Tänään on 12.11.2019 07:42 ja nimipäiviään viettävät: Virpi, Konrad ja Kurt. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Juha Molari:

Helsingin kaupungin työkykyselvitys

Julkaistu: · Päivitetty:

Sain monen pitkäaikaistyöttömän tavoin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen työkykyselvityksen. Vastasin siihen seuraavalla tavalla. Tutkijat lukivat vastaukseni ja eivät kokeneet, että heidän kuntouttavat toimet olisivat minua varten. Pidän sinänsä erittäin hyvänä, jopa olen innostunut, että työttömiin osoitetaan kiinnostusta. Valitettavasti tällä kertaa palvelut olivat ilmeisesti lähinnä niille, joilla on työkyvyssä (terveydessä) vakavia haasteita.  ***** Sain tänään 4.11.2019 kyselyn, jonka kysymyksiin vastaan tässä sähköpostissa. En erityisemmin innostu kirjoittelemaan paperille. En koe tarvetta terveydentilan ja työkyvyn selvittämiseen, sillä niissä ei ole ongelmia. Siivoan aamuyöllä pari tuntia 10 euron tuntipalkalla ja työnantajan puolesta on lääkäri todennut, että voisin työskennellä vallan mainiosti kokopäiväisesti, jos työtä olisi tarjolla. Työkyky ei ole esteenä. Olen ollut hyvin terve, vaikka työttömyys alkoi jo keväällä 2011, kun kirkko potki minut pois kirkkoherran virasta. Vain pari kertaa olen ollut nuhassa, joka on kestänyt pari päivää. Esimerkiksi edes nuhan takia en ole ollut näiden viime vuosien aikana pois aamuyön siivouskeikoista. Perheessäni muut jäsenet saattavat kärsiä nuhasta, mutta nämä menevät yleensä minun ohitseni. Minulla ei ole mitään lääkitystä. Minulla ei ole uniongelmia. Minulla ei ole oppimis- tai keskittymisvaikeuksia eikä kognitiivisia ongelmia. Ylipäätänsä mitään mielenterveysongelmaa ei ole diagnosoitu enkä ole tarvinnut sellaiseen hoitoa. Aamuyöllä kello 3 herään ja hölkkään 15 kilometriä Helsingin keskustaan, jossa siivoan 90 minuuttia ja ansaitsen siivoustyöstä 15 euroa nettona (suunnilleen). Sen jälkeen hölkkään 15 kilometriä kotiin. Viime päivinä on ollut ukkovarvas hiukan arka ja olen herännyt kello 3:45, minkä jälkeen kello 4:37 yöbussilla olen mennyt Helsingin keskustaan siivoustyöhön. Siivouksen jälkeen olen mennyt metrolla Liikuntamyllyyn, jossa olen hiukan venytellyt ja juossut. Olen huomannut hyväksi huolehtia omasta kehollisesta hyvinvoinnistani. Liikunnan harrastaminen on ollut hyväksi myös mielenvireydelle. Sen lisäksi liikunnasta on ollut hyötyä siinä, kun urheiluseurassa olen ohjannut lasten ja junioreiden yleisurheilutreenejä. Meidän juniorijoukkueet voittivat keväällä SM-kisoissa kultaa ja hopeaa. Oma kuntoni on myös tämän johdosta erittäin hyvä siihen nähden, mitä suomalaisilla miehillä on keskimäärin. Cooper-testissä juoksen päivästä riippuen yhä edelleen 3500 tai enemmän, mutta veteraanien kisoihin minulla ei ole rahaa eikä edes halua. Lapset ovat pääasiassa. Itse asiassa olen onnellinen ja iloinen myös tänään maanantaina illalla, kun tulin Liikuntamyllystä, jossa olin junioreiden yleisurheilutreeneissä, juttelin myös muutamien teinien puolesta ja aikuisurheilijoiden kanssa.  