Tänään on 16.11.2019 01:55 ja nimipäiviään viettävät: Aarne, Aarno, Aarni, Arne, Arnold ja Arna. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Viron Veräjät:

~laskuja~

Julkaistu: · Päivitetty:

~hengenteriz on, vitskuu da vätskyy~ (vrt. toreissaan) ~koira haukkuu semmosella vienosella eänellä, vitskuttau~ ~kun nähtih miun olovan Riijon kera usiempi kerta kisassa, niin tullessa siitä koko matka vitskutettih jotta nyt se Riiko siuhu mielty~ (kisassa eli tanssimassa) ~midä vitskuttoa, ku ei tule kodih~ ~regie vitsoittoa~ ~pölylöi soviz vitsoitetah~ ~kuni nila koivusta lähtöy, sini myö virsuissa vitsotamma~ ~laps on vidzulleh, voi ei~ (kitisee, vikisee) ~palannuh vai vidzvoau~ ~jeä on hiluloil, vai vidzvetetäh~ ~vittsa veännettih koivusta ta siih jätettih koukku~ (lihoja kuivattaessa) ~siitä soatih vitsat, niitä pajuja ta pienie näreitä hauvottih, tuli loajittih~ ~leikatah pität vitsat, niistä takkavitsat keännetäh~ (koivuvitsoista) ~sivo sie se vasta vitsalla, nin onhan se parempi kun rihmalla~ ~näreized vitsat hallatah~ ~kannan tagane oli luaittu vitsoista~ (reessä) ~vittsoa veändi regie siduo~ ~kevom piällä pannah vitsakset, kolme vittsua~ (taikaa tehtäessä) ~pajjuziz vitsois parkii kiskotah~ ~siitä kerätäh vielä noita pienie vittsahaisie vassan siteiksi~ ~hoikkazista vittsazista~ (tehtiin koreja) ~vittsahine pössi~ (merta) ~vitsahiine törni~ ~vittsukoltsad on astivoz~ (vrt. vanteet) ~kuu on kiurusta kesäh, viikko vittsalintusesta~ ~vittsumerdu, paivuzes vitsas loaittu~ ~puno vittsanuoroa~ ~vittsupangu on komsiz~ ~vittsapangassa oli panga vitsasta~ ~vittsuzaverk on lehtimäizes kablahaz, sih aizu keätäh~ (vitsalenkki jolla aisa kiinnitettiin reen jalakseen / etukaplaaseen) ~sardaz on nelli vittsuvyödy~ ~enzimäi loukuttoa, sid lipsuoo, sid vidoo~ ~työdä vivotah videimel~ (puhdistetaan ja pehmitetään pellavia) ~vidohui harjatah~ ~jänöi vidveröittäy konzu kunnepäi~ ~oli vidvettämäs mettsäh päi~ ~soittav vidvettäv vienoizeh~ ~hiiri juosta vidvitti~ ~hiiri vidviöö latetta myö~ (hiipii) ~reboi on vidvinnyh, täz reboin jälled ollah~ ~jänöid vidvetäh kävelläh yölöil~ ~ta kuv viuhahti kontie poikineh tiellä~ ~kyllä sielä varauttais vain ei siinä auta, kun oalto monta kertoa peällittsi männä viuhahtau ni voi hirvie~ (koskiveneessä, elämän vastaista eli vierasta alkuperää) ~se om muka niiv viuhakka jotta sit ei voi soaha pistämällä~ (siikaa) ~viuhakko tuuli~ (kolea) ~koira juoksi viuhkahtih, kenen lienöö olluh~ ~sih kävyndykerdah Anukseh viiskymmenrublahine viufkahtih~ (karjalaisten ja suomalaisten huijaamiseen suunnitellut "kaupungit") ~viufkain käil sen, hylgäin nevvondan~ (arvottomina pidetyt vieraiden neuvot, vrt. "skoulut") ~vihurin viuhkeh~ ~lumen viuhkeh~ ~hännän viuhkeh~ ~pilved viuhkoa raviel tuulel~ (kovalla) ~lumi viuhkoa, tuuli kandeloo~ ~teähtet pilviz viufkau~ (vilahtelee, pilvinen yötaivas) ~hiihtau viuhkuttoa~ (viuhtoo) ~tuuli puuloi viuhkuttoa~ ~koilini tuuloo pitkähez viuhottoa~ ~viuhottaa männä ku tuulispiä~ ~viuna~ (nahkiainen) ~päivä jo vibah paistoa, ildapuoli on jo~ (vibah eli vinoon) ~koira vipoau hukkah~ (muistuttaa hukkaa, serkukset) ~poiga toattov viboav~ ~vivondukoabiet pädöy hurstih, hoavoloih~ ~sie pie, mie vyyhän~ ~a se sarkatuohi se vaiv vyyhettih niinkun nuora, ta selässäh