Tänään on 18.11.2019 15:42 ja nimipäiviään viettävät: Tenho, Jousia ja Max. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Sukututkijan loppuvuosi:

Avioliiton ikärajat, jälkikirjoitus

Julkaistu: · Päivitetty:

Turun museokeskus . CC BY-ND 4.0 Keskiviikkona julkaisemaani tekstiin Avioliiton ikärajat 1700-luvulla   sain Petra Vairimaalta erinomaisen kommentin Tästä kirjoituksesta heräsi kysymys. Milloin lainsäädäntö muuttui siten, että avioliittoon liittyvät lait ja pykälät alkoivat koskea kaikkia säätyyn ja omistukseen katsomatta? Niinpä niin. Oli (taas kerran) lukeminen ja kontekstualisointi jäänyt meikäläiseltä puolitiehen. Lainaamastani artikkelista kun olisi sopinut ottaa esiin se, että selostetut säädynmukaiset poikkeukset miehille olivat edelleen voimassa vuonna 1915! Ja oli tullut lisääkin erityisryhmiä, sillä tammikuun 1. päivä 1902 tuli voimaan asetus, joka määräsi, ettei yksikään upseeri saanut mennä naimisiin ennen 25:ttä ikävuottaan (US 21.4.1901). Mahdollisuus lainsäädännön yhtenäistämiseen olisi ollut vuonna 1911, jolloin keisarillisella asetuksella naisten avioitumisen alaikäraja nostettiin 15:stä vuodesta 17:ään. Korotuksen oli ottanut esiin jo vuonna 1886 juuri perustettu Suomen naisyhdistys eli hidasta oli muutoksen teko (US 18.3.1886). Kun avioliittolaki vihdoin 1920-luvun lopussa kirjoitettiin kokonaan uusiksi, en sanomalehtiin nostetusta eduskuntakeskustelusta löytänyt mainintoja miesten ammattiryhmien erittelystä. Asetukset oli joko jo kumottu tai ne kumoutuivat uudella lailla vuonna 1930. Eduskuntakeskustelun kohdentuminen ja laatu kiinnitti myös aikalaisten huomion: Tärkeä pykälä toisensa jälkeen käytiin läpi ukkojen niihin puuttumatta. Katsoivat varmaan niiden menevän yli ymmärryksensä ja luottivat viisaiden ja oppineiden tekemiin ehdotuksiin. Mutta oli kysymysten joukossa kuitenkin yksi, jota ukot katsoivat ymmärtävänsä ja varmaan oikein persoonallisten kokemusten perusteella. Se oli kysymys naisen avioliittoiän korottamisesta. (US 3.3.1929) Maalaisliiton Torppa, eduskunnan ikäpresidentti, oli myös sitä mieltä, että ikärajaa ei saisi korottaa. Sanoi tuntevansa esimerkin, jossa nainen on mennyt 15-vuotiaana avioliittoon, elänyt 90-vuotiaaksi ja kasvattanut joukon lapsia m.m. pojan, josta on tullut pappi. Toisenkin esimerkin hän tunsi. Nainen oli tässä esimerkissä naimisiin mennessään 20-vuotias. Seuraus oli, että lapsia ei tullut yhtään eikä avioliittokaan ollut onnellinen. Edustajat hiukan hymyilivät näille esimerkeille, mutta Torppa itse piti niitä ilmeisesti hyvinkin todistusvoimaisina. (SK 23.2.1929) Ja niin sitten pidettiin naisten raja 17 vuodessa: "Avioliittoon ei saa mennä mies, ennenkuin on kahdeksantoista eikä nainen ennenkuin on seitsemäntoista vuotta täyttänyt, ellei tasavallan presidentti ole antanut siihen lupaa.". Vuonna 1987: "Avioliittoon ei saa mennä alle kahdeksantoistavuotias. Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää.". Ja ikärajan joustothan poistuivat laista vasta 1.6.2019.

Avainsanat: poika petra perustettu pappi ottaa onnellinen nd nainen naimisiin muutos mies mahdollisuus maalaisliitto lukeminen laki lainsäädäntö laatu kysymys koski kommentti kirjoitus hän hidas erinomainen edustaja eduskunta cc by avioliitto avioliittolaki asetus artikkeli antaa 90 teksti teko tasavalta tammikuu suomi sopia seuraus selvittää päivä presidentti voi upseeri tässä turku tuli torppa tilaisuus häät vuotias vuosi voima


blogivirta.fi