Tänään on 16.10.2019 02:48 ja nimipäiviään viettävät: Sirkka, Sirkku, Stella, Vesta ja Diana. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Viron Veräjät:

~laskuja~

Julkaistu: · Päivitetty:

~ansa kul loajitah nin se näin silimukka, silimukka loajitah ta, siitä virosih pujotetah puolesta i toisesta~ ~virroitui taloin roadoh~ (vieraat talot=vieraat raadot =vieras toisilla teettäminen, euroopan mannekansojen tapoja) ~virozin pannah tiukkah, kun loukkuo viritetäh~ ~lapsi tainehtu vain vähäsen aijan piästä virkosi~ (taintui) ~voimatoi virgoi, kuondumah rubei~ (virkosi, toipumaan) ~no sitä siitä virotettih virotettih ta soatih se kuitenki henkih~ (metsään eksynyt tyttö) ~hengi virrotettih vedeh männyöl~ ~virvan varvan, tuoreheksi terveheksi, vanha nahka pois, uuzi nahka siah~ (vrt. nahkansa luovat kyyt, kyy=maan haltijan hahmoja, paju=maan haltijan puita, pääsiäisen taustalla maan palvontaa) ~jumalakodih panemma virvat~ (vrt. kotipyhäkköön) ~panet jumalkodah virbazet~ ~virvasta viedih kalmoilla~ ~virbavitsalla virvotah~ ~miula moamo aina laitto virpavittsoih kukkasie tilkusta, ta niillä löi siitä meitä~ ~virvell ommellah suappoi~ (pikilangalla) ~virb on vuaruttu pelvazlangu~ ~liivitysvirbi~ (ansan laukaisunuora, liivittää) ~oigieh lähtiettih mettseä myö~ (suoraan) ~virbilangua ennen kezrättih kuozalis~ ~virboivittsa, paivuni varba~ ~lämmät k oldih, ga virboivitsoiz om biädzöit suuret~ (biädzöit eli pajunkissat) ~virrakas kohtu~ ~virduaa leglettää~ ~vezi virduau~ ~virrassa vezi virdiau~ ~virdyt kuoltuu pikkaraine pietäh~ (itkuvirsi) ~virzain kasvoa nurmirannoil, ojarannois~ (virsain, pajusukuja) ~virzain on rapakombi pajjuu~ ~virzaimez om biädzöit tostu luaduu, e ole gu pajjuz~ ~virzain leikatah pajuz sormen därevyz, hallatah, vuoltah~ (siteenä käytetty virsain) ~tuomine virzain kezin kaksin kestäy, a pajuin ei kestä~ ~virzaimpuudu toin kodih~ (siteiksi käytettyjä varpuja) ~virsakon kägei tuvva~ (pienen korin, kägei=lupasi) ~mustoidu sain virsakkozen~ (mustikoita) ~virsakkoine~ ~niille häl laulo niitä virsie, Väinämöisev virsie~ ~mie kuundelen siun hyvie virzie~ (siskon laulamia, hyviä=omia) ~virttä helävytteä~ ~nerokaz on virt itkemäh~ ~elä virsi, jouvu pois~ (virsi eli vitkastele) ~tuohivirssi~ (kori, vasu) ~pärevirssi~ ~pane kalad virssih~ ~virssi päriez laitah~ ~kannekaz virssi~ ~korvikaz virssi~ ~ota virsine da keriä gribua~ (sieniä, tatteja) ~midä olloh virsizes~ ~kel e ulluh buukkuputtsiloi, ne piettih virsibuukkuu~ (pyykkikoria) ~pijettiihän sitä virsuo, miss oli ne korvaset jotta rihmalla sivottih~ (virsu=4-5 tuohinauhasta kudottu jalkine) ~enneiv vanhah sitä käytettih virsuo äijä~ ~virzut hauvotah palavassa veissä, siidä pannah dalgah~ ~virzu on suol käveltez~ ~virzulois matkattih vuaralaized~ (vaaralla asuvat, tulivat soita pitkin virsut jaloissa) ~pane virzut dalgah, on ehkis kebei astua~ ~se akkaine virzytty lailattau~ ~se hyvin semmosissa väkövissä seisoupi~ (virtakohdissa, lohi) ~sehän yöllä kun seisou neät se kala, virroissaki ni sehän seisou~ ~virda matkoau tässä~ ~virran juno matkoaa keskijogie myö~ ~virdoa myö soudoa~ ~oal virran on veneh~ ~äijä hyppiäu virrassa vettä~ (elävät virrat) ~talvella jog ei kylmän, sanou, täss on virda~ (puhuvat joet) ~virdu vei venehen~ ~ual