Tänään on 19.11.2019 12:18 ja nimipäiviään viettävät: Liisa, Elisa, Eliisa, Eliisi, Elisabet, Elise, Lisa, Lisen, Lisbet ja Bettina. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Vanhoja ja uudempiakin esineitä tai asioita

Julkaistu: · Päivitetty:

Mitä ovat nämä vanhat esineet ja asiat? Kuvia ja selityksiä voi löytää googlettamalla (valitse ja hae hiiren oikealla painikkeella) tai raahaamalla sana sivupalkissa olevaan kuvahaku-ruutuun.  (Ensin sana pitää valita ja sitten haku on kahden napsautuksen päässä.) Vastaukset ovat täälläkin . Lisää kaikenlaista lajintunnistusta . Kontekstityökaluilla saat vaivattomasti kuvat ja selitykset. Täällä on hyvin paljon verkosta kerättyjä kansanperinteen linkkejä. Esineet-tagi Selitettyjä sanontoja Kansallismuseon kuukauden esine , arkistoja usealta vuodelta Yksi esine - tuhat tarinaa  - muita juhlavuoden valopilkkuja Suomeen tulleet sanat Vanhoja esineitä  visana Ylen visa vanhoista esineistä Lisäsin loppuun asioita, jotta tulee 101 kysymystä. Ne eivät ole aakkosjärjestyksessä. ahjo   atra, aatra   astalo  atrain  atulat   haahla  halme  hanko   hilpara, hilpari   justeeri  kalhu  karsina  karsta  kaski  kessu  kiikki   kinnerpuu   kiulu   kirnu   kokkeli   kolomarauta   konttuuri   korento   korvike   korvo    kuksa   kyly    lampola   lampetti   lehmisavu  liina  loiset  luokki   lyly    länget   mamselli   manttaali   mäkitupalainen   mäystin   olas   paaši   pendyyli   pettu  petkele   piilu   porstua   praasniekka   prännäri (joskus rännäli)   purilaat   rahi    riihi   rotinat   rove   rukki   ruotu   rättäri   sahra   samovaari   sarka  savotta   separaattori   sintu   sompa   tampuuri   tappara    taula   torppari   tulukset   tuulastus   vanna   varsta   vaskooli   vempain   virsu    värttinä   väskynä   ylinen   äimä    ämmänlänget harmaja ies äes talikko varpunen heteka kirstu pääläri vasu saavi virsut sapilaat suova kuhilas sirppi ahjo talkoot vankkuri äyskäri pohdin halme, laiho oras   Tässä ovat vastaukset. Ne voidaan kysyä myös. Pitää tietää sana, mitä se tarkoittaa:  sepän pajan liesi, tulisija   auran tapainen maanmuokkausväline (Länsi Suomessa sahra)   lyöntiase, nuija tai muu tilapäinen esine   tuulastusväline   pinsetit   koukku, johon keittoastia tuvassa ripustettiin   kaskeamisen jälkeen kylvetty pelto   kaksi tai kolmipiikkinen työkalu heinän nostamiseen ja siirtelyyn   keihään ja kirveen yhdistelmä, vanha taisteluase kautta Suomeen   vanha saha, tukkisaha   oikean jalan potkimissuksi (vrt. lyly)   sikojen ja lampaiden oleskelupaikka, tuvassa emännän työtila   vehje, jolla lampaan keritty villa kuohkeutettiin   metsään raivattu pelto   tupakka, myös kotitekoinen   puinen riippuva orsi teuraseläimen nylkemistä varten   ks. kiikki   lypsyastia   astia, jossa valmistettiin voita   uunipiimä   työkalu, jolla kuorittiin puuhun "panta" puun pystyyn kuivattamiseksi   komero   hartioille niskan taakse muotoiltu kantoteline esim. veden kantoon (ämmänlänget)   kahvi korvattiin sota aikana paahtamalla sikurin juurta tai viljaa; kahvia sekoituksessa oli yleensä 0 15%  saavi   perinteinen puinen juoma astia   sauna   lampaiden oleskelupaikka, usein viistokattoinen tila   seinään kiinnitetty kynttiläteline   savuava nuotio, jolla karkotettiin hyönteisiä lehmien ympäriltä   pellava   nurkissa asuvat apulaiset, joille palkka maksettiin luontaistuotteina   hevosen valjaiden kiinnitysosa, koivusta tehty U kaari, kulkee aisasta aikaan hevosen selän yli yli  vasemman jalan luistelusuksi (vrt. kalhu)   hevosen valjaiden osa, jota vasten hevonen itseään työntää   herrasväkeen kuuluva aateliton naimaton nainen, neiti   vanha verotusyksikkö, mittasi maatilan