Tänään on 15.10.2019 21:28 ja nimipäiviään viettävät: Helvi, Heta, Hedvig ja Hedda. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Kylväjä-blogi:

Julistus ja palvelu lähetystyössä (Osa 2/2)

Julkaistu: · Päivitetty:

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE Viime kevään lähetyskurssilla opiskelleet ja nyt Etiopiaan kehitysyhteistyöhön suuntaavat Korpit pohtivat missiologian esseessään evankeliumin julistusta ja lähimmäisen palvelua lähetystyössä: Julistus ja palvelu lähetyskirjallisuudessa Palataan vielä Jeesuksen ja Pietarin varhaiseen kohtaamiseen (Luuk. 5:4–10), jonka myötä Jeesus kutsui Pietarin – ja meidät hänen kanssaan – olemaan ihmisten kalastajia. Opas lähetyselämään -kirjassa tätä tehtävää kuvataan ytimekkäästi verkkometaforalla (s. 143): ”Lähetystehtävä on kuin hämähäkinverkko, joka on täynnä tarpeita ja mahdollisuuksia, ja joihin Jumala itse haluaa puuttua maailmassa. Synti ja synnin syyt ovat syvemmällä, ja niihin kiinni pääseminen edellyttää pääsyä keskukseen, josta löytyvät syntien sovitus ja synnitön Vapahtaja. Verkkoon voidaan tulla mistä suunnasta tahansa. Emme voi olla tyytyväisiä ennen, kuin ihminen tai yhteisö on päässyt ristin juurelle. Tarvitsemme kokonaisvaltaista evankeliumia, koska maailmassa vallitsee kokonaisvaltainen sekasotku.” Lähetystehtävä edellyttää siis kokonaisvaltaisuutta. Kuten Jeesus oli lihaksi tullut Sana, myös meillä lähetystyöntekijöinä koko persoonamme on pelissä, kun kalastamme ihmisiä Jumalan valtakuntaan. Tähän päästään kohtaamalla ensin oma syntisyys ja tulemalla Jeesuksen armahtamaksi ja lähettämäksi, kuten Pietari (Luuk. 5:4–10). Miten voisimmekaan puhua tai kohdata lähimmäisiämme hyvin, ellemme näe itseämme oikein ja elä yhteydessä luojaamme ja syntiemme sovittajaan. Steve Corbett sekä Brian Fikkert kirjoittavat kirjassaan When Helping Hurts (2009, 2012), että jokaisen ihmisen omasta takaa omistama rikkinäisyys on lähtökohtana palvelulle, johon meidät on kutsuttu. Heidän mukaansa kaikki kristityt on kutsuttu köyhien auttamiseen, mutta ei ylhäältä vaan viereltä käsin (s. 64).  Corbettin ja Fikkertin mukaan köyhyys johtuu syvimmillään syntiinlankeemuksesta, jossa suhde Jumalaan, itseen, lähimmäiseen ja luomakuntaan särkyi. Inhimillisessä maailmassamme sekä nämä suhteet että poliittiset, sosiaaliset, taloudelliset ja uskonnolliset instituutiomme ovat näin ollen rikki (s. 58). Koska sekä auttaja että autettava kärsivät rikkinäisyydestä Jumalan edessä, oikea asenne autettavaan on: ”Jeesus voi korjata meidät molemmat” (s. 64). Näin ajateltuna olemme kaikki eri tavoilla rikki ja siten köyhiä – mekin, jotka emme ole samalla tavalla materiaalisesti vähäosaisia kuin ne, joita pyrimme palvelemaan. Tämä ajattelu auttaa meitä katsomaan pinnan alle kohti materiaalisen köyhyyden syvempiä juuria. Corbett ja Fikkert kirjoittavatkin, että hyväosaiset ajattelevat usein virheellisesti köyhyyden olevan aineellisesti ilmenevä ja myös aineellisesti parannettavissa oleva ilmiö. Kuitenkin materiaalisen köyhyyden taustalla on todellisuudessa vaikeammin tunnistettavissa olevaa suhteisiin liittyvää rikkinäisyyttä kuten alemmuudentunnetta tai vinoutuneita instituutioita. Miten voisimme sitten tehdä jotain materiaalisesti köyhien hyväksi osana kristillistä