Tänään on 16.10.2019 15:25 ja nimipäiviään viettävät: Sirkka, Sirkku, Stella, Vesta ja Diana. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Oppitori:

Kielitaistelu

Julkaistu: · Päivitetty:

Kieliriita kärjistyi mielenosoituksiin. Monesta aiheesta on wikipediassa artikkeleita, mutta ei aiheesta Kielitaistelu Suomessa. Ruotsinkielisessä on ja se on ihan asiallinen ja puolueeton kuten kuuluukin. Huomasin tuon sanottuani, että kieliriita oli laajemman otsikon alla, Suomen kielipolitiikka . Kielitaistelu alkoi ainutlaatuisesti kun osa ruotsinkielisestä eliitistä päätti vaihtaa kielensä enemmistön osaamaan. Siinä samalla syntyi myös suomenkielistä eliittiä talonpoikaistostakin. Ruotsinkieli oli pitkään vallalla myös siirtymävaiheessa. Virkakunta saattoi olla yksikielisesti ruotsinkielistä ja 20 vuodeksi suunniteltu siirtymäaika jäi liian lyhyeksi. Vuosisadan vaihteesta alkoi myös Venäjän kiristyvä sortopolitiikka ja kielitaistelu ei päässyt siinä etusijalle. 1800-luvulla puhuttiin fennomaniasta ja svekomaniasta ja ruotsinkielisellä puolella vedettiin esille myös rotukortti. Täällä on aiheesta, tosin neutraalisti ja pahimmat kärjistykset unohtaen. Vasta itsenäistymisen jälkeen alkoi varsinainen kieliriita ja -taistelu , joka saattoi olla valtaväestön kannalta ihan aiheellinen, sillä etuoikeuksia ruotsinkielisillä oli vielä ihan liiaksi. Onneksi päästiin kompromisseihin ja ruotsinkielisten etuoikeudet jäivät siihen määrään, että ne suojelevat väestöä tehokkaasti. Onhan ruotsi kuitenkin niin tärkeä osa kulttuuriamme, historiaamme ja identiteettiämme, että se on sen arvoista. Jotkut historiantutkijat ovat sanoneet, että 1809 syntyi oikeastaan kaksi Ruotsia, joista itäinen puolisko säilytti suuren joukon piirteitä jopa aidompana kuin läntisessä puoliskossa. Olkoon pakkoruotsi tai ei, tuo perintö on säilyttämisen arvoinen. Artikkeli Snellmanista ja kieliriidasta Kielipuolueet ja kielitaistelu 1800-luvun Suomessa KIELIRIIDAT JAKOIVAT SIVISTYNEISTÖÄ, EI TYÖVÄESTÖÄ Suomen ensimmäiset puolueet syntyivät 1800-luvun puolivälissä, niiden ohjelmissa kielikysymys oli merkittävällä sijalla. Suometar-lehden (per. 1847) ympärille kerääntyneet "fennomaanit" vaativat suomen kielen aseman vahvistamista ja suomenkielisiä oppikouluja. Snellmanin ohjelman pohjalta syntyneen 1860-luvun fennomaanisuuden pääperiaatteena oli, että kansan valtaenemmistön kieli oli nostettava tasa-arvoiseen asemaan ruotsin kanssa. Edelleen maahan tuli luoda suomenkielinen sivistyneistö. Skandinaavista kulttuuriyhteyttä ja ruotsin kielen ensisijaisuutta korostavia, mutta myös ruotsalaisia rodullisesti kehittyneempinä pitäviä kutsuttiin "svekomaaneiksi". Kun suomen kielen nousu tasa-arvoiseksi ruotsin kanssa ja suomenkielisen sivistyneistön syntyminen olivat varmistaneet suomenkielisten aseman, alkoivat kielitaistelun kiihdyttämät mielialat laantua. Ruotsinkielisten asenteiden vähittäistä lieventymistä tuki omakielisten kulttuurielinten luominen. Heillä oli omat itsenäiset ja pelkästään omissa käsissä ja omassa johdossa toimivat yhdistyksensä ja järjestönsä. Osa ruotsinkielistä sivistyneistöä perusti Liberaalisen puolueen, joka piti kielijakoa merkitykseltään toissijaisena. Liberalismia kannattivat lähinnä keskiluokkaiset opillista sivistystä saaneet henkilöt sekä kaupallisten ja teollisten elinkeinojen harjoittajat. Väestön laajoille kerroksille aatesuunta jäi vieraaksi. 1870-luvulla liberaalit joutuivat ottamaan kantaa kielikysymykseen. Siihen saakka heidän mielestään kielellä oli ollut toisarvoinen asema muihin kysymyksiin nähden. Suomalaisuusliikkeen uhatessa heidän taloudellista ja poliittista asemaansa kielikysymyksestä tuli puolueelle olemassaolon kysymys. Suomalaisesta puolueesta erkani myöhemmin Nuorsuomalainen puolue, joka esitti ohjelmassaan liberaaleja uudistuksia. Järjestäytymisensä aloittanut - ensin "wrightiläinen" sittemmin sosialistinen - työväenliike ei ottanut juurikaan kielitaisteluun osaa, vaan pyrki vaikuttamaan työväestön kannalta merkittävämpiin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Kielitaistelu riehui autonomian ajalla voimakkaimmillaan 1860-1880-luvuilla. Vuosisadan lopun ns. sortovuodet työnsivät kielitaistelun vuosikymmeniksi syrjään. Vuonna 1863 (30.7.) keisari allekirjoitti Hämeenlinnassa Snellmanin esityksestä käskykirjeen suomen kielen oikeuksista. Sen mukaan suomi oli saatettava ruotsin kielen veroiseksi kaikessa, mikä välittömästi koski "varsinaista suomenkielistä väestöä". Suomenkielisiä asiakirjoja oli OTETTAVA VASTAAN kaikissa tuomioistuimissa ja virastoissa. Virastoista ja tuomioistuimista ANNETTAVIEN asiakirjojen tuli olla suomenkielisiä vasta vuoteen 1883 mennessä. Tällä oli tarkoitus saada aikaa suomenkielisten virkamiesten kouluttamiseen, sillä maassa ei ollut suomenkielisiä yliopistoon johtavia kouluja. Tässä yhteydessä on huomattava, etteivät maan ruotsinkieliset vallanpitäjät (senaatissa) halunneet parantaa suomen kielen asemaa, vaan tämä tapahtui keisarin itsensä puuttumisen takia. Näin venäläiset osaltaan oppivat siihen, että Suomen asioihin voitiin puuttua keisarillisin käskykirjein, jotka eivät välttämättä olleet samoilla linjoilla kuin senaatti. KIELIRIIDAN KOHOKOHTIA JA SUOMEN KIELEN ASEMAN VAHVISTUMINEN KIELIASETUKSEN VOIMAANTULOON 1886 MENNESSÄ 1863 Opettajaseminaari aloitti Jyväskylässä. 