virran on verkod~ ~doves on kova virdu~ ~lievy virdu~ ~vieno virdu~ ~kevädvirdu~ ~syvyzvirdu~ ~työnä puupalaine menemäh virdastu myö~ ~lievyvirdaine kohtu~ ~virtaza joki~ ~dogi on virdaza~ ~virdaza kohta~ ~kuorehel hod on selgy sinine ga hänel pidäy olla virdazu, mallol ei puutu~ (virtaisa pyyntikohta) ~virdajunat purietsijat ollah~ (juotikkaat) ~virdakala nouzoo koskeh~ ~virdakaloa pyyvetäh puolkossez da kossen oal~ ~virdukala ainoz matkoav viem pinnaz, kunne tuuli menöy, sinne matkoau~ ~virdavezi hyvä on keitokseks, ga juuva ei ole magie~ ~virduvezi ei ole kaivoviem moine, ei ole moine puhtaz~ (omat kaivot =lähteet, vrt. saivot) ~dogi tämä virdavui, vetty lizeni~ ~virdoaja oja~ ~virduajua vettä et pie~ (sanonta) ~se oja virdoaskendelou toittsi, nygöi hot on kuivu~ ~virtoin on keäminkovas, ymbäri virttoimez on langa~ (kääminkodan poikkipuu) ~lapsi virtyi, nuutsakk on, haikostuttau, voib i viroa, ykskai uni ei lähte~ ~mado punohez virtukalleh, peäm peälimäizeks jättäy~ (mato=kyy) ~hiilav on kui tuli, on sil lämmeä virujazel~ (lämmeä eli kuumetta) ~virumaheinä~ (vanamo, kääritty venähdykseen) ~muaz viruu puu~ ~peänkivistysty viruu~ ~dallan kivistysty viruu, a venyö ei voi~ (venyä=maata, nukkua) ~virui kodvazen, dai toibui~ ~viruskoa pastetah, nizustu lapsil~ (pieniä vehnäsiä) ~päiväpuahtiessa virutaittsimmo~ (loikoilimme) ~mibo taudi sinuo virutti~ ~viruttai durmel kodvaizekse, heittäy kivistyksen~ (parantava kesämaa) ~taudi heitti virutuksen~ ~virututti sinuudas kodvan~ ~virvahtus puutui muata~ (uinahdus, torkahdus) ~virvahuksem piin, ga ei uned lähtietty~ ~virvelikkö niittu~ (suovillaa kasvava, vrt. virpi-lanka) ~virvellö kazvau mähäkäs suoz~ (suovilla) ~virvellömpeädy keräiltih pieluksih~ (valkoisia tupsuja, tyynyihin) ~virvellövyi niittu, vetyi kui~ (alkoi kasvaa suovillaa) ~virvetti varvetti, kulu kett eäre, uus kettu sijah~ ~ne piti virvovvitsat suorittoa siitä kun annettih virvovvittsa, loatie tähtisie sinne~ ~kaikem perehem virvoitti~ ~virvoitan varvoitan, tuoreheks terveheks, rauhutta, tervehyttä, pitkeä igeä, siul vittsa, miul jäittsä~ (jäitsä eli muna) ~visasta loajitah veitsem päitä~ (visakoivusta) ~hiiri vizahteleh tsupuz~ (sujahtelee) ~sidä särkän särvestä maguukseldah suon aigiella vizahettih~ (juoksuun, särkällä maanneet peurat, vrt. hirvet) ~silmä gu nägöö, ga peäh juzahtoa, da i vattsah vizahtoa ielleh~ ~vizakoivu~ ~marjat ensin hierottih visapeällä veitsellä tahi puromalla purtih~ (parantamiseen käytetyt, vrt. lievästi myrkylliset) ~visapeä veitts oli vielä keässä ta sillä paineli~ (parantaja) ~kipietä puhutah ta painellah visapiällä veitsellä~ ~veneh vizajoa järvie myö~ (liikkuu hiljaa) ~tulov vizelöittäy kui mado kuttsuhui~ ~kiuru vizerdää laulua~ ~mado vizeröitteä alattsi kulos~ ~vizinkkä~ (naisen lyhyt takki) ~vähäizel tuuloo vizizöö alahatsi~ ~ka tämä viska kivistää~ (ohimo) ~kui pezeydymä siidä valauduma, valauduossa oli roveh viskaimena~ (tuohirove) ~koivumpahkaz viskaindu kylyh, veneheh laitah~ ~vettä viskoamah mäni ta siih sai, nuotam peällä~ (lapsen) ~peälittsi laijaz viskai vettä veneheh~ ~löylyö viskatah~ ~päivän laskiettuu ei pie viskata murdoloi pihal~ (murtoloi eli roskia) ~koirale luun viskai~ ~tuulda viskoaa~ ~viskoav vetty~ (sataa kovaa) ~viskavolabjaine, pedäjine