palvelua? Haluamme lähteä liikkeelle luomalla suhteen niihin, joita haluamme palvella. Mikäli köyhyys siis johtuu rikkinäisistä suhteista, voimme taistella sitä vastaan tuomalla sovintoa suhteiden tasolla myös rikkomalla jyrkkää auttaja-autettava-kaksijakoisuutta. Tämän logiikan mukaisesti voimme olla avuksi suostumalla tasavertaiseen suhteeseen, jossa ymmärrämme, että molemmat osapuolet ovat rikki. Siitä käsin voimme selvittää, miten voisimme tukea köyhiä parhaiten kasvamaan heidän omien lahjojensa käytössä niiden ongelmien kanssa, jotka he itse tunnistavat ja joihin he haluavat muutosta. Toisaalta suostumalla vastavuoroisuuteen voimme ilmaista tunnustavamme palvelumme tai julistuksemme kohteella olevan lahjoja, joilla hän voi palvella meitä. Esimerkiksi Matteuksen evankeliumissa (Matt. 10: 9–10) käy ilmi, ettei opetuslasten ollut tarkoitus ottaa palvelu- ja evankeliointimatkalle mukaan kultaa, hopeaa, kuparia, laukkua, ylimääräistä paitaa, jalkineita eikä sauvaa, koska ” työmies on ruokansa ansainnut ”. Tästä voi päätellä, että Jeesus halusi sisällyttää julistukseen ja palveluun myös vastavuoroisuuden periaatteen. Tärkeää on ymmärtää, että Jumalan luomistyön seurauksena kaikilla ihmisillä on ainutlaatuisia lahjoja. Tämä pätee niin materiaalisesti hyväosaisiin auttajiin kuin myös köyhiin, joita haluaisimme palvella. Sekä Corbett ja Fikkert (2009, 2012) että Duane Elmer (2006, s. 124) peräänkuuluttavatkin halua oppia (learning about, from ja with) ja toimia yhdessä (participation). Emme siis pyri kertomaan, miten asiat tulee hoitaa meidän mielestämme tai tekemään kaiken autettavan puolesta, vaan pikemminkin tukemaan paikallisia heidän itseensä kohdistuvissa toimissa. Näin Jeesuskin toimi Pietarin kohtaamisessa (Luuk. 5:4–10) sekä lukuisissa muissakin tapauksissa (Mark. 6. 30–44; Mark. 8. 1–10), joissa hän auttoi ihmisiä itse selviämään tilanteesta niillä aineksilla tai taidoilla, joita heillä jo oli.  Tällaisen palvelun vastakohtana puolestaan on kaikkia osapuolia vahingoittava holhoaminen (s. 106). Corbett ja Fikkert esittelevät yhtälön, jossa (i) virheellinen eli materiaalinen eikä rikkinäisiin suhteisiin perustuva käsitys köyhyydestä yhdistettynä (ii) ”jumalakompleksista” [1] kärsiviin materiaalisesti rikkaisiin sekä (ii) alemmuuskompleksista kärsiviin materiaalisesti köyhiin (iv) tuottaa haittaa sekä materiaalisesti rikkaille että köyhille. Tässä yhtälössä päädytään sekä pönkittämään omaa jumalakompleksia, että syventämään autettavien avuttomuuden kokemusta ja köyhyyden juurisyitä niissä, joita haluttiin alun perin palvella. Tällaisella toimintatavalla ei onnistuta tuomaan pitkäkestoista positiivista muutosta siihen materiaaliseen todellisuuteen, johon haluttiin vaikuttaa (s. 62).  Corbettin ja Fikkertin mukaan humanitäärisen eli hätäavun, palauttavan avun sekä kestävään kehitykseen tähtäävien projektien erot ovat huomattavat eikä niitä pidä sekoittaa keskenään. Pitkäkestoiseen kehitykseen ei-kriisiytyneissä konteksteissa ei sovi ikään kuin verenvuodon keskelle tuotavat hätäpaketit, joiden tarkoitus on auttaa ihmisiä selviytymään hengissä. Palauttavan avun tarkoitus on puolestaan palauttaa kiireellisimmän vaiheen jälkeen alkuperäiset olosuhteet, jotka vallitsivat ennen kriisitilanteen syntymistä. Avustushistorian