veronmaksukykyä   tilan vuokralainen, asui pikku mökissä, vähän peltoalaa, työvoimaresrvi   suksen kiinnityslenkki jalkineeseen   suksen pohjan pituussuuntainen ura   kuninkaan kamaripalvelija   vanha seinä tai pöytäkello   leipäjauhon korvike, jota saatiin petäjän kuoren alla olevasta nilakerroksesta  hakkaustyökalu, jolla voitiin kuoria tai hakata jäätä tai esim. vihanneksia  leveäteräinen kirves   talon eteishuone   kirkollinen juhlapäivä, erityisesti ortodoksisessa Karjalassa  kahvinpaahtoväline kuorman kuljetustapa, jossa hevonen veti maata laahaavia aisoja jakkara  viljan kuivatus ja puintihuone tai rakennus lahja vasta synnyttäneelle äidille rove tuohesta valmistetty tuokkonen poljettava kehruuväline  2-6 maatalon ryhmä, joka vastasi sotamiehen varustamisesta   nimismiehen apulainen, vankien kuljettaja ja vartija   auran tapainen maanmuokkausvälinen (Itä Suomessa atra)   ven. kookas teekeitin   kangastyyppi, joka tehtiin villasta vanuttamalla, myös peltoala   talvinen puidenkorjuu urakka  kone, joka erottaa kerman maidosta  vedellä jatkettu maito tai piimä (Pohjois Karjala)   kiinnittyy porkan eli sauvan alaosaan   eteinen (yleensä kylmä sellainen)   viikinkiajan kirves, kahden käden löymäase   (taulakäävästä saatu) sytyke puutavarayksikkö, 12 lehteriä, mahtui rekikuormaan (vrt lehteri)   vuokraviljelijä   tulentekovälineet, tulirauta ja piikivi, jolla isketään kipinöitä   vanha kalastustapa pimeällä   amme  riihipuinnin työväline, jolla jyvät irrotettiin tähkästä; puinen suora kepakko, jonka päässä lyhyt nahkaremmillä tai nivelellä kiinnitetty toinen kepakko  kullanhuuhdonnassa käytettävä laakea vati   tiirikka   tuohesta tehty kenkä   vanha kehruuväline, työkalu   luumu   navetan yläosa, jossa säilytettiin heiniä   entisajan iso neula, jonka päässä iso kolo "käki" (vrt äimän käki)   hartioille niskan taakse muotoiltu kantoteline kirnuamisesta jäänyt neste, hyvä janojuoma, ehkä kirnupiimä vetijuhdan, esim. härän kiinnitysväline laitteeseen, kuvainnollisesti rasite, haitta maan pehmentämiseen käytettävä työkalu, ennen hevosvetoinen, käytetään nykyäänkin useampipiikkinen työkalu esim. lannan luomiseen pieni peltinen taskumatti, kieltolakiaikaan jousitettu sänky tai kaksi, joista toinen meni toisen alle esim. puinen säilytyslaatikko ainakin pohjoisessa esim. maitoastia astia, esim. päreistä tehty vakka iso vesiastia esim. saunassa tuohesta punotut jalkineet kuivien heinien kantamiseen käytetty väline, kaksi seivästä, kaksi kantajaa heinien ulkona säilytystapa, taiten tehty kasa viljan kuivaamistapa pellolla, lyhteistä rakennettu keko yhden käden työkalu esim. violjan leikkaamiseen hiilillä kuumennettava sepän työkalu, usein poljettava yhdessä ja ruokapalkkaa vastaan tehtävä työ nelipyöräinen ajopeli, hevosvetoinen astia esim. veneen tyhjentämiseksi vedestä puusta tehty astia, jolla viljaa pohdittiin eli heitettiin ilmaan. jotta roskat lentävät erilleen viljankasvu esiin noussut vilja, pelto on oraalla Kysymykset ja vastaukset voidaan laittaa arpojaan , josta saa summanmutikassa. Täällä on kuvallinen tietokilpailu, Tunnistatko vanhoja esineitä. Toinen kuvanäyttely vanhoista esineistä Parhaimmat museoesineet Verkkonäyttelyt - kooste fantastisimmista verkkonäyttelyistä padlet-seinällä Myönteisen muistelun kortit Apteekkimuseon kortit Urheilumuseon keskustelukortit 1 Urheilumuseon keskustelukorit 2 Copypastaan tähän toisen vanhojen sanojen visan: Testaa muistatko näitä murresanoja. Sanojen kirjoitusasu saattaa vaihdella hieman alueittain. 