Tänään on 18.11.2019 16:40 ja nimipäiviään viettävät: Tenho, Jousia ja Max. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Tehtävänimikkeenä Laura:

Täytyykö vanhempien olla kaikista asioista samaa mieltä?

Julkaistu: · Päivitetty:

Sain eilen pitkästä aikaa kommentin jonka jätin julkaisematta. Tai ensin julkaisin, mutta tulin pian siihen tulokseen, ettei kommentti tuntunut hyvältä ja näin käytin blogin pitäjän valtaoikeutta ja poistin sen. Kommentissa puhuttiin miehestäni sellaisia asioita joiden alkuperää, lähdettä ja "syytöksiä" emme oikein ymmärtäneet. Eikä oikeastaan kyllä ne hänen asiat tänne edes kuulu ruodittavaksi. Minä kirjoitan, minä puhun ja minä teen tätä. Täällä käsitellään sen verran hänen asioitaan, kuin minä tänne kirjoitan. Hänen luvallaan tietysti. Mutta oli kommentissa jotain hyvääkin: se pisti minut pohtimaan sitä asiaa, että täytyykö vanhempien olla kaikissa asioissa samoilla linjoilla? Kommentissa nimittäin kysyttiin meidän ajatuksia eräästä asiasta ja vaikka siitä olemmekin samaa mieltä, niin monesta muusta asiasta emme. Lasten kasvatuksessa ja lasten asioissa olemme suurinpiirtein samoilla linjoilla ja tämä mielestäni on tärkeää. Jos emme ole, teemme kompromisseja. Toki kinastellaan ja väännetään joistakin asioista, mutta suurimmissa olemme samaa mieltä miten toimitaan. Niistä isoista ja meille tärkeistä asioista. Mutta taas monessa muussa asiassa olemme hyvinkin eri mieltä. Esimerkiksi politiikassa olemme monesta asiasta eri mieltä ja saamme niistä helposti vääntöä aikaiseksi. Kertaakaan emme esimerkiksi ole samaa ehdokasta äänestäneet. Mutta kun olemme luonteeltamme erilaisia. Olemme joissain asioissa saaneet todella erilaisen kasvatuksen ja olemme kasvaneet eri perheissä. Eikö ole vain luonnollista, että eri ihmiset ovat asioista eri mieltä? Joskus olemme keskustelleet mitä sitten, kun lapset ovat isoja. Miten heidät kasvatetaan, kumman linjaa toteutetaan? Tuskin kummankaan. Teemme kompromisseja, keskustelemme ja kerromme. Näytämme omalla toiminnallamme heille esimerkkiä, kaksi joskus vähän erilaista. Kerromme erilaista vaihtoehdoista. Me olemme aika erilaisia luonteeltamme joka näkyy myös lastenkasvatuksessa ja poliittisissa asioissa. Joskus olemme isostikkin törmäyskurssilla, varsinkin suhteemme alussa tuntui välillä vaikealta ratkaista joitain asioita joista olimme täysin eri mieltä. Mutta me olemme oppineet ja opetelleet. Paljon on vielä opittavaa ja opeteltavaakin. Mutta otsikkoon vastaus että ei todellakaan tarvitse. Helpompaahan se olisi jos ajatuksemme olisivat kaikesta aina samanlaiset. Mutta harvalla asia näin on. Ehkä itse pidän tärkeimpänä löytää ne yhteiset sävelet niihin tärkeisiin asioihin esimerkiksi kasvatuksessa. Kompromisseja tekemällä ja keskustelemalla se ei ole mikään mahdottomuus. Lasten edessä on vanhempien seistävä yhtenä rintamana ja sovittava yhteiset sävelet. Tässä minulla on opettelemista, koska varhaiskasvattaja välillä puuttuu ja pätee liikaa kesken tilanteiden. Mutta opetallaan yhdessä koko ajan. Jos haluaisi kovastikin kärjistää, niin minä olen sellainen viimeiseen asti hyvään uskova optimistinen maailman halailija ja mieheni intohimoinen ja hivenen kärkäs faktoissa pysyjä. Kärjistäen. Voitte siis vaan kuvitella, että joskus törmätään ja pahasti, hah. Suurimmat ristiriidat meillä tuleekin siis ehkä eniten luonnerojen takia. Minä ajattelen ennen kuin puhun joskus vähän liikaakin, hän ei niinkään. Oletteko te samoilla linjoilla kumppaninne kanssa? Millaisissa asioissa näkemyksenne eroaa?

Avainsanat: kommentti koko kasvatus kasvattaa julkaista hän esimerkki ehdokas blogi alku alkuperä aika mitä minä mies me löytää luonnollinen linja lapsi kuvitella uskova tässä tänne tuntua teen tarvita suurinpiirtein suuri ratkaista puhua politiikka poistaa pohtia perhe puheenaihe parisuhde mielipide lapsiperhe ajatuksia äänestää vastaus


blogivirta.fi