kriittinen tarkastelu osoittaa, että ulkopuolelta tuodut kehitykseen tarkoitetut mutta muodoltaan hätäapumaiset pakettimaiset hyödykkeet kuten maanviljelyteknologia ovat usein jääneet hyödyntämättä. Tämä osoittaa, että köyhyyden vähentämiseen ei toimi yksittäinen tuote vaan pitkäkestoinen suhteiden rakentaminen ja osallistavuus projekteissa. Corbett ja Fikkert (2009, 2012) esittävät, että pitkäjänteisen palvelumme syvätavoitteena pitäisi olla ihmisten auttaminen kaikkien suhteiden tasolla: suhteessa Jumalaan, itseen, lähimmäiseen ja luomakuntaan. Siksi heidän mukaansa on myös tärkeää, ettei lähetystyössä tehdyistä kehitysapuprojekteista irroteta evankeliumia ja Jumalan sanan esillä pitämistä. Lopuksi Olemme tässä esseessä tutkineet julistuksen ja palvelun suhdetta kokonaisvaltaisessa lähetystyössä. Päätelmämme on Raamattuun sekä muuhun kirjallisuuteen perustuen, että Kolmiyhteinen Jumala on koko luomakunnan Luoja, Lunastaja ja Ylläpitäjä, eikä hänen kiinnostuksensa omaansa kohtaan siten rajoitu pelkästään ihmisen henkeen. Siten tehtävämme on kristittyinä ja lähetystyöntekijöinä osallistua Jumalan työhön saattamalla lankeemuksessa tapahtunutta monialaista ihmisen ja luomakunnan rikkoutumista kohti kokonaisvaltaista parantumista evankeliumin julistamisen ja palvelun avulla. Meidät on kutsuttu julistamaan Jeesuksesta syntien sovittajana sekä palvelemaan ihmisiä heidän rinnallaan kulkien. Lähdeluettelo Corbett, S. and Fikkert, B. (2009, 2012). When Helping Hurts: How to alleviate poverty without hurting the poor… and yourself. Chicago, IL 60610: Moody Publisher. Elmer, D. (2006). Cross-cultural servanthood, Serving the world in Christlike humility. Downers Grove, IL 60515-1426: InterVarsity Press. Mäkipää, P. et al. (2016). Opas lähetyselämään. Eura Print Oy. Tule mukaan Korppien julistus- ja palvelutyöhön, liity heidän renkaaseensa! www.kylvaja.fi/liity-tilaa - liity.renkaaseen@kylvaja.fi - p. 09 2532 5400.    Samantapainen kirjoitustehtävä voi olla sinullakin edessä yhtenä osan kevään 2020 lähetyskurssia! Lue lisää www.kylvaja.fi/rekry ja hae mukaan! Blogin ensimmäinen osa julkaistiin lauantaina 14.9. [1] jumalakompleksi: ajatus itsestä ylempänä/ parempana kuin autettava henkilö, sekä oman arvon/ ylemmyyden /oman mission pönkittämistä lähimmäisiä auttamalla.

Avainsanat: julistus ymmärtää ylläpitäjä ylimääräistä raamattu palveleminen missiologia kyt kehitysyhteistyö yksittäinen yhteisö www uskonnollinen tässä työmies työ tuottaa tuote tukea todellisuus tilanne world voida voi verkko vaikuttaa tehtävä tarkoitus tapaus taistella syy synti suunta suhde steve selvittää sekoittaa sana risti rakentaminen puuttua puhua publisher projekti press positiivinen poliittinen pinna pietari perustuva perustuki periaate peli palvelu palvella paitaa paikallinen oy ottaa osallistua oppia opas ongelma omistaa olosuhde mäkipää muutos matteus mark osoittaa lähetystyö lähdeluettelo luoja logiikka liity laukku lahja köyhyys köyhä lähteä jeesus ilmiö ihminen hän hopea hoitaa henkilö haluta hakea fi evankeliumi eura esittää esimerkki ero chicago brian blogi auttaa asenne alkuperäinen ajatus ajattelu käsitys kuvata kulta kristitty kristillinen kriittinen korjata koko kohdata kirjoittaa kevät kasvaa jumala julkaista


blogivirta.fi