Tänään on 17.10.2019 10:01 ja nimipäiviään viettävät: Saana, Saini ja Saga. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Vanhan kansan luonto- ja säätietoutta

Julkaistu: · Päivitetty:

Säälinkkejä Talonpojan sääkirja Tammikuu: - Tammi = napa, akseli, keskipuu. Tammikuu eli sydänkuu on aika, joa jakaa vuoden vaikeimman kauden, talven, kahtia - tammikuu on siis keskellä. - Tammikuussa kaadettu puu ei lahoa, ei homehdu, eikä halkeile. - Syöpäläisten hävittäminen onnistuu tammikuussa, koska luteet ovat silloin tiineitä. - Tammikuinen vesisade ennustaa hyvää kesän satoa. Pohjois-Suomesta on päinvastaisiakin selityksiä: jos tammikuussa sataa vettä tai on latvakaasua (=sumua), tulee kylmä kevät. - Kun ei kylmä kynttilänä (2.2.) eikä pauku Paavalina (25.1.), kylmää kynnet kyntäjältä. - Pakkanen pyryn perästä, pahailma pakkasesta. - Jos varis raakkuu sydänkuiden aikaan (=tammi- ja helmikuu) aamusella, tulee nuoskat, jos iltasella tulee pakkaset. - Loppiaisesta alkavat ”selkäviikot ja reikäleivät” tai ”härkäviikot ja läpileivät”. Siis moniviikkoinen juhlaton ja ankeakin sydäntalven aika. Tähän aikaan oltiin ennen paljon mm. metsätöissä. - Myös kaadettujen kuusten ja mäntyjen oksia ajettiin kotiin, jossa havuja levitettiin karjatiloihin eläinten makuualustaksi. Näin saatiin - paitsi puhdas alusta ja hyvä tuoksu esim. navettaan - myös ’apulantaa’. Havut lisäsivät lannan ’palamista’ kypsyttäen lannan sopivaksi pelloille. Tämä palaminen lisäsi karjatilojenkin lämpötilaa keskitalvella. - Heikin päivänä (19.1.) karhu kääntää kylkeään sa sanoo: ”Yö puolessa, nälkä suolessa”. Sama asia usein myös Paavalin päivän (25.1.) kohdalla. - Heikin päivän tienoilla tarkastetaan myös, että karjan rehu riittää lopputalveksi - puolet rehusta oltava jäljellä. Muuten ”Erkki (18.5.) lehmät tappaa”. Ihmisen viljasta piti Heikinpäivänä olla 2/3 jäljellä. Sama asia usein myös Paavalin päivän (25.1.) kohdalla. - Heikin tai Paavalin päivän aikoihin sää usein muuttuu. Tähän aikaa on usein pyryjä, tuiskuja. - Jo 1700-luvulta tieto, että poroja alettiin näihin aikoihin pitää kiekerossa (poroaitauksessa), ja elätellä paksun lumen vuoksi hakkuilla. (Kaadettiin naavaisia puita). Helmikuu: - Helmikuun suojasäät merkitsevät kylmää kevättä. Pänvastaisiakin ennusteita on! - Jos ruukkukasvit alkavat kasvaa jo helmikuussa, tulee varhainen kevät. - Jos teeri alkaa soida pian kynttilältä (2.2.), tulee keväästä hyvä ja tasainen. - Kynttilänä kyseltiin talvitöiden edistymistä: Onko aidakset ajettu, onko seipähät selottu, onko pitkät halkopinot, onko pellavat piottu? - Matin (Talvi-Matin) päivän (24.2.) tienoilla alkavat varikset vilkastua ja rääkyä, samoin silloin voi jo kuulla metsäkanan ääntelyä. - Talvi-Matti on kevättalven alku, lumi alkaa hiukan sulaa: Matista rikka sijansa syö tai Matti olisi muuton kova mies mutta toinen silmä vettä vuotaa tai Matti pitkällä parrallaan houkuttelee lapsia seinustalle. - Mitä Mattina, sitä Marjana (Matin päivänä sama sää kuin Maarianpäivänä). Maaliskuu - Maaliskuu on Pohjois-Suomessa vielä talvinen: mm. ankaria lumituiskuja. Silti maaliskuu koetaan ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi. - Muualla Suomessa maaliskuu maan avaa (maa paljastuu