Tänään on 15.10.2019 12:25 ja nimipäiviään viettävät: Helvi, Heta, Hedvig ja Hedda. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Harjoittelemalla sanaluokkien taipuminen haltuun

Julkaistu: · Päivitetty:

substantiivit (4467) erisnimet (1952)  adjektiivit (915) verbit (1422) pronominit (48) lukusanat (57) konjunktiot (49) adverbit (776) kaikki  - alekkain kaikki - peräkkäin, pilkut sanojen välissä - Tätä voi käyttää vaikka sanaluokkaharjoittelussa. Mikä sanaluokka, miten taipuu, miten käytetään lauseissa. Saman asian kehittelyä verbit alekkain ,  verbit peräkkäin adjektiivit alekkain ,  adjektiivit peräkkäin substantiivit alekkain ,  substantiivit peräkkäin taipumattomat sanat Jos haluaa arpoa sanoja: alekkaisen listan arpoja, peräkkäisen listan arpoja Onnistuin saamaan tämän sanalistan talteen, vaikka se oli jo yhdestä linkistä kadonnut. Tässä se on puhdistettuna kaikista ylimääräisistä merkeistä) Se on ns. Kielipankin frekvenssilista, jolla on jo vuosia harteillaan, minkä näkee eräistä sanoista. Se huolellisesti tehty, alkuperäisessä listassa on tarkka esiintymisfrekvenssi ja sanaluokka. Keksin Text Mechanicista työkalun, jolla listasta voi poimia erilleen sanaluokat, jonka jälkeen puhdistin listan ylimääräisistä merkeistä. Käytin siihen myös Muistion toimintoja, varmaankin samat olisivat löytyneet myös monipuolisesta Text Mechanicista. Hieman myöhemmin huomasin, että lista on ihan sama, josta on olemassa Wikisanakirjan versio . Siinä jokaisesta sanasta on linkki wikisanakirjaan. Punaisella on merkitty sanoja, joista ei ole artikkelia. Ne ovat eninnäkseen erisnimiä ja erisnimissä vanhentuminen tapahtuukin. Huomasin, että samasta listasta on hakukone, jonka kiireesti kiinnitin kontekstityökaluun. Siispä selitykset saa kahdesta lähteestä ainakin Kielitoimiston sanakirjasta ja wikisanakirjasta. Hakukonekin löytyi englanniksi. Se on muuten sama, joka minulla oli jo suomeksi. Tämä lista auttaa perussanojen opiskelussa eikä siinä tarvitse edes kontekstityökaluja ja Chrome-selainta, koska on linkit. Jäljelle sanaluokkalistasta jäi sieviä pienempiä listoja, jonka sanoja voi tutkia kontekstityökaluilla . Toinen konsti tarkistaa sanaluokka on laittaa alkuperäinen lista toiseen välilehteen ja arpoja toiseen ja tarkistaa sanaluokka hakuruudun avulla (Ctrl+F). Listat ovat varmasti hyviä maahanmuuttajien sanavaraston kartuttamisessa. Tässä ainakin tietää, että sanat ovat frekventeimpiä ja siten strategisen tärkeitä. Näihin sanoihin kannattaa satsata. On jopa tutkimuksia, että 10000 sanalla pärjää melkein valtaosasta kommunikaatiota. Sanat sanaluokissa ovat edelleen frekvenssijärjestyksessä. Jätin pois erittelystä lyhenteet ja interjektiot. Sanat ovat perusmuodossa/sanakirjamuodossa. Lista tulee muutaman kymmenen vuoden takaisesta sanomalehtikielestä. Varmaankin samat perussanat ovat yhä relevantteja, vaikka puhekielessä on toisia sanoja ja uusia on tullut viime vuosikymmenien aikana myös yleiskieleen. Miten sanoja sitten käytetään perusmuodossa ja taivutetuissa muodossa on helppo tutkia kontekstityökalulla. Siihen on lukuisia hakukoneita - Kielitoimiston