Tänään on 14.11.2019 01:28 ja nimipäiviään viettävät: Iiris ja Iris. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Tulihan Tehtyä:

Syysloma

Julkaistu: · Päivitetty:

Lomalookki kuntoon lähtöpäivän aamun parturoinnilla ja pienet ettoset ennen kuin olimme perillä. Tällä kertaa kävin oikein parturissa, en omatoimisesti vessanpeilin edessä. Siinä lyhykäisyydessään matka Turkuun, josta olimme varanneet kylpyläloman. Ennen hotellille menoa kävimme katsomassa useamman paikan, joita olin ennakkoon merkinnyt puhelimen muistiin. Pirilän Kukkatalo Raisiossa veti puoleensa seireenin tavoin. Paljon katseltavaa ja jonkin verran rahapussi keveni heti ensimmäisellä pysähdyksellä. Laukkojen sipulit saattoi jättää yöksi autoon, mutta viherkasvit oli pakko ottaa varuiksi hotellin suojiin. Vaikka yöpakkasista ei ollut tietoakaan, on lämpötila öisin melko alhainen. Täällä pystyi virittäytymään joulun tunnelmaan erilaisin kasvein. En vielä malttanut ostaa jouluruusua, vaikka näin punaisen version. Maan ollessa sulana, sen olisi voinut vielä hyvin istuttaa pihalle. Mutta, tietäen taas kiireisten viikkojen työmäärän, jätin kukan kauppaan. Kävimme pikaisesti ilmottautumassa hotellilla, ettemme menettäneet varattua huonetta. Ilta-ajo Avelian kahvilaan ajoitettiin tietoisesti myöhemmäksi, koska ulkoa tuleva hämy on jotenkin ihastuttavan voimakas kokemus kahvilan ympäristössä ja kaiken kauneuden keskellä. Idyllinen teollisuusrakennus on kodikas, lämminhenkinen ja ostosten teko kahvittelun lomassa on tehty niiiin helpoksi. Miäsparkkia ei tarvita, kun ulkoa näkyy ympäröivän metalliteollisuuden valonkajot. Ostokseni olivat hyvin hillityt, vaikkakin varsin suuret, kun löysin kivoja lasisia kukkaruukkuja ja astioita. Astioiden selkeät linjat ja krouvi ulkomuoto on kuitenkin niin pelkistettyä, että ei vie huomiota esineistä tai kukista mihin sitten näitä käytänkään. Ruissalon telakalla sijaiseva kahvila on aina etsittävä navin kanssa. Niin tälläkin kertaa. Kaikkialla leijuva sumu ei haitannut näkyvyyttä, mutta turisti on aina turisti. Kun kahvila sulkeutui, veimme ostokset autolle ja kävelimme laiturille. Raikas meri-ilma oli lämmin henkäys myöhäisessä iltapäivässä. Väkeä ei ollut liikkeellä muita kuin me, joten saimme käyskennellä rauhassa suurella laiturilla. Meren läheisyys sai mielen haikeaksi ja kaipaamaan laivamatkaa johonkin. Edellisestä merimatkasta onkin kulunut aikaa jo hyvän tovin. Vietimme kahtena iltana aikaa kylpylän lämpimissä vesissä. Erilaiset suihkut, poreet ja lämmin vesi tekee hyvän olon kipeytyneille jäsenille. Miähen kädestä oli poistettu tikit niin, että saatoimme molemmat lutrata mielin määrin. Ensimmäinen kokonainen päivä Turussa. Olin suunnitellut, että kävisimme museossa. Monesti ollut puhetta, kun useimmat lyhyet lomamatkamme on suuntautuneet juurikin länsi-Suomeen, että tekisimme jotain järkevää, eikä aina lonattais kaupoissa.  