En ole katkera tai itsetuhoisa, vaikka olen työtön. Löydän onnellisuuden kaikissa tilanteissa. Tietysti rahattomuus häiritsee, kun ei pysty maksamaan edes puhelinlaskuja oikeaan aikaan. Työpaikna löytämisessä olen vuosi vuodelta turhautunut yhä pahemmin. Unelmat ovat haihtuneet. Olin sentään opiskellut Suomessa kahdessa ammattikorkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa sekä Pietarin finanssi- ja ekonomiyliopistossa sekä Pietarin hallintoakatemiassa julkaissut pari tutkimustakin taloustieteen alalta, ym. Nyt en saa kutsuja edes työpaikkahaastatteluihin. Olen liian vanha. Olen vuoden 2011 jälkeen kirjoittanut noin 500 työpaikkahakemusta, mutta viime vuosina jo vähemmän innostuneesti. Olen saanut työpaikkahaastattelukutsun Shell-huoltoasemalle, jossa nuori ja rajusti ylipainoinen haastattelija oudoksui sitä, että jaksaisinko seisoa koko päivän, koska se on seisomatyö. Olin niin iäkäs hänen silmissään, vanhempi kuin hänen isänsä. Hoidin aiemmin itse Shellin huoltoaseman yövuorot yksinään 5 vuoden ajan! En saanut töitä. R-Kioski kutsui pariksi kuukaudeksi Myllypuroon töihin, kun vanhat työntekijät sanoutuivat irti ja kioski oli siirtymässä uudelle yrittäjälle. Tämän ajan olin töissä, kunnes uusi yrittäjä toi omat kaverinsa töihin. R-Kioskin työ ei ole "sydämeni asia" enkä ole sitä hakenut aktiivisesti. Kaikki päätuotteet ovat vastenmielisiä. Osaan tietysti käyttää veikkauksen konetta, mutta itse en voi iloita muiden ihmisten veikatessa ja hukatessa rahaansa siihen. En voi riemuita, kun niin monet ostavat kaljaa ja tupakkaa, mitkä ovat R-Kioskin päätuotteet myynnissä. En käytä alkoholia lainkaan enkä tupakoi: en ole koskaan käyttänyt kumpaakaan. Yleensäkin minun on suhteettoman vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka turvautuvat päihteisiin. Sain työkutsun Iranin suurlähetystön lehdistösihteeriksi keväällä 2012, mutta suomalaisen ministerin hyvä ystävä järjesti kampanjan ympäri maailmaa ja lähetti kirjeitä eri suurlähetystöihin väittäen, että "Israelin Mossadan ystävä" tulee Iranin lähetystön lehdistösihteeriksi. Helsingissä suurlähettiläs pahoitteli syntynyttä painetta ja joutui jo samana päivänä nimityksen jälkeen peruuttamaan työ, koska Iran ja Israel eivät ole ystäviä keskenään. Sain myös kutsun RT-kanavan reportteriksi, mutta Suomen ulkoministeriö lähetti jotain ikävää aineistoa, minkä jälkeen RT-kanavan puolesta Anastasia ilmoitti minulle, että olisi liian suuri riski Suomen ja Venäjän suhteille rakentaa sopimusta. Minulle olisi muka parasta, kun en kirjoittele. Samanaikaisesti suomalainen ministeri julisti ulkoministeriön lehdistötilaisuudessa televisiokameroille minun nimeni lausuen, että olisin hänen arkkivihollisensa. Yritin saada freelancer-tehtäviä venäläiseen valtiolliseen viralliseen sanomalehteen ja sain komennuskirjeen osallistua erääseen Helsingissä järjestettävään konferenssiin, jossa käsiteltiin Suomen ja Venäjän median vuoropuhelua. Suomalaiset järjestäjät kielsivät minun osanotto-oikeuteni ja Venäjän virallisen lehden osallistumisen. Niin kävi ilmi tässä tapauksessa ja myöhemmin uudestaan samalla tavalla, että en voisi edes tällaista työtä rakentaa itselleni, koska minua ei päästetä tilaisuuksiin kuuntelemaan. Erääseen tilaisuuteen ilmoittauduin ja puhuja jäi sairaslomalle sen johdosta, minkä jälkeen osanottoni peruutettiin. En voisi tehdä myöskään toisen maan medialle tehtäviä Suomessa, koska en pääse tilaisuuksiin. Sain kutsun Baronan haastatteluun operaattorin tehtävään ja ratkaisu näytti selvältä, mutta tehtävään vaadittiin turvallisuusselvitys tehtävän luonteen johdosta. Ymmärsin siten, että Supo ei antanut suotuisaa lausuntoa. Mihinkään muuhun haastatteluun en ole päässyt näiden vuosien aikana. Olen hakenut kaikenlaisia tehtäviä metroaseman