sanakirjan, korpusten ja muiden lausevarastojen. Linkkilista on sopiva myös, kun ei jostain syystä käytä Chromea, koska sanoille tulee selitys linkistä. Verbeille on kontekstityökalussa erinomaisia työkaluja, jotka antavat koko konjugaation eli taivutuskaavan napin painalluksella. Verbixin hakukone on ehkä kaikkein laajin, mutta wikisankirjankin verbejä on yli 4000. Adjektiiveille on Kielitoimiston sanakirjassa vertailumuodot. Kaikille sanaluokille siellä on osa taivutuksesta, joista näkee mm. astevaihtelua. Kielitoimiston sanakirjassa ei harmillisesti ole passiivin preesensiä, mutta sen voi päätellä. Passiivin imperfekti kyllä on. On monia hakukoneita, joilla voi hakea esimerkkejä sanojen käytöstä, ja niitä voi kruksata esiin asetuksista. On myös Tromssan taivutusparadigmatyökalu, jolla saa koko taivutuksen, mutta lista voi olla toivottoman pitkä. Sanoja kun katsoo, huomaan ainakin itse, että jotkut sanaluokat eivät ole niinkään selviä. Sama sana voi olla kahta tai useampaakin sanaluokkaa. Varmasti useimmille sanoille saa selityksen Kielitoimiston sanakirjasta. Listoista voi poimia sanoja satunnaisessa järjestyksessä esim. tällä arpojalla. Koko listasta tai eri sanaluokista voi helposti tehdä harjoitustehtäviä, kun esim. sijoittaa listan arpojaan. Voi miettiä aste- ja muita äännevaihteluja ja tarkistaa heti kontekstityökaluilla. Kielitoimiston sanakirjassa on taivutuksia, mutta työkaluja on muitakin. Adjektiiveissa voi treenata vertailumuotoja. Erillinen artikkeli aiheesta . Löysin tämän sanalistan, jossa on 5000 frekventeimpää sanaa elokuvateksteistä. Sanat voivat olla myös taivutusmuodoissa ja niistä on linkit wikisanakirjaan. Sama lista mutta ilman linkkejä ja numeroita. Frekvenssisanojen esiintymistä suomalaisissa korpuksissa voi tutkia helposti, koska olen sijoittanut Korp-kontekstihaun Selection Search - kontekstityökaluun . Jos hakee perusmuodolla ja tekee pienen tempun, voi saada samalle aukeamalle sanan eri taivutusmuotojen käyttöä erilaisissa lauseyhteyksissä. Artikkeli aiheesta. Taivutusmuodollakin voi hakea, mutta perusmuodolla saa monia muita eri muotoja (tietenkin jos sana on taipuva). Useissa osakorpuksissa viereiset sanat muuttuvat klikattaviksi ja niistä saa analyysin siinä paikassa. Joissakin korpuksissa saa hieman laajemmankin asiayhteyden mutta ei kaikissa. The most frequent 10000 words in Finnish. Parts of speech are picked in separate lists. If you use my context tools in Chrome, you´ll get all kind of definitions and context of the words.

Avainsanat: you wikisanakirja voi versio verbi usea tässä työkalu tutkimus tutkia treenata tools tietää text tarvita tarkka tarkistaa suomeksi suomalainen substantiivi sijoittaa selitys selection search sanakirja sana saada punainen poimia pieni pienempi peräkkäin perusmuoto parts opiskelu onnistua muutama muoto miettiä merkki maahanmuuttaja lista linkki laittaa vanhemmat käyttää kontekstityökalu koko kielitoimisto keksi kadonnut jolla huolellinen helppo hakukone hakea finnish esimerkki erilainen englanniksi context chrome auttaa aste artikkeli arpa analyysi alkuperäinen aihe adjektiivi


blogivirta.fi