Tänään on 12.11.2019 00:18 ja nimipäiviään viettävät: Virpi, Konrad ja Kurt. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Viron Veräjät:

~laskuja~

Julkaistu: · Päivitetty:

~se vielä viepi lapsieki kum pahoin sattuu, vetehini~ ~sitä lyytä ov vielä nytki se kivi siinä, ei se ole liikkut~ (sitä lyytä, lyy) ~hukku vei lambahan~ (omat hukat, vieraat lampaat) ~kuore viöy toizen maguzeksi rokan~ ~virunda vei väet, lihat~ ~viikattehess on terä, varsi ta kynä ta nive~ ~viikattehen nive vuoltih vesipajusta~ ~oli semmosie lyhytvarsie viikattehie, niitä sanottih lysiksi~ ~vikateh pidäy hivuo sieralla~ ~terän suu jyrkkeni, jo pitäy vikateh liipata~ ~vikattehel pideä niitteä kykkyizilleh, a stoikal seizoi~ (viikatteet ja stoikat, lainasanoja molemmat) ~rupieu jykiekse kun on kaikki tsiisto mänty moan emäh~ (tsiisto eli suku, vrt. siito, siita) ~ta kaksi on auskarie, ta viiksiluut, kaksi ol leukaluuta~ (hauen pääluissa) ~miä viyhän viiksinpuuloila langoa~ (viipsinpuilla) ~tuo viiksimpuut perttih da viiha langat~ ~viiksimpuuloiz on kaks korvatsindu, hangattsuine, puazmupezännuoraine~ ~sit kezrättyy ne viihtetäh viiksinpuuloil~ ~viiluparzi on ezmäine parsi, kumavusparrem peäl, pitkin kodih, ottsuseinäz da peräseinäh~ (hirsimökin päätykolmion hirsiä) ~lentokaloa pitäy viilahasta soutoa~ (ripeästi, lentokalat, vrt. hyppivät) ~sumkaz on viilehteksed~ (viilekkeet, kantohihnat) ~kasselin viilehys~ (kontin) ~kisan viilehys~ (repun) ~yks viileksie, toine ombeloo~ ~vattsoa viileksie kivisteä~ ~seären viilelmyz~ (viilletty kappale) ~täz on kai viilemized, mi oli viildäveä~ (viilletyt nahat) ~viilendyveittsi on hoikku, terävy~ ~männä viilettäy~ ~hiihteä viiletteä~ ~viilettäy toizel, itse ei voi viiltä~ (toisilla teettämisestä, ei kuulu suomeen) ~viileni seä~ ~viilie seä~ ~viilie tuuli~ ~viilie vezi~ ~k on ombelijoa enämbi, sid yks on viilii, toized ombeliad~ ~nerokaz on sobien viilii~ ~tuuli seän viilisti~ ~mie hänellä jalgoja myöte viilen jalatsit~ ~ennem poigoa elä paidoa viile~ (lapsen syntymää, poika=sukupuoleton sana, vrt. poikue) ~sobie kuvie myö viilläh~ ~parahitem om paida viildy~ ~hyvin on suappuat viildy~ ~i ruvetah siidä vuattiesta viilömäh kuadieda, piälystiä, kem midäigi~ (piälystiä eli päällyskintaita) ~kengeä viiltäh~ ~pidää paidu viillä da ommella~ ~täs nahkas pidää kengih sääret viillä~ ~viili sumkan~ ~viilöy pagizou, ei ole uskottavoa hänem paginoa~ (puhuu perättömiä) ~jo algaa viiluo salvua~ (päätykolmiota) ~viilo nostettih tänäpäi, terväh ruvetah kattamah~ ~viiloparzi~ (katon kannatinhirsi / päätykolmion seinähirsi / kurkihirren suuntainen kannatinhirsi) ~heän oigieh viildäy~ (suoraan) ~kerdu viildeä kaks kattsuo~ ~pajut tuloo lunda viildämäh~ (reen pajut, hangessa) ~regi viildeä lundu matkatez, kai poikispuolizis peälitsi on lundu~ ~viiltöä venehtä~ (pitää perää) ~suvez on tuulen viima~ ~lasse verestä viimoa perttih~ ~tsihvan viima mäni peäh~ (tsihvan eli hään) ~mostu hyveä tulov viimoa pertih, ustu ku avoad~ (ustu eli ovea) ~anna viimad vajehtuu, piiluizelleh pannah uksi~ ~tule tänne tyyneh, älä istu viimas~ ~viime sodah kuoli velli~ (vieraat pakkosodat, tappaneet valtavan määrän suomalaisia, omat sodat=pieniä heimokahakoita, vastakohtia) ~tuulda viimoaloo~ ~tuulen viimaine~ ~viimakko seä~ ~viimastui seä, vilustih~ ~vilulta viimoau~ ~mistä päin tuulda viimoau~ ~vilul viimoau lattiez~ ~peädä viimoaa, vähäl kivisteä~ ~istuokseh pidäy tuulen viimattsimeh~ ~viimavui tuuli~ ~mie näin kyllä viime talvena, kevättalvella unen~ (enneunen) ~poltandoa ei heitä hos kui äjjäl rygii, viimezel kuoloo~ (tupakan poltantaa) ~viimi vuodena itse loadi~ (poika