osittain lumen alta), huhtikuu maan (jäät) huhtoo. - Marian päivän aikainen (25.3.) säätila on antanut paljon pohjaa ennustuksille: Jos maaliskuu (marjankuu) syntyy kylmällä pohjoistuulella eli ylhäisellä tuulella (tai perjantaipäivänä), tulee kolme kylmää kevätkuuta ja pitkä hidas kevät. Mutta jos maaliskuu syntyy lauhkealla etelätuulella, niin tulee varhainen, kaunis ja lämmin kevät. - Tapion riihenpuinnista (= honka- ja kaarnatuuli, metsänkylvö; kun runsaasti neulasia karisee tuulella lumelle) on yhdeksän viikkoa suliin vesiin. - Mateenkudun siirtyminen pitkälle maaliskuulle ennustaa pitkää kevättä. - Pohjois-Suomessa kaadettiin suksikoivut maaliskuussa, koska silloin puu pysyi parhaiten suorana vääntymättä kieroon. - Kevätpäiväntasuksen aikoihin (21.3.) tehdään ottavat uistimet ja onget, koska silloin päivä on vuoden kuivin. Silloin olisi myös pajut, lepät ja lutikat hävitettävä. - Mitä Maariana (25.3.) malolla sitä vappuna vaolla (lumen määrä katolla/pellolla). Peräpohjolassa tämä vähän myöhäistyy: Mikä Maariana katolla, se Erkkinä (18.5.) maassa. - Marjalta (Marian päivältä) kala kudulla, lintu (metsäkanalinnut) soitimella. - Jos Maarian päivänä on lunta aitain tasan, niin on viljaa syksyllä laarien tasan. (Ainakin pohjoisessa lumen paljous Maariana on siis hyvä ennuste.) - Mitä on päivä pääsiäisenä, sitä sää sären kutuna. (Sären kutuaika oli muinoin tärkeä, koska keväällä oli ruokavaroista puute. Sären kutu on suunnilleen jäiden lähdön aikaan - jos silloin on myrskyisä sää, on särjen pyynti mahdotonta.) - Hyvä on lähtö Tapion riihestä, vielä sitä porahtaa meiännii riihestä. (Mitä enemmän neulasia ym. muuta kariketta puista tippui pääsiäisen teinoilla, sitä parempaa jyväsatoa oli lupa odottaa.) - Varhain pääsiäisaamuna lapset keräsivät rantteella lastuja kasoihin saadakseen hyvän linnunpesien löytämisonnen. Metsä- ja vesilinujen munat olivat ennen tärkeä ruuan lisä kevätkesällä. Huhtikuu - Huhtikuun nimi: aika lähteä kaatamaan suuria havupuukaskia, joioden vanha nimi on huhta. Asutusten lähistöllä oli nuorempia metsiä (entisiä kaskia), pääasiassa kivikoita ja muita lehtipuita (lounaisSuomessa niiden nimi: kaski). Kolotut kaskipuut kuivuvat nopeammin alkukeväästä, jolloin mahla ei vielä virtaa. - Sataen suvi tuleepi, vuoten vesi lankeaapi. - Kun on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on täysi heinälato. Jos hatutta päin huhtikuussa halkoja hakataan, niin turkit päällä toukoja tehdään. - Huhtikuussa pyrittiin myös mm. korjaamaan kalanpyydykset, veistämään seinähirret ja ajamaan kevätheinät. - Karjan lskeminen ulosa kesälaitumilleen (metsiin) oli suuri tapahtuma. Erityisesti silloin oltiin huolissaan siitä, ettei sudet ilmestyisi karjaa verottamaan. Huudettiin loitsuja ja pidettiin muutenkin meteliä, poltettiin kokkoja ja annettiin uhrilahjoja Jyrkille tai muille pyhimyksille. Huudettiin mm: ’Yrjö, sido koirasi’! Koira on tässätapauksessa susi.. - Yrjön saapui merkkipäivänään (23.4.) ahvenkesseli selässään. Ahvenen kutu alkoi silloin pohjoisessa. - Jos Markun päivänä ja yönä (25.4.) on kylmä ja jopa pakkasta, jatkuu kylmää pitkälle kesään. Ja päinvastoin: lämmin Markun päivä takaa suotuisan kesän. Toukokuu - Toukokuussa telkän