tuotih kotih~ ~langad viyhemmä viyhellä~ (vyyhdille) ~ongensiimoi viihtetäh kelal~ ~tainal päi langad viihtäd, sivot keskiviiksimpuuh~ ~viihtettih viiksimpuuloile i keitettih tuhkas poro i langat poroh sultsattih~ ~rihmad viipsitäh vyyhtilöillä~ ~äjjygo viihtie rodih pelvastu~ ~viihtez roih kolme seineä kangastu~ (kolme seinää, vrt. seisaalta käytetyt kangaspuut) ~yhen viihtyön vatakoitsin sukaks~ ~lope viihtändy, tämä viihti on täyzi~ ~därvi vuahtoau tuulel~ ~vuahtekaz vezi~ ~vezi vuahtisteleh rannal, valgie vai keändeä~ ~päivät suat vuahkaissa lapsijoukon kera~ (ponnistella) ~meri kohajau, voahtuou~ ~ei uskallettu lähtie, kun vezi vuahtozi tuulessa~ ~vuaheresta vemmeldä, jalasta painetah~ (vaahterasta) ~vuahteri on kova puu~ ~piit pirrois ollah viahtarizet~ ~meri voahteutu kerrassa~ ~järvi voahtevui~ ~oalto voahessa käyt~ ~juokse jokena, kuohu koskena, valu merev voahtena~ ~leppä on kezällä voahessa~ ~järvi buurie valgiel voahel~ ~allot voahtel on, ei soa tarreta lähtiä poikki~ (järvestä) ~kosk on vuahtel, muga bauhau~ ~vuahtijeä on alapuolen koskez, jeä ylembä vetty~ ~kossessa kai vezi voahtau~ ~järvi voahtoa tuulel~ ~humalaz vuahtah pagizou, korviz kuunnell ei sua~ (humalaisten puhe, oman puheen vastakohtaa) ~elä veikkoni laze venehtä voagahah~ (keskivirtaan) ~voajin sitte, vuonnelon, siis se pysähty se nimi~ (vaadinporon) ~porot ryvitäh ta juoksetah voatimiem peräh~ (poro=urosporo) ~vähä ollah härgöä, kai ollah voajimet~ ~vuajimella ei ole sarviloja~ ~koivune vuaga~ (kanki) ~tervaskandoloida vagoilla murrimma~ ~vuagaileh lindu pezäh mennä, ga meän aigah ei mene~ ~eräz lindu vuagaileh lendäjez, ei röpsytä~ (liitelee) ~voakalintu tulov, mettsikana kerossa~ ~hoi kokkolintuni, hoi voakalintuni~ ~voagalinnun lennätäm peäh~ ("teen pesän" lapsen päähän, leikissä) ~kittsi kottsi vuarammatti, varoi voitti vuagulinnun~ ~hänel tulou vastah vuagulindu, semmoine karahtah, tulou piäle paikal~ (vrt. pesiään puolustaneet petolinnut) ~azum minä sinul hyvytty, vai mainitse vuagulindu, kerraz minä sinul luo tulen~ (vrt. vaakalinnun hahmossa) ~voapsahaine voakas lindu, ot omas, peri pahaski, vaskiseh on vattsahaski, kuldaseh on kulkkuhuski~ ~vuavulindu vuakkau, huuaa, huuaa, päinvänlaskun ken tsiihuou korvez~ (kadotetut korpipöllöt, vrt. oikeiden metsien kaataminen, nykymetsät=taimikoita) ~voaksa peukalon nenästä pitän sormen nenäh~ ~voalakka päivä~ (hailakka) ~päivä voalakoitti voattien~ ~silmäd voalakoitui vanhaten~ ~voalehus~ (synkkä sadepilvi) ~vualima tahtahan tähän kotvaseks kuni taputamma~ (taikinan) ~tuosta tulouki hyvöä leipöä kum mie hyvin sen voalin~ ~leivät voalitah liikahtamah~ ~liikkuhuo pidää heijät pättsih panna~ (leivät) ~nogeh ittseh voali~ (hieroi) ~no kum povi puolillah kaloa tuli, siitä kaksissa miehin veneheh voalitah~ ~yksiz vatsoiz voalitut~ (yhdestä emosta) ~vualie vezi~ (haalea) ~vualistui paikku, päivy poltti~ ~vualituu siämeh~ (vääntäytyy) ~mesikämmen alko pesästäh voaliutuo~ ~lumivoalu~ (lumisesta ihmisestä) ~voaluh vetäy, pilvet matatah vassakkah~ ~neät jotta voaluh nousoo~ (synkät sadepilvet) ~vihmavoaluhut matatah~ ~voaluh tulou niv vihmuu, niim mehövät ne pisaret jotta~ ~niiv veti mielev voaluh~ (synkäksi) ~vualuo lyöu~ (aaltoja) ~laulelou se uiessaha, tuskissa tulen