1. prikka 2. hantuuki 3. förkkeli 4. natröijy 5. pruuta 6. riimerkki 7. vällä 8. ruuvalli 9. ranstakka 10. ylisööteska 11. rupulaaki 12. öörfiila 13. viskunasoppa 14. fyäräri 15. ruuri 16. ranni 17. auksiini 18. nyyfiiki 19. röökynä 20. muuretteri 1. tarjotin 2. pyyhde 3. esiliina 4. yöpaita 5. ruisku 6. postimerkki 7. hiirenloukku 8. rakennuksen kivijalka 9. hiilihanko 10. ylihoitaja 11. siltayhtiö 12. korvapuusti 13. luumukeitto 14. kuljettaja 15. veli 16. naapuri 17. huutokauppa 18. utelias 19. neiti 20. porkkana Vanhoja suomalaisia sanoja: 1. Ahera = jäykkä ja kova maaperä 2. Ahtera = maho lehmä tai kesantona oleva pelto 3. Aino, aina = verkon tai nuotan paula 4. Armi = hammasrattaan tai rukin tanko, poikkipuu 5. Arto, aarto = haarukkaisen seipään varaan asetettu orsi eli riuku, jolle ripustetaan kuivamaan sateella leikatut lyhteet, nuotta tms. 6. Haparainen = suolia kannattava ihrakesi 7. Harkki = hara, naara, haarukkapäinen kuusesta tai katajasta tehty perunannostokuokka 8. Hieho = toisella vuodella oleva lehmivasikka 9. Hinkalo = viljalaari tai purnu 10. Himmurtai = eräs katolinen paastopäivä 11. Hyypiö = huuhkaja 12. Iristä = kirahtaa, narista, marista, jankata, riidellä 13. Jamakka = juuri piiminyt maito 14. Jukertaa = karkeasti tai kömpelösti veistää tai nävertää 15. Junko = vedessä lahoava puu 16. Jutta = raita, juova 17. Järittää = leikata pois esim. lehtiä kaalin kuvusta 18. Kaave = ihmisen kuollut ruumis, kuolleen varjo 19. Kaiha = puolihämärä, varjoisa, synkkä, pimeä, kolea 20. Kale = akana, kahujyvä 21. Kalppa = sianränget 22. Karkku = haloista ristiin ladottu halkopinon pää 23. Kehnä = hilse 24. Kelme = kalvo, oraita keväällä lumen lähdettyä peittävä lumihome 25. Kemi = veteen sortunut jokiäyräs; kuiva kenttä tai keto 26. Kilkki = heinäsirkka 27. Kirki = lemmenkiihko, kiima 28. Kirsi = routa; ohut jääriite 29. Koja = puun kuori, kaarna, parkki 30. Laapotti = tuohi- tai niinivirsu 31. Laas, la’as = niittomiehen esi, niittokaista 32. Launi = puinen kalakoukku 33. Lemi = pehmeä suo; veden päälle kasvanut sammalkerros 34. Limo = nuori lehtipuu; lehdes 35. Loira, loiro = lukon navan piikki; puulukon estesalpa 36. Lollo = villaleve, hahtuva 37. Lunka = ehyenä levynä irtoava puun kuori 38. Lökä = lima, lika, lieju; vetelä ulostus 39. Maarto = kalanpoikanen 40. Maima = pieni kala, syötti 41. Meiju = juhannuskoivu; kukkavihko; lehdesköynnös 42. Mutiainen = mäkärä; hyttynen; sammakonpoika jolla vielä on pyrstö 43. Naappu = ohra- tai kauralyhteistä koottu keko; hernelyhde; pellava- tai hamppukäärö 44. Nekka = 1. nokallinen kerma-astia / 2. pieni yksipaikkainen reki 45. Niisi = kangaspuissa olevat langat, joiden silmukoihin loimilangat pujotetaan 46. Nori = lehmän utaretulehdus; hevosen pääntauti; yskä 47. Nuode = avioliiton kautta saatu sukulainen; lanko; morsiamen saattoväki 48. Olas = suksen pohjaura 49. Orko = kostea notkelma; kapea laakso; kolo, uurre 50. Paanne = uhkujää, virtaavan veden muodostama monikerroksinen jäätikkö 51. Paula = nauha; nyöri; verkon aina 52. Piedin = kankaan leveys, kangaskaistale 53. Pintta = paininpuu, poikkipuu 54. Pohtaa, puohtaa = puhaltaa, huokua (ruumenet eroon jyvistä) 55. Purha = vesiputous; kosken kuohu 56. Pöykiö = pöhkö, tollo, hölmö, tyhmä, saamaton 57. Pöysti = kinkku 58. Rahje = varstan liitoshihna; länkien vetohihna 59. Riitta, riitto = pino olkia, heiniä tai lautoja 60. Ripatti = ripuli, löysä uloste 61. Ritva = hento lehtipuun oksa 62. Roivas = hamppu- tai pellavakimppu, -kupo tai -lyhde 63. Rääpys = muikku 64. Sammas = 1. rajapyykki / 2. hiivasienestä johtuva suutauti 65. Siide = jäätävä tihku; hienojakoinen lumi 66. Suoro = eläimen siitin 67. Säetä = koota tulipesän hiilet kasaan ja peittää ne tuhkalla 68. Taari = rapakalja; oluen loppumäskistä tai leivänpaloista käytetty mieto alkoholijuoma 69. Tade = lanta, sonta, lika, törky 