libo hoabaine, ykspalahine, agjaine terendetty~ ~ei piä viskellä kivii, puuttuu toizel pääh~ ~mänemmä viskuh, tulemma kahem päiväm peälittsi takasin~ (viskuh eli lohia pyytämään) ~sorzampoigii aldo viskou, kerran kuival, toizen vedeh~ ~kivii viskov vedeh~ (oudoksuen, vrt. "heittää leipiä") ~heittäkkeä kivilöin viskutes~ (lopettakaa) ~vissi on vettä pidämäh~ (varma, astia) ~vezikorvon vistih vei~ (vistih eli verannalle) ~puut latjattih siitä tuohem peällä, mitä visumpah sem parempi~ (kattoon) ~laps rubei kävelemäh vizomah do~ (vilistämään) ~puhaldus ku puhkieu, sid vizvu lähtöy~ ~kibei vizvoau~ ~vizvuvezi kibiez lähtöö~ ~vizvavui leikkavuz~ ~vitoh tie mänöy~ (vinoon, viistoon) ~mussempi nokie, valkiempi vitie~ (mikä se on.. harakka) ~vidi, vähä lunda ku pani~ ~pehmiä höydelölumi, vasta pandu~ (vitilumi) ~vidie pani moan valgieks~ ~moine on kidie se vidi pakkazel, regi kai vinguo~ ~pakkazel vidii panou~ ~vidii panou, sid vedeä roih dugei~ (jykeä vetää, kelkkaa) ~vidin ku panoo hangen peäl keveäl~ (tiesi hyvää satoa) ~vidi langeni tän yön~ ~pelvasta vivotah vidiemellä~ (puuveitsellä) ~lipsuttuu vidimel perretäh~ ~vidim on gu veitsi, koivuzes puuz~ ~videinkoabied annetah kezrätä kudieks~ (vidottaessa irronneet tappurat) ~vidiempoalikalla vivotah liinad olgitukun peällä~ ~viimpoalikal vivotah vastoi vaste, koave lähtöö lattiel dai jälgipästäred~ (pellavan käsittelyä) ~vidizen pani pikkarazen~ ~vidiseä on ajoa~ ~muan vidivytti~ ~moa vidivyi~ ~hauin ongeh puuttu~ (kuikka, vrt. syöttikalojen käyttäminen) ~ei tulluh kuna peän kägei~ ~izändy vitkittelöy kylvölöi~ (vieraat isännät, vieraat myöhästyneet kylvöt, maanviljely=ei kuulu suomeen, vrt. vieraita asioita yllä pitämään perustetut "puolueet") ~vidmi~ (riukuun kiinnitetty kankainen kätkyt) ~mie en nägen vidroa~ (saukkoa, vitra) ~hiiri vidriey~ (kipittää) ~hiiri vidroi peittoh~ ~tsirkkuni panoo vits vits vits~ ~hiiri vidzahtih~ ~kun mänet mettsäh, tuo tullessas vitsaksie~ ~vitsaksie kereää~ ~pane vitsakset ligoh~ ~vitsakset pidäv uvvet panna regeh~ ~paivud vitsassetah regeh~ ~märkä puu vitsajau kiukoassa~ (sihisee) ~puut ei paleta, vitsatah vain~ ~itköö vidzajoa lapsi~ (vikisee, kitisee) ~puu vidzajau toizeh tartunuh~ ~lodmassa kazvau sarikko, vitseikkö, raijikko~ ~huavan vitseikkö~ ~moin on vidzeikkö ga ni läbi ei saa päästä~ ~peätsköi vitserdeä~ ~kiuru vitserdää laulua~ ~vidzevyi lapsi, ei ole tervehyizilleh~ ~vitsikkö, itsen korgehuz lehikkö~ (tiheää ja matalaa puuta kasvava kohta) ~hienoista koivahaista se oli vitsikkö kumpasesta vittsoa otettih~ ~vitsikössä oli vaikie peässä etehpäin~ ~totta tuota vittsoa soanou tuommoisesta vitsiköstä~ ~vitsiköss on vittsua äijä~ ~tämä vitsikkö on sagei, et pääze ni läbi~ ~katkain kassalit siendy niiz vitsikközis~ (kassalit eli kontilliset) ~dänöi duoksi vitsikközeh~ ~laps vidzizöö itköö~ ~lumi vidzizöö pakkazel~ ~lapsen vitskahutti, muata pani syömättäh~ (lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)

Avainsanat: tahi suomi sormi sanakirja pääsiäinen puu puita pie panna oja nahka mitä miss lyhyt luoda lievä lapsi käytetty kutoa kova kori kiinnitetty kettu kasvava kasvaa karjala kala heittää hahmo eurooppa asua virsi virta virpi viro vieras vetää veitsi vanha uni tuuli tuli tie


blogivirta.fi