reen) ~viimiseh sih parvakivekseh, jottei vaim mitänä pistyis sihi nuottah~ (nuotan kivekseen, tehtiin taikoja) ~pualikoittuu viimine kerdu huuhtottih~ (pyykkejä) ~tänäpäi on ku viimoi sygyzy~ ~tuuloo viimottaa~ ~sitä ei teäl ollun kyllä ijässäh niinkun nyt näillä venäläisillä jotta viinojen kera männäh kalmismoalla~ (vieraiden tapojen alkuperää) ~jos oli kontier rasvoa, tahi siitä soarvar rasvoa~ (voiteeseen) ~regi koadui viipahtih, pitkäl palal~ ~leikkua möykyz viibalo~ (limpusta) ~leikkaa lapsel viibaloine~ ~syös tämä viibaloine, sit kazvad~ (lapselle) ~käil viippai minuu, pyrritti yhtez matkah~ ~tsibid biibetetäh jogirannas~ (rantasipit) ~olis toal biibetti, randatsibi, g ei maks ambuo~ ~viipilline puu~ (vino) ~kaksi viibostu muroitti~ (viipaletta, liemeen) ~kätty viippailou saugailou~ ~viippavus pidäz ellendiä~ (viittaus, ymmärtää) ~taivahaz viippizin kirbuou pizarehed, tuuli ottav vallan~ (sataa vinoon) ~mie jo viipsiin langat~ ~viipsimpuul viipsitäh langoja~ ~viipsimpuihi langoja viipsitäh keräldä~ ~midä häi käil viiputannoh, meidy kuttsuu sinne~ (viittoo) ~kun vain tytön luona viipynet~ ~mie olen jo tänä piän viiriembi~ (vireämpi, taudin jälkeen) ~koko päiväv viirin jotta eikö sattuis kulkomah~ (viirin eli väijyin, jotain eläintä) ~pyssyn kera viirim mettsuo~ ~kun keämittäy, viirikkie pitäy panna~ (kiertää lankaa käämille) ~zelentsy heinis viiristeleh~ (sinisorsa) ~piekloit metsässä veteliyvyttih, viiristeliyvyttih~ (pieklot, vrt. piekana) ~hukku viiristäv vazoi metsikön rannas~ (vaanii poron vasoja, oikean suomen luontoa) ~viiristeäheze peittoh viiristäh hukku, lähembäks vuottau~ (menee piiloon, vaanimaan, hukkien elämää läheltä seuranneet) ~kasi viirittäy hiirtä~ (väijyy) ~pahoi viilitin, käzi särizi~ (viilitin eli tähtäsin) ~viirukkoa om paijanhiemaiz da rinnois~ (koukeroita, kuvioita) ~mado nigelöittäv, viirukkaizil projjiu~ (vrt. tekee viiruja hiekkaan) ~viirukkakirjaista voatetta~ ~mado viirukoittsoo~ (mutkittelee, kiemurtelee) ~jänöi juoksov viirukoittsou~ ~ei voi kaikkie veällä voittoa, vain pidäy viizahuolla~ ~viizahembaizeh loaduh pidäv eleä~ ~viizahuttu pagizou, sanoi toiziz ottelou~ (viisaus=toisten sanat, lainasana) ~on niiv viizas ku repo, händyä puuttuu~ ~sotku on viizas lindu~ ~pottsi da rebo kiissettih, kumbane heist on viizahembi~ (pottsi eli mäyrä, eläinsadut) ~reboi on ylen viizas~ ~elä velli viisastele~ ~midäbä vie viizastelet~ ~oigeim pahalda tunduu kun rubiu viizastelomah~ (viisastelun vieraudesta, ylpeyden / röyhkeyden muotoja) ~silmä vai välttyy, viizasteloo~ ~hukkoa viizastoa pidäy suahez~ (petkuttaa) ~heän ku roavastuu ni se viizastuu~ (lintu) ~min lapsi kazvaa, sen viizastuu~ ~kossossa om miula viisi solkie~ ~mie nouzin särkällä da matkazin pitin särkköä~ ~kazi sai viizi pojaista~ ~ka viizi värtiniä kezräin~ ~oli meidä viizi, kuuzi, pereh suuri oli~ (omat suurperheet) ~viijen kesse~ ~nuar on vijjel säigehel punottu~ ~luajitah kolmeh kapien sijah viisikanta~ (viisikantainen tähti, taikakuvio) ~kätkyön laidah laitah viiskandani, yönitkettäjäh varoi~ ~eräs pidäy tiähtenny viiskandazen omil brujil~ (tähtenä eli taikakuviona, brujil=tavaroille) ~meilä loajittih viiskulma puuh kun ukko jyräsi~ ~olem mie näget niidä semmozie viizinkymmenin~ (kokoisia peuralaumoja, vrt. kanadan viisin tuhansin, oikea luonto säilyi pitempään) (lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)

Avainsanat: yle voitto voi vieras suu suomi suomalainen suku sit sanakirja velli varsi ukko tänne tähti tyttö tuuli terä tauti talvi tahi suuri kivi kevättalvi karjala kanada sana poro mänty metsä luonto lapsi kynä kuolla elämä


blogivirta.fi