70. Teljo = soutuveneen istuinlauta, tuhto 71. Toro = myllyn suppilo; kannun nokka 72. Tuhu = tihkusade, vihma 73. Ulku = riuku, salko (etenkin verkonkuivaustelineenä) 74. Uudin = vuodeverho, rankinen 75. Vaaru = pieni sade- tai ukkospilvi 76. Viehka = tienviitta, talvitien, avannon tai kylvörajan merkki 77. Virpi = riuku, notkea oksa, vitsa 78. Väive = täi; eläimen loinen 79. Ätelä = heinänteon jälkeen kasvanut uusi ruoho, odelma 80. Öhkä = illanistujaiset Venäjästä suomeen lainautuneita sanoja: 1. akkuna eli ikkuna, okno. Ikkuna on tullut todennäköisesti venäjän sanasta ikona. 2. kanava, kanava, muunnos kansainvälisestä kanaali-sanasta. 3. kapakka, kabak 4. kasakka, kazak. Tullut venäjään turkin kielestä, jossa se tarkoitti maantierosvoa ja seikkailijaa. 6. kasku, skazka eli taru, tarina 5. katiska, muinaisvenäjän sanasta kotici eli häkki 7. kiipeli, gibel eli perikato, tuho. Vaihtoehtoisesti varhaisen ruotsin sanasta kibel tai kibbel. 8. kiisseli, kisel eli hapahko jauhopuuro, hyytelö 9. koni, kon eli hevonen 10. kutrit, kudri eli kiharat 11. laatia, ladit eli järjestää, panna kuntoon, laittaa 12. lava, lava eli seinänvieruspenkki, lautta 13. lavitsa, murresanasta lavica eli penkki 14. leima, klejmo 15. lusia, sluzhit eli palvella armeijassa 16. lusikka, muinaisvenäjän sanasta luzhika, nykyvenäjässä lozhka 17. lutka, adjektiivista bludnij eli haureellinen, irstaileva 18. luuska, loshad, loshadka eli hevonen 19. majakka, majak 20. murju, murja eli ahdas ja pimeä huone, mökki, hökkeli 21. pappi, pop, alun perin kreikasta. 22. piirakka, pirog 23. pohatta, bogat eli rikas, mahtava 24. porkkana, borkan (murresana) 25. porukka, poruka eli yhteisvastuu, ryhmätakaus 26. putka, budka eli koju, vaja 27. puuhka, puh eli untuva, hahtuva 28. pätsi, petsh eli uuni, hella 29. raamattu, muinaisvenäjän sanasta gramata eli kirjoitus, asiakirja, alun perin kreikasta. 30. remontti, remont eli korjaus, kunnostus 31. reuhka, treuh eli karvalakki 32. risti, muinaisvenäjän sanasta kristu, nykyvenäjässä krest eli risti, vaiva. Venäjälle saksan kielestä. 33. rokuli, progul eli poissaolo töistä 34. rotu, rod eli suku, syntyperä 35. rukkanen, rukavica eli rukkanen 36. rusakko, rusak eli ruskeanharmaa jänis 37. saapas, sapog 38. savotta, zavod eli tehdas, ruukki, saha 39. sepeli, sheben eli kivimurske 40. siisti, tshistij eli puhdas, siisti 41. tappara, topor eli kirves 42. tarina, starina eli vanhat ajat, vanhat tavat 43. tavara, tovar eli irtain omaisuus. Peräisin turkkilaiskielistä. 44. tolkku, tolk eli ajatus, järki 45. torakka, tarakan 46. toveri, tovarishtsh 47. turku eli tori, markkinapaikka, muinaisvenäjän sanasta turgu, venäjässä torg, lainautunut myös ruotsin kieleen 48. tuska, muinaisvenäjän sanasta tuska, venäjässä toska eli ikävä, kaiho, kaipuu 49. tuuma, tuumata, duma, dumat eli ajatus, ajatella 50. tyrmä, tjurma eli vankila 51. vaino, vojna eli sota 52. vapaus, vapaa, svoboda, svobodnij 53. vesseli, vesjolij eli iloinen, hilpeä 54. viesti, vest eli sanoma, tieto, uutinen 55. voro, vor eli ihana, lurjus 56. värttinä, vereteno Slangisanoja 57. bonjata, ponjat eli tajuta, ymmärtää 58. hotsittaa, hotetsja eli haluta 59. kohmelo, pohmel eli krapula 60. lafka, lavka eli kauppa 61. mesta, mesto eli paikka 62. narikka, na rinke eli torilla, vaatemyyntitorilla 63. palttoo, palto eli pitkä takki 64. sapuska, zakuska eli alkupala 65. sontikka, zontik eli sateenvarjo, päivänvarjo 66. voda, voda eli vesi Vaikka nykyään vastustetaan kovasti uusia vieraskielisiä sanoja, on kielen historiassa aina lainattu sanoja naapurikansoilta. Jostainhan sanat on kieleen saatu. Jos ei kerran omassa kielessä ole ollut sanaa jollekin ilmiölle, on