munauutuista (pöntöistä) saatiin ensimmäiset munat, jotka parantavat talven jäljiltä. Vesilintuja pyydettiin keväällä; erityisesti. joutsenet olivat haluttua saalista. Ne kun saapuivat varhain ja levähtivät pienissäkin sulapaikoissa, joista niitä saattoi ampua. Myös mm. teeriä käytiin pyytämässä niiden soitimelta. Havukatoksesta ammuttiin jousella lähinnä koirasteeriä, ei naaraita. Helatorstaina ei kuitenkaan saanut teeriä ampua, niin pyhä tuo päivä ol ennen. - Toukokuussa laskettiin karja ulos talven jälkeen etsimään ’mustapäitä’ (= suovillan kukintoja, jotka jo hyvin varhain nousevat jäätyneestä turpeesta) tai edes kuloheinää tai varpuja. Lehmät olivat ennen vanhaan ummessa (maitoa tuottamatta) lähes koko pitkän talven. - Karjan laitumellepäästön päivä oli hyvin tarkaan määritelty (mm. tietyt merkkipäivät, viikonpäivät, tuuli- ja sadesuhteet yms.). Jokatapauksessa karjan laitumellepäästöpäivä oli juhlapäivä koko kylälle. - Erkin päivänä tehtiin ennusteita tulevan kesän oloista. Esim. jos käki kukkuu hankeen (jos vielä lunta), tulee halloja. jos taas lehti on jo puihin tulossa käen alkaessa ensi kedrtaa kukkumaan, tulee hyvä viljasato. Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona (25.7.) helää. Kylmä Erkin päivä ennustaa lämmintä kesää: Erkki turjus turkki päällä, Urpaanus (25.5.) liinapaitasillaan. Erkin vilu kesän ilo. - Erkin päivään saakka sai karja ennen liikkua vapaasti niityillä ja ahoilla, mutta Erkiltä kylän paimen aloitti työnsä ja johti karjan metsälaitumille. - Myös helluntai (50 päivää pääsiäisestä, siis toukokuun 10. - kesäkuun 13. tai 14. päivä) oli myös tärkeä säiden ennustamispäivä. Helluntain paisteet on koko kesn paisteet. Tai: Kun on helle helluntaina, niin pakkanen Paavalina (25.1.), kylmä viima kynttelinä. - Vielä helluntain aikoihin oli varsinkin Pohjois-Suomessa vähän tuoreita luonnonantimia saatavissa. Siksi sanonta: Kesä keikkuen tuleepi, suvi suuta vääristellen. Siis nälkäkin vielä tähän kesän aikaan on monesti koetellut.Vasta juhannuksen tienoilla ollaan voiton puolella. Kesäkuu - Kesäkuu lienee alunperin tarkoittanut kesantokuuta, siis kyntökuuta. Myös huhti-, touko- heinä- ja elokuu ovat maatalouden työtehtäviin viittaavia nimiä. - Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa ja tuomenkukka kolmantena. - Vaikka siis kesäkuussa on kaunista, on myös: kesä kerkkeimmillään, nälkä närkeimmillään. - Vesisade ennen juhannusta sataa suoraan laariin (tuo hyvän viljasadon). - Kesäkuun alku on usein aika kolea, samoin aika juuri ennen juhannusta. Kaikkein pahin oli ns. tuppihalla. Sensijaan viileä kesäkuu (ilman pahoja halloja) on ollut kasvulle hyväksi: vilu viljan kasvattaa, lämmin terän tekee. - Eskon päivän (12.6.) tienoilla ennen kylvettiin hamppu ja nauris (pohjoisessa vielä paljon myöhemminkin - juhannuksen tienoilla). Eskon päivän tienoo oli nauriskaskien polton aikaa. Myöhään äestetty pelto ei ehdi enää pahasti rikkaruohottua eivätkä maakirput enää naurista hätyyttele. Hamppu ja nauris eivät ole kovin arkoja syyshalloille, joten kasvukausi kyllä riittää. Sensijaan ohra piti kylvää aikaisemmin, koska se on arka syyshalloille. - Peräpohjolassa Eskon päivän tienoilla lehmät olivat vielä sisäruokinnassa. Heinää piti siis olla säästössä tähän saakka (kuten etelässä Urpon päivään - 25.5. - saakka).