. 5:15) Katsokaa, ettei kukaan maksa pahaa pahalla. Pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille ihmisille. Meidän tulee siis rakastaa ja tehdä hyvää uskon sisarille ja veljille sekä kaikille muille ihmisille.  Loppuun voimme myös todeta, että on jo vanhaa testamenttia läpileikkaava ajatus, että Jumalan kansan tulee välittää köyhistä ja pitää yllä oikeutta. Esimerkiksi 3. Mooseksen kirjan 25. luvussa on määräyksiä, joilla pyrittiin turvaamaan vähäosaisten toimeentulo. Toisaalta samaan hengenvetoon peräänkuulutetaan sydämen kuuliaisuutta elävää Jumalaa kohtaan. Myöhemmin Jumala moittii Israelia ulkoisesta jumalanpalveluksesta, jossa kyllä uhrattiin muttei välitetty oikeudesta ja ahdistettujen auttamisesta (Jes. 1:10–17). Lopulta niin hengellisesti kuin yhteiskunnallisissa järjestelyissä karille ajoivat sekä Israel ja Juuda, ja molemmat kansat joutuivat pakkosiirtolaisuuteen.  Raamatun Sanan pohjalta nousee seuraavia summeeraavia ajatuksia:     i. Julistus ja palvelu kulkevat käsi kädessä.     ii. Palvelun ja julistuksen määrällinen suhde on kontekstiriippuvaista.   iii. Julistusta voi tapahtua hetkellisesti, mutta ei kokoaikaisesti, ilman palvelua.   iv. Palvelu mahdollistaa ja jopa vahvistaa julistuksen.     v. Ei ole palvelua ilman evankeliumia. Palveluun liittyy aina evankeliumi, vähintäänkin palvelun aikaansaavana voimana.   vi. Toisten saama tehtävä voi olla julistuskeskeisempi ja toisten palvelukeskeisempi. v ii. Meidän tulee palvella Jumalaa ja uskon sisaria ja veljiä sekä kaikkia muitakin lähimmäisiämme.  v iii. Usko ja palvelu kuuluivat yhteen jo vanhassa testamentissa. Blogin toinen osa julkaistaan maanantaina 16.9. Lähdeluettelo on toisen osan perässä. Tule mukaan Korppien julistus- ja palvelutyöhön, liity heidän renkaaseensa! www.kylvaja.fi/liity-tilaa - liity.renkaaseen@kylvaja.fi - p. 09 2532 5400.   Samantapainen kirjoitustehtävä voi olla sinullakin edessä yhtenä osan kevään 2020 lähetyskurssia! Lue lisää www.kylvaja.fi/rekry ja hae mukaan!

Avainsanat: totuus toiminta toimeentulo raamattu palveleminen missiologia kyt kehitysyhteistyö julistus www välittää voima voi viisaus vesi vene veli valtakunta valmis valittu vaikuttaa vaellus vaate v uskoa usko tässä työskennellä turha tuntua tuli todettu todeta tilanne testamentti teksti tehtävä tauti tapahtua syyttää syvä syntyä sydän sukulainen suhde sinä simo seurakunta seuraava sana ruumis pitää pietari ruoka rooli ravinto rauha rakkaus rakastaa pää pyhä puuttua puoli puhua profeetta poika perustaa pelko lähdeluettelo lukea liity laiva käsi määräys mooses mitä minä mies me matt matkustaja markus mark maria maksa mainita lämmin lähetystyö lähetti pelastaa parantaa palvelu palvella paha paavali osoittaa opetuslapsi opettaa opetus onko oikeus jakaa jaakob johannes jerusalem jeesus jalka kristitty konkreettinen kolikko koko kohdassa kirjoittaa kirje kirja kevät kaupunki katso katsella katsaus kari kalastaja kala kaava jumala julisti julistaa joosef kysymys kylä kuvata kuva kuollut kumpikin kulkea kristus häntä hän herra henki isä israel iii ihminen anna alku ajatus ajatella ajaa asua asettua armo apu apua apostoli antaa esikoinen erottaa elävä elanto blogi avaa auttaa hakea fi evankeliumi esimerkki


blogivirta.fi