Tänään on 15.10.2019 22:05 ja nimipäiviään viettävät: Helvi, Heta, Hedvig ja Hedda. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Suomalaiset ja puolueet

Julkaistu: · Päivitetty:

Kuten yleensä elämässä, ihanteet ovat aina jossakin muualla kuin läsnä. Ihanteellista olisi tietysti, että kaikki saisivat olla päättämässä. Suora demokratia ehkä jotenkin onnistui Ateenassa, mutta naiset ja orjat olivat sivussa. Kansanäänestyksetkään eivät ole ongelmattomia; niitä meillä onkin harrastettu hyvin vähän. Demokratian pitänee olla edustuksellista . Kansa päättää vaaleissa, keitä lähetetään päättämään. Kansanedustajatkaan eivät saa hirveästi päättää, vaan tärkeämpää on vaaleissa muodostuneet voimasuhteet. Politiikka on kompromisseja ja mahdollisuuksien taitoa. Viime vuosina meillä on ollut pitkään istuvia enemmistöhallituksia, mutta minun nuoruudessani tilanne oli ihan päinvastainen: hallitukset saattoivat istua vain muutaman kuukauden. Puolueet ja niiden muodostamat koaliitiot ovat päätöksenteon ytimessä. Tosin niillä on uhkana tulevat vaalit. Vastuuntuntoinen entinen hallituspuolue muuttuu oppositiossa räävittömäksi ja vastuuttomaksi oppositioksi, kuten on nähty. Kansan muisti on toisaalta lyhyt, toisaalta pitkä. Meissä on paljon historiaa ja yhteiskuntaa tuntevia, mutta joukossa tyhmyys tiivistyy. Popula eli kansa ei ole kovin korkeatasoinen, eikä ole koskaan ollutkaan. Ehkä on hyväksyttävä, että tämä on sitä demokratiaa. Kommunikaatiotaidot ja mielikuvat ovat kansalle tärkeitä. Se ei ota huomioon suhdanteita ja muita tosiasioita. Puolueissa on johto useinkin se joka päättää kaapin paikan. Yksittäisellä kansanedustajalla, vaikka hän olisi uhonnut laittavansa asiat kuntoon, jahka pääsee Arkadianmäelle, on varsin vähän sanomista koneistoa vastaan. Iän ja edustajavuosien myötä pääsee ehkä sellaisiin elimiin, missä puolueen kanta määräytyy. Aikaisemmin eivät hallitusohjelmat merkinneet kovinkaan paljon, nykyään asioista sovitaan hallitusneuvotteluissa: tietenkin täytyy esille tulevat asiat hoitaa. Näin ruohonjuuritasolta on vaikea nähdä, missä se vallan keskus on. Määrääkö kansainvälinen kilpailu, pääoma, puolueet, hallitukset, etujärjestöt vai kansa. Aikaisemmin oli presidenttikin tärkeä vaikuttaja.  Mediakin vaikuttaa yhtenä valtionmahtina. Tämä on nimeltään sekatalousjärjestelmä. Joka tapauksessa podemme alituista demokratiavajetta , paikallispolitiikassa, maan tasolla ja kansainvälisessä toiminnassa. Se on itseään voimistava kierre. Politiikkoviha ja populismi ruokkivat sitä. Yleensä kansan mielestä poliitikot ovat liian suurta palkkaa nauttivia veijareita. Klassisen lännenelokuvan malliin uusi joukkue yrittää päästä vallan kahvaan, mutta huomaa, että turha on potkia tutkainta vastaan. Suhdanteet määräävät paljon ja muut valtionmahdit tekevät kaikkensa heittääkseen hiekkaa rattaisiin. Kuntademokratiassa on yhtä vaikea nähdä, mikä on politiikan osuus. Suurin osa menoista on säädetty laeissa. Eduskuntaa ja muita ns. valtiomahteja ja puolueita käsitteleviä linkkejä Suomen poliittinen järjestelmä, verkkokirja Rekisteröidyt puolueet Luettelo Suomen puolueista, wikipedia Puolue, wikipedia

Avainsanat: ikä istua hän hoitaa historia hiekka hallituspuolue hallitusneuvottelu entinen eduskunta demokratia ateena luettelo kuukausi klassinen kilpailu keskus kansa kansainvälinen kappi järjestelmä joukkue johto puolueet ytimessä yrittää yhteiskunta wikipedia vaikuttaa vaikea vaalit uusi uhka turha tilanne taito suora suomi sivu päätöksenteko päättää päästä pääoma puolue populismi politiikka poliittinen poliitikko palkka nähdä muutama muut muualla muisti mahdollisuus lyhyt


blogivirta.fi