Olen yhden kerran itse käynyt Aboa Vetuksen tiloissa, kun olin nuorimman luokan kevätretkellä alaluokilla. Muistin jotain, mutta en kuitenkaan oikeastaan yhtään mitään. Siksi oli kiva mennä uudestaan ja paikkahan teki vaikutuksen myös miäheen. Syyslomaviikolla oli paljon myös lapsia katsomassa vanhempineen näyttelyä. Tai näyttelyjä. Tiloissahan on monenmoista katsottavaa. Ja kun saimme vielä autopaikakin helposti, ei tarvinnut murehtia jatkuvasta pysäköintiajan loppumisesta. Kurkimme, kurokottelimme, kokeilimme. Istuimme ja luimme erilaiset tarinat, ajanjaksot ja musiikin soidessa, saattoi eläytyä tunnelmaan 1300-luvun kylpylään, jossa kuumat vesihöyryt nostivat hikikarpalot otsalle. Pienoismallit mittasuhteineen kertovat ajasta ennen. Mitä tuon ajan asukas mahtaisikaan ajatella nykyisestä menosta, kasvusta ja kehityksestä? Kaiken tämän esilletuominen, historia ja valtavat kaivaukset saivat tuntemaan, että olemme myös osa tässä ketjussa, joka jättää jälkensä.  Seraavalla museokerralla on ehkä aika käydä käsityöläismuseossa , jossa olen käynyt kerran aiemmin. Matkalla juhlistimme yhteistä matkaamme, joka alkoi 35-vuotta sitten. Matkalukemiseksi valikoitui uusimmat lehdet ja Himmeli kirja. Saattoipa sieltä löytyä myös sukkalehtikin. Selailtuani jouluisen lehden minua alkoi niin jouluttamaan, että kohta soi kilikellot ja tonttuset hei! Valosarjojen johdot ovat selvitystilassa, joulukylän maalaamattomat junakiskot on etsitty esille ja vanhat kalkkimaalipurkit ravisteltu valmiiksi. Ennen autonnokan kääntöä pois Turusta, kävin vielä uusimmassa lankakaupassa, RainboWool , jonka valikoimasta valitsin ihanimmat, pehmeimmät ja vaaleanpunaisimmat langat omaan käyttööni. Jos matka ei ollut herkullinen, nautinnollinen, tai ilman harmaansävyt ikävystyttävät, oli aika heittää kaikki aatokset romukoppaan ja askeltaa reippain mielin kohti uusia haasteita! Olin lukenut viime viikolla Maalla-lehdestä 8/2019, paikasta nimeltä Mathildedalin kylä, jossa yrittäjäpari Nina ja Petri Sirén pitävät vanhassa kyläkoulussa suklaakahvilaa. Kysyin miäheltä, että osuisko tämä Teijon Masuunin lähellä oleva paikka mitenkään ajoreitillemme navigoidessamme seuraavaan kohteeseen. Ei kyllä osu, mutta käydään siellä. Jee! Kahvilan sisäänkäynti on kutsuva, esteettistä silmääni hivelevä. Lasivitriinin tarjonta, no päätelkää ihan itse. Herrrkullinen! Pieni myymälä sivuhuoneessa tarjoaa lähiseudun tuotteita.  Pst, oli muuten hyvää. ... ja matka jatkuu...

Avainsanat: lankakauppa länsi lämpötila lämmin läheisyys lyhyt loma lehti lasi myymälä musiikki museo muisti mitä meri me matka maalla löytyä puolue punainen puhe puhelin pieni petri paikka ottaa ostos ostaa olo olin näyttely nina syysloma suomi sumu sipuli silmä raikas päivä pystyä tuleva tonttu tila tietoinen telakka teko tarvita tarjonta tarina viikko viherkasvi vesi valikoida valikoima uusin tässä turku turisti tuntea tunnelma öisin ympäristö voimakas astia ajo ajatella aika aboa himmeli herkullinen heittää esine ennakko auto asukas istuttaa istua ilta ilma huone hotelli historia katsoa kahvila jättää jäsen joulu jouluinen kulunut kukka kokonainen kokemus kodikas kirja kauppa kaunis laituri käydä kävellä käsi kylä kylpylä


blogivirta.fi