- Lapissa Eskon päivänä teeri lopettelee soidinmenojaan ja ensimmäinen sääskiaalto saapuu sekä norssi alkaa Perämeressä kutea. - Eskeliltä (Esko) ensimmäiset (sääsket), Marjan etsikolta (2.7.) toiset, johan Kastajalta kolmannet, jos ei silloin ala miehiä olla, niin ei ole yhtään elossa. Etelämpän Esko tuo ensimmäiset paarmat. - Juhannus on ollut keskikesän kukkaisjuhla: juhannuskoivut ovenpielessä, juhannuskuusi (oksittu ja kuorittu) pihalla, sisällä sankossa kukkivat tuomenoksat, haavan ja pihlajan lehtiä levitettyinä lattialle, kieloja seppeleinä seinillä jne. Myös karjaa on koristeltu. Kaikki kasvikoristelut pantiin talteen ja syötettiin myöhemmin karjalle. - Juhannusyönä kieriskelivät kylän tytöt alastomina poikatalojen ruispellossa, jolloin yökaste nousi ihoon - ja lempi nousi myös poikiin... Juhannuskasteella katsottiin olevan muitakin terveysvaikutuksia. Juhannusyönä tehtiin monia naimaonneen liittyviä taikoja. - Juhannusyönä paloivat myös siniset aarnivalkeat haltijoiden aarrepaikoilla. - Juhannusyönä tapahtui myös se ihme, että sananjalka kukki! Joka sen näki ja sai kukan tai heti syntyneen siemenen haltuunsa, voi esiintyä näkymättömänä ja tietää kaikki salaisetkin asiat. Sananjalan (Pteridium aquilinum) nimi johtuu siitä, että kun tämän kasvin varren leikkaa tyvestä vinosti poikki, näkee kirjaimia. Juhannusyönä nuori näki siinä tulevan puolisonsa nimen alkukirjaimet. - Juhannukselta alkaa isokesä. - Kaura ja ohra alkavat alkaa kasvaa vasta Pietarin päivän (29.6.) tienoilla, sitä ennen ne vain vitkuttelevat kasvuaan. - Pietarin päivän aikoihin alettiin ennen vanhaan rukiinkylvö kaskimaille. Siemen kylvettiin hyvin harvaan, jotta laiho ehti hyvin versoa ja pensittyä. - Koivun tuohi oli parhainta kiskottavaksi kattotuohiksi (= salollaan eli saullaan) kuun lopulla: paksua mutta ei vielä murru. Myös saunanvastojen teko kuului monin paikoin Pietarin päivän tapahtumiin. - Pietarin päivän tienoilla alkavt jo vuoden satotoiveet hahmoittua: jos ohra näyttää jo hiusta, saadaan varmasti leipää. Tosin tämän edellytyksen on myös, että käki lopettaa kukunnan. Heinäkuu - Jos käki kukkuu pitkään vielä heinäkuussa, tulee lämmin ja pitkä syksy. - Heinäntekoa varten oli tärkeää ennustaa tulevien lähipäivien sää; sataako vai onko pouta. Seuraavien havaintojen perusteella on niitetty sateella ja koonnut poudalla: Tulee sade, jos aurinko laskee pilveen, jos taivas lientelee, jos taivaalla on pitkiä pilviviiruja (reen jalaksia), Nooakin arkki tai kerrospilviä.. Ennen sadetta tuoksuu vastaniitetty heinä iltasella, metsä näyttää tavallista tummemmalta, savu laskeutuu maahan, ääni kuuluu tavallista kauempaa, kauimmat puut vuoret yms. näyttävät tavallista suuremmilta, aamusella ruskottaa, aamusumu nousee ylöspäin, iltataivas on harmaa, tuuli kiihtyy, reumaattisen ihmisen jäseniä kolottaa... - Sade tulee myös, jos pääskyset lentelevät liki veden pintaa, palokärki ’tillaa’, isot linnut pesevät itseään, koira syö ruohoa, kissa pesee itseään, siat lähtevät myöhään illalla liikkeelle, kukko kiekuu poikkeukselliseen aikaan, kanat kylpevät tuhkassa, mehiläiset tekevät pitkiä