sitä ruvettu nimittämään samalla sanalla, millä naapurikansakin. Sana vain on muokkautunut omaan kieleen sopivaksi, joten ne näyttävät nykyään ihan erilaisilta kuin silloin kun ne on lainattu. Sitä paitsi sanan antajankin kieli on kehittynyt puolestaan johonkin toiseen suuntaan. Suomen kielessä on tätä nykyä sanastoa monilta eri kausilta. Kielen ydinsanasto periytyy jo uralilaiselta (4000 e.Kr.) ja suomalaisugrilaiselta kaudelta. Arvellaan, että kantasamojedi erosi omaksi ryhmäkseen noihin aikoihin. Jotta sanaa voidaan pitää luotettavasti näin kaukaa periytyneenä, on sen esiinnyttävä nykyään sekä suomalais-ugrilaisissa kielissä että samojedikielissä, vähintään yhdessä kummankin haaran kielessä. Tällaista ikivanhaa omaperäistä sanastoa ovat mm. -luu, maksa, kieli, polvi, kynsi, pää, silmä, sydän; nainen, isä, emä, emo, vävy, miniä; -joki, mätäs, mesi, kivi, pilvi, salama, sää; varis, pyy, joutsen, repo, säyne, siili, kala; -elää, kuolla, syödä, juoda, niellä, nuolla, surra On myös vanhoja indoeurooppalaisia lainoja, jotka ovat tulleet jo suomalaisugrilaiseen kantakieleen (n. 3000 e.Kr.) Näitä ovat mm: jyvä, porsas, varsa, vasa, mehiläinen, orpo, orja, marras, sata Balttilaisessa lainakerrostumassa on ensimmäistä kertaa mm. mereen liittyviä sanoja. Balttilaisten lainojen arvellaan olevan ajalta n. 1500 e.Kr. -heimo, morsian, sisar, tytär; hammas, kaula, reisi, napa; -lahti, luhta, meri, virta; hirvi, halli, ankerias, lohi, metsä; -heinä, herne, ohra, siemen, vako; -harja, hirsi, seinä, aitta, tuhat Suomen kieltä on joskus väitetty maailman vanhimmaksi kieleksi. Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Luulo perustunee ehkä siihen, että suomen kieli on säilyttänyt mm. monia vanhoja germaanilainoja (myös n. 1500 e.Kr.) äänneasultaan melkein sellaisinaan kuin ne ovat joskus kieleen tulleet. Suomea on joskus kutsuttukin kielitieteen pakastearkuksi. Klassisia esimerkkejä: Germaanien kantakielessä kuningaz tarkoitti hallitsijaa. Muinaisyläsaksassa ja anglosakseilla se oli vielä kuning, mistä tavuja pudottamalla ja äänteitä muuttamalla ovat syntyneet nykyiset engl. king ja ruotsin konung, nykyisin kung. Samalla tavalla muinaisgermaanien druhtinaz on suomessa säilynyt melkein sellaisenaan. Ruotsin nykykieleen siitä kehittyi sana drottning, joka tarkoittaa kuningatarta. Raha on alun perin germaanien nahkaa tarkoittavasta sanasta skraha. Kaupunki on myös säilynyt äänneasultaan vanhana. Muin. germ. kaup-angra tarkoitti kauppapaikkaa, siitä kehittyi muinaisruotsiin köping, köpunger. Monissa Ruotsin nykyisissä kaupungeissa on säilynyt köping-loppu muistona vanhasta kauppapaikasta. Vaikka suomalaisilla oli oma sana emo, ottivat suomalaiset germaaneilta sanan äiti. Virolaisilla kuitenkin on vielä ema. Muita germaaneilta lainattuja sanoja mm. hartia, maha, aisti, tauti; juusto, kana, nauta, lammas; aura, akana, kuhilas, tunkio, kylvää, vainio; kulta, kupari, rauta, tina. Vanhat slaavilaiset lainat ovat tulleet suomeen vasta 800-1600 j.Kr, nuoremmat slaavilaiset ovat 1800-luvulta. Vanhoja lainoja ovat mm. pakana, pappi, risti; kasukka, saapas, viitta, palttina, värttinä; lusikka, piirakka, naatti, papu; akkuna, pirtti; vapaa Nuoria lainoja, jotka ovat melkein sellaisenaan venäjän nykykielessäkin: pohatta, pomo, porukka, rokuli, rosvo, sissi, toveri, voro; kanava, kapakka, majakka, putka, tyrmä, vodka, balalaikka; kapusta, kasari, kiisseli, kolpakko, savotta. Koni ja luuska ovat meillä hevosen haukkumanimiä, venäjän nykykielessä konilla tarkoitetaan uljasta ratsuhevosta, luuska on tavallinen työhevonen. Kaikista lainasanoista 60% on ruotsalaisia. Tässä vain muutama esimerkki: apina, hattu, kakku, katu, leikki, laki, markka, tuoli, penkki, uuni, renki, synti, koulu, tunti. Ei sovi unohtaa lappalaisiakaan lainasanoja. Niitäkin on koko joukko, melkein kaikki Lappiin ja lappalaiseen elämänmenoon liittyvät sanat: -sivakka, suopunki, tokka, tunturi, vaara, vuono, aapa -mursu, naali, pallas, piekana; ruska, kaamos, laavu, vuoka. Tuossa vielä vähän lisääkin joidenkin vanhojen sanojen ja sanontojen taustaa. Porsaanreikä Lain tai muun säädöksen aukko, jota käytetään erilaisten etujen hankkimiseen, esimerkiksi veronkiertoon. Sana tulee sikojen aitauksiin tehdyistä aukoista, joita tehtiin, jotta pienet porsaat pääsivät vapaammin juoksentelemaan; kielteisen merkityksen sana saa, kun uteliaat pikku porsaat keksivät kulkutien sieltäkin, mistä ei pitäisi. Hauska Hauska-sanan vanhempi merkitys on turha, tuhlaavainen ja nopeasti kuluva. Merkityksessä hupaisa sanaa on käytetty ensimmäisen kerran kirjallisesti vuonna 1702, mutta murteissa ja puhekielessä merkitys on voinut muuntua jo aiemmin. Löyly Siinä, missä löyly ymmärretään nykyään saunan kuumalle kiukaalle heitetystä vedestä nousevaksi höyryksi, tarkoitti se aiemmin ihmisen henkeä. Suomalais-ugrilaisten kielten yhteinen alkumuoto on ilmeisesti lewl merkityksessä henki, henkäys tai sielu.  Ajatella Ajatella tarkoitti ennen muinoin metsästystä, esimerkiksi jänisjahtia tai muuta takaa-ajoa. Nykyään ajatella-verbillä tarkoitetaan käsitteiden ja mielteiden yhdistämistä tietoisesti. Irstas Nykyajan ihmiset käyttävät sanaa irstas elostelevasta ja sukupuolisesti paheellisesta tai siveettömästä henkilöstä. Suomen kirjakielen pohjan luonut Mikael Agricola kuitenkin käytti sanaa vapaudesta ja maallisista vaivoista irtautuneesta henkilöstä myönteisessä merkityksessä. Hässäkkä Naisen sukupuolielin. Otava Alkujaan sana on tarkoittanut lohiverkkoa. Pohtia Alkujaan tarkoittanut viljan puhdistamista eli akanoiden erottamista leipäviljasta. Sanan nykyinen merkitys on peruja Ruotsin mallista. Kynä Alkujaan tarkoittanut linnunsulan ruotoa. Umpimähkä Ennen tulitikun keksimistä kannatti hehkuvia hiiliä haudata uunin/nuotion tuhkaan. Sieltä ne sitten seuraavana aamuna löysi työntämällä kätensä umpimähkään, kyllä se hehkuva hiili ilmoitti itsestään. Hiilillä sai tulen uudelleen viritettyä. Kainalo Helpottaa jos osaa viroa. Kainalo on käenalainen, siis käden alainen. Housut Ennen oli kumpaakin jalkaa varten oma housunsa mitkä kiinnitettiin narulla vyöhön, siksi edelleen sanotaan housut, vaikka nyt onkin vain yksi vaatekappale, kun housut on ylhäältä ommeltu kiinni toisiinsa. Saivarteleminen Täin munien, saivarten, etsimistä hiuksista tai muista karvoituksista. Pikkutarkkaa puuhaa. Malka Turvekattoisten talojen kate saatiin pysymään paikallaan erilaisten riukujen ja seipäitten avulla. Ylimmäisenä oli malka, paksumpi puu, johon pienemmät riu'ut oli kiinnitetty, tai mistä ne riippuivat oksanhangastaan. Peninkulma Matka jonka päästä koiran, penin, ääni kuuluu. Noin 10 kilometriä. Sutari Ruotsin sana sot, noki, lausutaan suut, sotare oli noenpoistaja, eli nokisutari. Takapajuinen Reen jalasten varassa olevaa istuinosaa kannattelevia pystypuita yhdistävä pajusta kierretty joustava vitsas, takapaju oli takimmainen osa reessä, minkä päällä saattoi seistä. Takapajulla seisova tuli viimeisenä perille. Tietää Alkujaan merkinnyt tien tuntemista sekä mahdollisesti myös jälkien muodostaman uran seuraamasta. Ymmärtää Jonkin asian ympyröimistä ajatuksen voimalla, vertauskuvallinen käyttö. Käsittää Alkujaan konkreettista käsiinsä saamista tai tarttumista. Saada asiasta "käsitys". Rusikoida Neljä-kolmesataa vuotta sitten nyrkkiä on tarkoittanut sana rusikka, ja vaikka sana itse on pitkälti hävinnyt käytöstä, meillä on edelleen