1864 Valtiopäivät päättyivät ja valtiopäiväpäätös oli ensi kertaa kaksikielinen. 1865 Määrättiin suomen kielen käyttämisestä oikeus- ja virkakunnissa. Suomen kieli tehtiin opetuskieleksi oppikouluissa ja lukioissa yhdessä tai useammassa aineessa. 1865 David Skogmanin matka Pohjois-Ruotsin suomalaisten keskuuteen. Matkan johdosta noussut kiista suomalaisten suhtautumisesta ruotsalaisiin jakoi suomenmieliset kahtia. Yrjö Koskisen johtama jyrkempi linja pääsi pian voitolle. 1868 Valtiokalenteri alkoi ilmestyä myös suomeksi. 1870 Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ilmestyi. Casimir von Kothen kouluhallituksen päälliköksi. Hän yritti tukahduttaa suomenkielisen oppikoululaitoksen. Suomenkielinen väestö heräsi vastustamaan tätä, ja laajoilla kansankeräyksillä varmistettiin suomenkielisten oppikoulujen toiminnan jatkuminen. Suomalainen puolue organisoitui tätä kautta joukkojen keskuuteen. Suomen Muinaismuistoyhdistys perustettiin. 1870-1875 Rasistinen Vikingen-lehti ilmestyy. A. O. Freudenthalin johtamat ruotsinkieliset katsoivat olevansa sen ohjelman mukaan kulttuuria luovaa germaanista rotua, kun taas suomenkieliset olivat heidän mukaansa kulttuuria vastaanottavaa mongolista rotua. 1871 Kaikki oppikoulut muutettiin yksikielisiksi. Helsinkiiin ja Mikkeliin perustettiin uudet ruotsinkieliset koulut, mutta Kuopion alkeiskoulu muutettiin suomenkieliseksi. Helsingin normaalilyseon suomalainen osasto siirrettiin Hämeenlinnaan. 1871 Venäjän kieli tuli jälleen pakolliseksi lyseoissa ja reaalikouluissa ja Helsingin tyttökouluissa. 1872 Helsinkiin perustetaan Suomalainen teatteri. 1873 Kouluhallituksen johtaja von Kothen joutui eroamaan sen tyytymättömyyden takia, jota hänen virkavaltaisuutensa oli aiheuttanut. Hän oli tehnyt kaikkensa, jotta maahan ei syntyisi suomenkielisiä yliopistoon johtavia kouluja, jotta virkamiehistöön olisi saatu suomenkielisiä (ks. 1863). 1875. Suomen Historiallinen Seura perustetaan. Ruotsi perusti Haaparantaan suomenkielisen opettajaseminaarin, jossa koulutettiin suomenkielellä suomenkielisiä opettajia Pohjois-Ruotsin suomenkieliselle väestölle luotua suomenkielistä koululaitosta varten. 1876 Seitsemän julkisuuden henkilöä ilmoitti Virallisessa lehdessä ottavansa suomenkielisen sukunimen aiemman vieraskielisen tilalle. 1879 Suomen väkiluku oli 2 061 000. Näistä n. 292 000 eli 15% oli ruotsinkielisiä. 1880 Elias Lönnrot julkais1 teoksen Suomen kansan muinaisia loitsurunoja. 1881 Östra Nyland-lehti vaati mm., ettei maassa saisi olla suomenkielisiä oppikouluja. 1882 Määrättiin, että virkoihin nimitettäviltä vaadittiin vuoden 1882 alusta lukien ruotsin ja suomen kielen taitoa. Määrättiin, että tuomioistuimilla ja virastoilla sekä virkamiehillä oli valta ilman ERI PYYNTÖÄ ANTAA asianomistajille toimituskirjoja suomen kielellä, jos asianomainen hakija oli itse asiassaan käyttänyt suomen kieltä. Määrättiin, että viralliset kirjoitukset ja tiedonannot oli lähetettävä kunnan pöytäkirjoissa käytetyllä kielellä. Yliopistoon asetettiin ylimääräinen lehtori opettamaan lainopin ylioppilaille suomalaista lakikieltä. 1883 Helsingin suomalainen yksityislyseo otettiin valtion haltuun, jotta Helsinkiin saataisiin suomenkielinen valtion oppikoulu. Ensimmäinen varsinainen yhteiskoulu, joka oli ruotsinkielinen alkoi toimia Helsingissä. 1883 (29.12.) Annettiin asetus "Ruotsin ja suomen kielen käyttämisestä erinäisissä virastoissa ja tuomioistuimissa Suomen suuriruhtinaanmaassa". Suomen kieli nousi näin useissa tapauksissa tasa-arvoiseen asemaan ruotsin kielen kanssa. (Huom. ruotsin kieli mainitaan kuitenkin ensin, vrt. vuosi 1863). 1883 Määrättiin, että alkeisoppilaitosten, merenkulkukoulujen ja teknillisten reaalikoulujen opettajiksi pyrkivien oli osattava puheessa ja kirjoituksessa käyttää molempia kieliä. 1885 Yliopiston rehtori E. E. Ahlqvist käytti ensimmäisen kerran avajaispuheessa suomea. 1885 Määrättiin ylläpidettäväksi 6 ruotsin- ja 5 suomenkielistä 5-luokkaista tyttökoulua ja yksi ruotsin ja yksi suomenkielinen jatko-opisto tytöille. 1885 Yrjö Koskisesta senaatin kirkollisasian toimituskunnan päällikkö, jossa ominaisuudessa hän seuraavan 15 vuoden aikana loi Suomeen kattavan ja toimivan suomenkielisen oppikoululaitoksen. Arkeologi J. R. Aspelin julkaisi suomalaisen arkeologian perusteoksen" Suomen asukkaat pakanuuden aikana". 1886 Keisari määräsi, että "kaikkien hallitus- ja virkakuntain sekä viranomaisten SALLITAAN asiain käsittelemisessä ja virallisessa kirjeenvaihdossa käyttää sekä ruotsin että suomen kieltä". Tähän asti virastojen sisäinen työkieli oli ollut vain ruotsi. Virastojen asiakkaat olivat voineet käyttää suomea aikaisemminkin, kuten on jo käynyt ilmi. 1886 Kieliasetus tuli voimaan kolmen vuoden viivytyksen jälkeen. Suomen kieli ei kuitenkaan saanut vielä täyttä tasa-arvoa ruotsin rinnalla.