lentomatkoja, hämähäkit pysyttelevät suojuksissaan, ravut nousevat vedestä maalle, kalat hyppivät vedessä, siipimuurahaisia ilmestyy alakiville, ojakonna kurnuttaa, kärpäset ovat vihaisia ja lentävät korvaan, lammas hypähtelee korkealle... - Kauniin sään ennusmerkkejä: hyttyset tanssivat iltasella kovasti, heinäsirkka sirisee, hämähäkki kutoo verkkojaan, pääskyset lentävät korkealla, pöllö huutaa yöllä, merivesi on matalalla, savu nousee ylös, syntyy kumpupilviä, jotka pian hajoavat, taivas on rastaanrinnalla, aamusumu laskeutuu maahan, aamukaste on vahva, ilma on autereinen, aamupäivän tuuli tyyntyy iltapäivällä. - Heinänteon voi aloittaa, kun käki on lopettanut kukunnan tai angervo ja apila kukkivat yleisesti. - Käki lopettaa kukunnan, kun se on nielaissut ohran vihneen. Tällöin käki muuttuu haukaksi. Ennen vanhaan heinänteko alkoi siis aika myöhään, heinäkuun loppupuolella. Mutta heinämaathan olivat pääosin luonnonniittyjä. - Vanha keskikesä oli 13.7, ei siis juhannuksena. Silloin tiedettiin kokemuksesta olevan lämpimintä. - Myös karhunpäivä on ollut 13.7., jolloin palvottiin karhua vahinkojen ja vaaran välttämiseksi. (Vieläkin vietetään ainakin Kuusamossa karhujuhlia - tosin aika markkinallisia.) - Jos on poudat, niin varokaa sitten ämmäviikkoa, kyllä ämmät kastelee (naistenviikko on 18.-24.7.). Lönnrot kutsui naistenviikkoa myös kirppuviikoksi - silloin oli kirppuja eniten. - Jaakko (25.7.) heittää kylmän kiven veteen (vedet alkavat jo jäähtyä). Jaakko ennustaa myös säätä: jos Jaakkona ei sada, tulee hyvä loppukesä. Jaakon päivänä rupeaa palokärki huutamaan ja huutaa kunnes sataa. - Jollei Jaakkona tule hallaa, ei tule Perttulinakaan (28.8.), mutta jos Jaakko merkitsee perunan lehdet, niin Lauri (10.8.) merkitsee lisää ja Perttu vie kaiken. - Jaakon päivän jälkeen alkoi pohjoisessa hanhien ja muidenkin vesilintujen pyynti; lentokyvyttömät poikaset olivat jo lihavia, ja aikuisilla hanhilla oli siipisato (sulkasato). - Syksy lähestyy jo heinäkuun lopulla: pääskyset Uoti (29.7.) ottaa, Lauri (10.8.) lakaisee ja Perttu (28.8.) peräti vie. - Kala lakkaa syömästä Ollin päivänä ja muitakin syksyn merkkejä on ilmassa... - Mätäkuun aikana (23.7. - 23.8.) tapahtuu pikemminkin kuivumista ja kuolemista kuin mätänemistä: Jos silloin hakkaa kasken, niin se ei ota vesoja. Samoin pajukoiden tai rantaniittyjen perkkaus onnistuu hyvin - uusia vesoja ei synny. Monivuotisia ksveja ei kannata istuttaa mätäkuun aikana. - Mätäkuun aikana kannattaa kerätä vuotuiset tarvepuut, sillä silloin ne eivät halkeile. Talvisilakoista tulee hyviä, jos ne suolataan mätäkuussa. - Kun mätäkuussa putoaa lehti puusta, tulee suojasää maaliskuussa. Elokuu - Laurin päivään (10.8.) tultaessa piti heinanteon olla lopussa: ”Lauri ladot lukkoon panee, kuhilaat ja kokkoset pellolle pystyttää”. - Laurin päivän aikoihin pelättiin halloja, pakkasiakin. - Kesä on lopuillaan Laurin päivän tienoilla: ”Syystä Laurista, kevättä kynttilästä”. - Lehtipuiden lehdet alkavat kellastua, eikä vastoja enää tehdä: ”Lauri lehteen kusee”. - Jos Laurina on kaunista, niin sitä piisaa Perttuliin (24.8.). ja tulee hyvä syksy. - Pääskyset, kurjet ja villihanhet kokoontuvat Laurina laumaan. - Lampaiden kesävilla kerittiin (leikattiin) Laurina. - Pohjanmaalla viriteltiin ensimmäiset paulat, jotta lappalainen ei ehtisi viedä lintuja. - Ei sikiä siipilintu Perttulin perästä, vaan muuttolinnut alkavat lähteä: ”Kesälinnut Perttu kerrreä, pääskyset Perttu peräti vie”. - Yhtä kauan kuin pääskysiä viivyttelee Pärttylin jälkeen, viivyttelee talvi tuloaan viikoissa keyrin jälkeen. Teeren ensimmäisestä kukerruksesta ennen Pärttyliä on yhdeksän viikkoa ensilumeen. - Perttuilina saatiin jo uutisleipää ja -puuroa. Kuitenkin perunan, lantun, nauriin ja kaalin odotettiin vielä kasvavan. - Rakennusten tilkintään käytetyt sammalet oli kerättävä Perttuun (Pärttyliin) menessä. - Peräpohjolassa alkoi peuran pyynti Perttulin tienoilla. - Syksyisin on usein paljon hämähäkinseittiä mm. maassa ja puissa. Tämä merkitsi sitä, että ’maa on kiimassa’ tai ’maa härkii’. Syyskuu - Jos teeri kukertaa jo elokuun lopulla tai syyskuun alussa, tulee varhainen talvi. - Mitä elokuu ei keitä, sitä syyskuu ei paista. (Elonkorjuu on viimeistään syyskuun alussa, jos vilja ei silloin ole kupsä, ei se kypsy myöhemminkään). - Mooses (4.9.) on kylmä mies. (hallaöitä!) - Mooseksena Perämeren kalastajat alkoivat ulkoluodoilta palailla kotirannoille silakkasaaliineen. - palokäärjen huuto (tillaus) tietää syyspäivänseisauksen ja kevätpäivänseisauksen välisenä aikana (siis talviaikaan) hyviä ilmoja, kesäpuolella se ennustaa pohjatuulia ja sateita. - Pyhän Ristin päivänä (14.9.): Ristiltä nauris kuoppaan, härkä aithan, kala karhin ja peura kynthen. Siis mm. lihaporot teurastettiin, lähdettiin pyytämään syviin kalahautoihin kokoontuvaa muikkua. Kellastuvan lehtimetsaän aikaan (ruska-aikaan) arvokalat peljästyivät ja pakenivat syvänteisiin. - Syys-Matin päivästä (21.9.) lähtien karhu käy talvilevolle - ja ihmisetkin nukkuvat enemmän kuin kesäaikaan. Myös käärmeet vetäytyvät talvikoloihinsa. - Matti naurismaalle valkian tekee (naurishauikkaita paistettiin naurismaalla). - Matti myllyt käyttää ja laarit täyttää. - Arki-Mikkelistä (29.9.) ämmät pirttiin, nauriit kuopaan. - Mikon päivä (29.9.) on talven portti, Vapun päivä kesän portti. Lokakuu - Lokakuu ei ole joka kuu: Päivät pienet pilvelliset, yöt pitkät ja pimeät. Halla hanhen siiven alla, talvi joutsenen takana. - Jos lokakuussa akkunat ovat jäässä, niin tammikuussa vettä sataa. - Minä päivänä metsä kuurassa lokakuussa, sinä päivänä toukokuussa lehti vihoittaa. - Jos pihlajassa on lokakuussa paljon mmarjoja, tulee sateinen syksy ja vähäluminen talvi (pihlaja ei kanna kahta taakkaa yhtäaikaa: marjoja ja lunta). - Pokrovan päivä (1.10.): linnut parveen, miehet metsään. Pokrova pohjimmaiset kutumujehet antaa. - Pirkon päivä, 7.10., on Pyhän birgitan päivä. Lennä, lennä leppäpirkko kivikirkon juureen. Siel saat isältäs voileivän ja äidiltäs punaisen hameen. - Piritan päivästä (7.10.) nuottia valmistetaan, eli alettiin kutoa suuria talvinuottia. - Vanhaan aikaan talvikausi alkoi lokakuun 14. päivä. Silloin viimeistään piti ulkona kaikkien maataloustöiden ola päätöksessään, ja sisätyöt alkoivat. - Oravan metsästys sai alkaa, kun oravan karva oli täysin harmaa. (Päivämäärä oli tarkoin määrätty, mutta vaihteli alueittain). Marraskuu - Marraskuun puuta on pidetty lujana