puhekielinen verbi rusikoida. Sabotaasi Ranskan teollisen vallankumouksen aikana työläiset käyttivät usein "sabot" nimellä tunnettuja puukenkiä. Tehdasduunarit jotka pelkäsivät työpaikkojensa menetystä koneille, heittivät kenkiään rattaiden väliin ja sabotaasi-nimitys sai alkunsa. Korvata Johdos sanasta "korva", joka voi murteissa merkitä mm. vierusta, reunaa tai sivulle asetettua tukipuuta. Häkkisen mukaan kantasanan vanha merkitys "vierus" heijastuu muun muassa korvata-johdoksen 1800-luvulta tunnetuista merkityksistä "asettaa rinnakkain, vertailla". Häkkinen toteaa myös,että Suomen kirjakielessä "korvata" on hyvittämisen merkityksessä mainittu ensi kertaa vuoden 1777 almanakassa. Kuulin myös itse joskus muutamia vuosia sitten, kun Sarka-maatalousmuseon oppaalla oli ihan erilainen selitys korvata verbille: Hevoset olivat kalliita eläimiä muinaisessa suomessa, joten kyntöauraa vedettiin useimmiten kahdella härällä joiden niskojen päälle oli sidottu sopivan muotoiseksi veistetty poikittainen puu. Jos auran kiinnityspiste olisi ollut suoraan sen puuosan puolivälissä, niin vahvempi härkä olisi mennyt herkästi edelle ja auran jälki olisi kääntynyt vinoon. Sen takia kiinnityskohtaa siirrettiin aina lähemmäksi vahvemman härän korvia, jotta myös heikommalla riittäisi puhtia vetämiseen. Rasitus siis tavallaan hyvitettiin heikommalle osapuolelle, mistä termi korvaaminen. *** Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Aukeilla kasvanut mansikka osoitti kaskeajan alueen, metsässä kasvanut mustikka yhteisen alueen (jonka kaskeamisesta oli kulunut aikaa) Karhunpalvelus Karhunpalvelus on toisen hyvää tarkoittavaa auttamista joka kuitenkin jotain muuta kautta tai muusta syystä kääntyy autettavaa vastaan. Eli autettava on avun jälkeen samanlaisessa tai pahemmassa pinteessä kuin ennen apua. Sana juontaa juurensa vanhasta eläinsadusta, jossa karhu halusi auttaa nukkuvaa miestä tappamalla kärpäsen hänen otsaltaan. Karhu kuitenkin tuli lyöneeksi niin kovaa että mies sai surmansa. Surman suuhun Surma oli hirvittävä peto, ruummiillistunut väkivaltainen kuolema, joka vartioi tuonelan portteja. Se on yleensä kuvattu käärmeenhäntäisenä koirana, jonka katse saattoi kivettää. Surman suuhun päätyneet siis päättivät päivänsä Surman puremaan. Viekää tuhkatkin pesästä Sanonta tulee 1600-luvulta, kun talonpoikien piti kerätä kruunulle tuhkaa ruudin valmistukseen salpietariveron vuoksi. Yrittänyttä ei laiteta 1500-luvulla "laittaa" on tarkoittanut moittimista. Aina on oksan ottajia, kun on kuusen kaatajia Aina riittää niitä, jotka pyrkivät hyötymään, kun joku toinen on ensin tehnyt varsinaisen työn.  Hippulat vinkumaan Ääni mikä syntyy polkupyörän uusien renkaiden "hippuloiden" huminasta. Nyt tuli tupenrapinat Äänestä joka syntyy kun puukon vetää tuohitupesta.  Täynnä kuin Turusen pyssy Kyseinen Turunen oli pirkkalaisen ryöstöretkueen mukana "verottamassa" Karjalan alueella, ja oli tunkenut pitkäpiippuisen ja ilmeisesti aika suurikaliiperisen suustaladattavan pyssynsä piipun täyteen kolikoita.  Helvetin kuustoista ventissä yms. korttipeleissä pyritään saamaan silmäluku 21, tai lähelle sitä. 16 on siitä harmillinen silmäluku, ettei oikein tiedä, pitäisikö ottaa vielä kortti vai ei. Jos et ota, jollakin on isompi silmäluku, jos otat kortin, menet yli 21:n ja häviät. Siitä sanonta "helvetin kuustoista", sjutton också!  Tulee vettä kuin Esterin perseestä Saimaalla oli vuosisadan vaihteessa Esteri niminen siipiratasalus vetämässä tukkilauttoja ja sanonta tulee suoraan siitä. Lähteeksi on väitetty välillä myös Esteri-nimisiä palokuntapumppuja, mutta niitä valmistava firma on perustettu vasta 1968 ja itse sanonta on paljon vanhempi.