Avainsanat: teatteri tarkoitus tapaus tapahtua taloudellinen taito taistelu syntyä suomi suomessa suomenkielinen suomenkieli suomeksi suomalainen suojella sosialisti snellman sisäinen seura senaatti saada ruotsinkielinen ruotsinkieli ruotsi ruotsalainen rehtori päällikkö puuttua puolueeton puolue puoliväli puhua puhe poliittinen perustaa perintö parantaa pakkoruotsi otsikko osasto oppia opisto opetus opettaja onni oikeus ohjelma nousu mikkeli matka lönnrot luova luoda loitsuruno linja lehtori lehti käyttää käsissä kysymys kuopio kunta kulttuuri koulu koskinen koski kirjoitus kieli keisari kaupallinen kattava kantaa kaksikielinen jyväskylä julkisuus julkaista joukko johtaa johtaja jatko ilmoittaa hän hämeenlinna historiallinen henkilöä henkilö helsinki hallitus hakija etuoikeus esitys eliitti elias david asukkaat aspelin asiakas asiakirja asetus asema arvo artikkeli antaa alusta aleksis aiheuttaa aihe ahlqvist kielitaistelu yrjö ylioppilas yliopisto wikipedia väkiluku väestö vuosisata vuosi voima virkamies viranomainen virallinen venäläinen venäjä veli varsinainen valta vaikuttaa vaihtaa usea tässä työväenliike tyttö tuli tuki


blogivirta.fi