lahoamista vastaan. Rakennushirret kaadettiin marraskuussa. - Lehmät on pesty suopursuvedellä marraskuussa. Paransi karjan terveyttä. - Martti (10.11.) maita vahvistaapi. Mutta mitä pikemmin Martin päivän jälkeen tulee suojasää, sitä suotuisampi on kevät. (Jos suojasää sulattaa maan, ja lumipeite tulee en jälkeen, ei maa ehdi jäätyä. Silloin maan kevätsulaminen etenee nopeasti). Liisan (19.11) liukkaat ja Kaisan (25.11.) kaljamat sulattavat usein lumet vähiin - siis kevät kehittyy nopeasti... Myös Klemetiltä (23.11.) on odotettu suojasäätä. - Kaisan päivänä (25.11.) kerittiin lampaat. Silloin saatiin paras villa (villa kesällä ohutta, talvella takkuista). Tähän aikaan lampaat ovat myös kiimassa (saparollaan). - Jos Antti (30.11.) lotisee, niin joulu komeilee. Tai päinvastoin jos Antin päivänä on lauhaa, sateiista, on jouluna hyvä sää. Antti aisoilla ajaa = rekikeli viimeistään näihin aikoihin. Joulukuu - Joulukuun säillä ei ole ollut kovin suurta ennustearvoa. - Jos pieni lintu lyö ikkunaan, tai tiaiset tiukuttavat, niin pian tulee tuisku. - Varis ja korppi ääntelevät talvella, kun suojasää lähestyy. - Nikolaus (6.12.) on ollut metsälintujen suojelija, ’Pohjolan isäntä’ ja ’metsänjumala’. - Tapanin päivä on ollut myös hevosten ja hevosmiesten päivä.

Avainsanat: alusta alku alkukirjain ala akseli ajaa aika aamupäivä aurinko arkki arki apila antti antaa ampua hame etelä esko esiintyä erkki ennuste eläin elossa elokuu birgita avaa helluntai helle heittää heinä heinäkuu heikki harmaa hamppu huhtikuu huhta honka hidas hevonen helmikuu ikkuna iho ihminen ihme härkä hämähäkki hyttynen huuto huutaa joulu johtaa jakaa jaakko istuttaa ilma ilta kana kala kalastaja kaisa kaali jäsen jälki juhlapäivä juhannusyö juhannus jouluku joulukuu kesäaika kesä keskikesä kerätä kehittyä kaura kaunis katto kasvukausi kasvi kasvattaa kasvaa karva karhu korppi korkea korkealla korjata koristelu koko koivu koira kissa kirjain kevät kevättalvi kesäkuu kylä kylvö kylmä kuu kuulla kutoa kukko kukkia kukka kova lauri lapsi lappalainen lappi lammas laiho kääntää käyttää käki kynnet lintuja lintu liisa liikkua lempi leipä lehti lehmä pieni peura peruna perttu pelto paras pakkanen paimen paha paavali ottaa onko olli ohra odottaa näyttää nälkä nuori nousevat nimi nauris märkä muutto muualla muut mooses monin mitä minä mikko mies metsästys metsä merkitsi merivesi matti martti marraskuu markku marja maria maa maatalous maaliskuu lönnrot lämpötila lämmin lähtö lähteä lupa luonto limu lumipeite lumi loppukesä loppiainen lopettaa lokakuu loitsu vanha valmistaa valkia vahva työ tyttö tuuli turkki tuoksu tuisku toukokuu touko tietää tieto terä terveys teko tapani tapahtuma tapahtua tanssi tammikuu tammi talvinen talvi taivas säätila sää syöpäläinen syö syyskuu syys syntyä syksy suvi suuri susi suorana suomi suomessa suojasää sulattaa sulaa soida sinä sininen silmä siipi siemen sitoa seinä savu sateinen sade sataa sanonta saapua saada sa ruoho risti rakennus pöllö pääsiäinen päivä pyytää pyhä puute puu puuro puoliso punainen puhdas portti poro poikanen pohjoinen pohjanmaa pohja pitää pietari ääni vuori voi virta villa vilja viileä viedä vesi vesisade vesilintu varoa varis vappu


blogivirta.fi