Avainsanat: alkupala ajatus ajatella aika aitta aino agricola avioliitto auttaa aura aukko asua astia asiakirja arto arpa armi armeija apua apina hakea google firma esteri esine esimerkki erottaa ero erilainen emäntä emo eläin hauska haudata hattu harja hanko hamppu hammas haluta halli haku hiili hevonen herne herkkä henkilö henki helpottaa hella heinä heimo kynä kynsi kylvö kylmä kuva kuvahaku kuusi kuulua kuukausi kuori kuollut kuolema kuolla kunnostus kung kulunut kulta kuljettaja kuiva krapula kova koulu kotitekoinen kostea koski korva kortti korjaus koota kontekstityökalu kone kon koko kokkeli kivi kirves kirsi kirjoitus kinkku king kilometri kiinnitetty kieli kerätä kerma kenttä kenkä kemi kehittyä kaupunki kauppa kaula katu katse katolinen kate karjala karhu kansanperinne kansallismuseo kangas kanava kanaali kana kallis kala kakku kaipuu kainalo kahvi kaarna kaamos kaali jää jäätikkö järki järjestää jänis jälki juusto jutta juontaa juoma juoda juhlavuosi juhlapäivä joutsen joukko jolla joki jalkine jalka jakkara isä iso iloinen ilmoittaa ilma ikävä ikkuna ihminen ihana härkä häkkinen huone housut hius historia hirvi hirsi hiiri maata maaperä maa löytää löyly lyhyt luu lusikka luoda lumi lukko lohi lima lika liina liesi leima leikki leikata lehmä lava lautta lappi lanta lammas laki laittaa lainojen lainata laina laiho lahti lahja käyttää käytetty käsi käsittää kysyä kysymys oras ommel omaisuus olut oksa ohra nykyinen nykyaika nuotio nuori nokka niska nimittää neula neste neljä neiti nava nauta nainen naimaton nahk naapuri mökki mylly muutama muu mustikka muna muikku morsian mitä mikael mieto mies metsä merkki merkitä merkitys meri mehiläinen matka marraskuu markka mansikka malli maksa majakka maito mahtava maho maha maatila palkka paikka paastopäivä ottaa otava orpo orja pieni peto pesä perustettu perseestä penkki pen pelto pellava peittävä pehmeä paula parkki pappi panna palvella puoliväli puinen puhdas puhaltaa postimerkki porukka porsas porkkana pop pomo polvi pohtia pohjoinen pitää pimeä pilvi piirakka piimä vanha vallankumous valita vakka vaiva vaino vaihde vaara uutinen uusi uuni ura urakka unohtaa tässä työväline työläinen työkalu työ tyhmä tupa tuska turunen turku turkin turha tuoli tunturi tunti tuli tuho tuhat torppari tori toukokuu tila tietää tietoinen tieto testata termi tehtävä tehdas tavu tavara tavallinen tausta taru tarkoittaa tarina tappara tappaa talonpoika talo takki tajuta sänky säilyä syödä syntyperä syntyä synti synkkä suu surma suora suomessa suomi suomalainen suku sota sivupalkki sissi sisar silmä siisti siili siemen sielu seppä selkä selitys seinä saunassa sauna sateenvarjo sade sanonta sanoma sanasto sana salama saksa saada ryhmä ruutu ruumis ruukki ruska ruotsi ruotsalainen ruoho rotu rosvo roska ritva ristiin risti rikas riitta renki rengas remontti reki rauta rasitus ranska rakennus raita rahi raha raamattu pöysti päästä pää pyrkiä puu putka varjo varis varaa vapaus vapaa vankila vanhempi vilja vihma vihannes viesti vetää vesi verkko verkkonäyttely verbi venäjä vene veli vati vasa vartija varpunen ymmärtää yläosa yle yhteinen värttinä väline väkivaltainen vuosisata vuoka voima voi visa virpi viro villa vanhoja sanoja vanhoja esineitä ääni äänestäminen äiti yskä


blogivirta.fi