Tänään on 19.11.2019 23:06 ja nimipäiviään viettävät: Liisa, Elisa, Eliisa, Eliisi, Elisabet, Elise, Lisa, Lisen, Lisbet ja Bettina. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Luin ruotsalaisia lehtiä (DSH)

Julkaistu: · Päivitetty:

Viime viikon DSH ei tarjonnut kotiin kannettavaksi vain yhtä lehteä ja koska yksi valitsemani sessio oli SLS:n juhlasalissa sain sieltäkin pussillisen luettavaa, joten kertyi ihan mittava pino. (DSH:n tarjontaan kuuluu myös kirja, joka lähetetään jälkikäteen.) SLS:n Källan ei ole ruotsalainen lehti, mutta menköön nyt tämän otsikon alle. Numerosta 1/2019 selvisi, että SLS aikoo digitoida kaikki julkaisunsa vuodesta 1886 eteenpäin ja viedä ne verkkoon, jos edelleen voimassa olevien tekijänoikeuksien haltijoilta saadaan luvat. Oikeudenhaltijoiden etsintä on ollut käynnissä syksystä 2017. Haastetta on erityisesti 1900-luvun alussa syntyneiden jälkeläisten jäljittämisessä, minkä sukututkija hyvin ymmärtää. (Toivottavasti SLS myös pystyttää aiempaa paremman käyttöliittymän aineistolle.) Axess oli minulle uusi tuttavuus. Numerossa 6/2019 oli erityisenä teemana historian käyttö nykyajassa. Artikkelit olivat laadukkaita, mutta eniten kolahti Christoph Heinin kirjan Gegenlauschangriff arvostelu. Kirjasta oli jo etukäteen julkaistu osa, jossa Hein väittää Suomessakin suuren suosion saaneen elokuvan Toisten elämä perustuvan vääristellen elämäänsä. Niin tai näin, Hein kertoi myös, että jonkun kirjallisuudentutkimuksen professorin opiskelijat eivät uskoneet Heinin DDR:n aikaista tekstiä aidoksi, sillä se ei sopinut elokuvasta saamaansa täysahdistavaan kuvaan DDR:stä. Näin se populaarikulttuuri muokkaa historiakuvaa ja kieltämättä kyseinen filmi on iso osa omasta DDR-mielikuvastani. Nya företagshistoria 2/2019 kertoi lyhyissä uutispaloissaan, että Malmön yliopistossa Robin Ekelund tutkii historiasta kiinnostuneiden verkkoon tuottamaa tietoa. "Ekelund hoppas komma åt hur historia etablerades på nätet och om deltagarna själva reglerar vad som ska få utrymme för diskussion eller inte." (Olin tästä huhtikuussa lukenut tiedotetekstin Nättidningen svensk historiassa ja sittemmin unohtanut.) Bo Franzén oli lyhentänyt HT 2/2018 ilmestyneen tieteellisen yhteisartikkelin liiketaloudelliseen ytimeen: kiinteistösijoittaminen Tukholmassa tuotti vuosima 1420-1600 useimmiten inflaation päälle 5% per vuosi. Paha ruttoepidemia tai muu katastrofi saattoi kyllä romahduttaa hintoja hetkessä 20-30%. Yrityshistorialla on Ruotsissa opetusmateriaaliportaali , josta oli lehteen esimerkiksi poimittu tietoa priimuskeittimestä . on saanut nimensä alkuperäisestä tuotenimestä. Testihaku Finland toi eteen menestyneenä maahanmuuttajana esitellyn Berndt August Hjortin , Snickers Workwearin perustajan Matti Viion  ja kaksi lyhyttä pätkää Anders Chydeniuksesta. Painetussa lehdessäkään jutut olivat enimmäkseen lyhyitä. Kokonaan luin Mia Elisabeth Skottin väitöskirjastaan Tapetmakerskarna i 1700-talets Stockholm  poimiman katsauksen Bruhnien tapetintekouraan. Inga Catharina Bruhn aloitti yrityksen vuonna 1741 ja kuollessaan 9 vuotta myöhemmin tytär Maria Christina oli parikymppinen ja valmis jatkamaan. Talouden käänne 1763 vei yrityksen kannattavuuden ja Maria Christina Bruhn on jäänyt historiaan yrityksestään kehittää tykistön ruutipussi. Tästä voi lukea SKBL:n artikkelista .

Avainsanat: arvostelu artikkeli anders alku 2017 elokuva elisabeth ddr christina catharina bo august historia hinta franzén finland filmi esimerkki elämä yritys ymmärtää yliopisto vuosi voima voi viedä verkko valmis vad uusi tytär tutkia tuottaa tukholma tieteellinen teksti teema syksy suosio suomessa stockholm sopia snickers ruotsi ruotsalainen robin professori populaarikulttuuri paha otsikko opiskelija nya numero muu mia matti maria lyhyt lukea luettavaa lehti laadukas käynnissä kuva kirja kehittää katsaus katastrofi iso inga hur huhtikuu


blogivirta.fi