kibojen, valgiaizen voaluhissa~ ~lumes hangatah hypitäh, lumii voaluskojjah~ (lapset) ~voamakka taivas~ (vaalea, hailakka) ~voamakka on kattsuo, ei ole terveh~ (haalea, kalpea) ~vilun vuamakko tuuli~ ~vilun vuamakko seä~ ~vuamakat kohtad on korbinenästeksed, käbelöy niiz~ (karhu, korpi, kangas ja suokarhut) ~vuamakk aigu on kondieh täh~ (emäpäivän jälkeinen aika, vrt. karhujen häät) ~oli vuamakko pilvi, ylen yhkäjen dyrizi, sanomad loadi kunne tahto~ ~taivaz voamakoittuo sygyzel~ (muuttuu hailakaksi) ~jo vuamelehtau huondestu~ (valkenee) ~silmäd vuamistuu, vai tervehytt ei olle~ ~minne hädä olloo, vasta syyvä annoin~ (syötin lapsen) ~voabeloittoa kävelöö jo lapsi~ ~laps kävelöö voapeldoa~ ~laps vuappevui yhtelläh kävelemäh~ ~vanha voappuo hillah~ (elämän_kaari) ~vuapsahaini ambuu da jälem puhaldau~ ~elä mäne sinne, sielä on vuapsahaizen pezä~ ~vuapsahani nokkuau da siidä i pahkam puhaldau~ ~vuabukkoa ylen ov vähä täs kyläs~ (vattuja) ~miepä se tuutin turvakseni, voaputtelen varoikseni~ ~harakka hatsistelou, pitkäpyrstö puistelehtau~ ~tuli korkie voara, semmoni sakeikko voaran nenä~ ~kahta voaroa lyöv vassakkah~ (sadussa, vrt. jättiläiset) ~siin oli vähäm matam peässä kaksi voaroa, Ahmaviijavvoara, toini oli Riinuovoara~ (vaarojen nimiä) ~voaran ranne, alla on suo~ ~rebo rukka räyrätteli, vuaran alla voivotteli~ (vaaroista ja särkistä pitävät revot, vrt. pesäpaikat) ~voaran kukkuri~ ~mägi on korgiembi selgeä, särkkä on jyrgembi mägie, voara on jyrgembi da pitkembi särkkeä~ ~vuara, ivyt, vejet, kivet yhessä~ (vuara=kerralla valmistettu oluterä) ~ynnäh torron ken, ivyt i kaikki subi kutsutah voaraksi~ (olutta, tverin-karjalassa, vrt. voassa) ~se Uunuddärven da Gälgärven kessuttsa on vaarakas~ (järvien nimiä) ~voarakaz moa~ ~se on voaramoada, hyvöä moada~ (hyvät maat) ~Korgiessoaressa voaranjuoksijat eletäh~ (henkiolennoista) ~vuarnassa nuora rippuu puunassa~ ~vuaraz rippuu sovad, kindahad~ ~sanom mie suarnua vuarnua, lindziä leppiä, palavua seppiä~ (satua aloitettaessa) ~vuarupaikkoih kirjat kuvotah~ (pyyheliinoihin) ~voaroveh~ (vaaran asukkaat) ~voarroksen tazain~ (kostin vääryyden, kostaminen=tasoihin pääsemistä, luonnollinen tunne) ~veneh voardoa hurah puoleh~ (vetää vinoon) ~ei työtä roateta eikä voarreta sanalla, vain hyvänä pietäh~ ~toini toistah poletah, voarretah~ (sorretaan) ~se miula ni mitä ei suvatse, milma vuartau~ ~päiväni paistoa yhenjytyi miuh da i häneh~ (jumalaiset, omien arvojen yllä pitäjiä) ~tervoa panet pyhkittyh pättsih padah, sit kiehuu hillaizeh tostu päiveä, roih vuaru~ (vuaru eli piki) ~vuarul virbi vuarutah~ (pikilanka) ~virbi vuarutah, lujembi roih~ ~pidäy lähtie vuaruomah kodih päi~ (kulkemaan hitaasti) ~vuarutervu on sagei tervu, äjjäl kiehunuh~ ~on tämä voassa muigien kilpakka~ (voassa eli kalja) ~kui muiguoo voasaks, ga sit voassaputtsih~ (pannaan) ~tejjän vaassu on hyvin jandunnuh~ ~koivun viasa~ (mahla, vrt. mahlajuomat) ~muiguov voassuputtsi supettau~ (lähe: karjalan kielen sanakirja osa 6)

Avainsanat: yle voi viikko tuuli tuli sormi sit sini seinä sanakirja rukka reki ranne päähän puhe poro pilvi pie peukalo noita nenä nelli muka mitä minä matka luonnollinen lapsi kova koko kivi kisa kirja kertoa ken karjala karhu kangas juosta jolla hoi elämä arvo alko aika


blogivirta.fi