siivoojasta alkaen. Teen osa-aikaisesti siivoustyötä, vaikka tiedostan, että tämä on hyvin kaukana osaamisestani ja luonteestani. Parempi tehdä edes vähän jotain ja olen onnistunut niveltämään sen osaksi elämäntapaani, johon kuuluu liikunnallisuus. Helsingin hiippakunnasta sain vuoden 2016 alussa kuulla, että he voisivat ottaa minut takaisin johonkin pappisvirkaan. Otin yhteyttä tammikuussa 2016 tuomiokapituliin ja silloiseen piispaan Irja Askolaan: lokakuun 2016 lopulla he vastasivat, että en ole heille sopiva. En ole enää tämän jälkeen myöskään evankelisluterilaisen kirkon jäsen, sillä olen vakaumukseltani "konservatiivisempi". Keskustelin TE-keskuksen psykologin kanssa opiskelunäkymistä, mutta sain ilmeisesti väärän ymmärryksen, että TE-keskus ei enää tukisi neljänsiä opintoja, vaan nykyisillä pitäisi löytää töitä. Kyse ei ole osaamisen puutteesta, vaan työantajien haluttomuudesta. Eräs haluttomuuden syy on, että työnvälitysfirmojen pomot ja henkilöstö on ollut koulutuksessa ja messuilla, joissa on avoimesti näytetty minun kuviani ja nimeäni väittäen, että olisin Kremliin liittyvä "Putinin trolli", kuten Jessikka Aro tekee myös uudessa kohukirjassaan ja Saara Jantunen teki edellisessä kohukirjassaan. Valtamedian luoma imago on hyvin loukkaava ja valheellinen. Koen sen vaurioittaneen työnsaantiani. Jätin IT-tradenomin opintoni valitettavasti hiukan kesken siinä kiireessä, kun hoidin kirkkoherran virkaa ja väittelin tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Joskus olen murehtinut tuota. IT-opinnot ovat kuitenkin hiukan liikaa suuntautuneet pelien kehittelyyn, mikä ei sovi minulle, sillä en ikinä pelaa mitään tietokone- tai kännykkäpeliä. Mielellään itse liikun, mutta pelien maailma ei kiinnosta. Siksi niiden suunnittelukin oudoksuttaa. Tietysti IT-opinnot voivat viedä myös muihin tehtäviin. Ne jäivät valitettavasti kesken vuonna 2009, kun Malmilla AMK:n opinnot ja Raaseporissa kirkkoherran tehtävät sekä Helsingin yliopistossa väitöskirjatehtävät oli ylivoimaista yhdistää aikataulullisesti, kun itselläni on kuitenkin myös perhe (vaimo ja kaksi alaikäistä lasta, kaksi lastani on jo täysi-ikäistä). Niin olen tullut kyyniseksi sille, että voisinko saada töitä Suomessa. Pidin Pietarin akatemiassa perhematkan jälkeen luennon joitakin vuosia sitten ja esittelin suomalaista T&K-toimintaa. Tällöin toin ilmi, että myös Suomessa on tyypillistä ekonomien työllistyminen alkuaan suhteiden avulla. Minulla ei ole näitä suhteita ja verkostoja. Pelkkä hakupaperi ei riitä. Kunnioittaen,   Juha Molari,   BBA, Th.D

Avainsanat: media maksaa opinto onnellisuus onnellinen olin ohjata nuori nimi muut muka molari mitä minuutti ministeri mies messut töihin tässä työtön työttömyys työskennellä työntekijä työnantaja työ tyypillinen tutkijat tupakka tunti toiminta tilanne tietokone testi terve tehtävä teen tarjota tammikuu syy suurlähettiläs suuri supo suomessa suomi suomalainen suhde sopimus siivous shell seuraava seisoa saara saada riski ratkaisu rakentaa raha päivä puhuja pietari perhe peli pelata pari paperi palvelu ottaa osallistua osaaminen opiskella vanhempi vanha valtamedia vaikea uusi unelma ulkoministeriö ystävä yrittäjä ympäri ymmärtää ymmärrys yliopisto vuosi vuoropuhelu voi virka vira virallinen viedä venäjä maailma löytää lääkäri lähetti luonne luoma luento loukkaava lokakuu kuulla kutsu kulta koulutus kone lapsi käyttää kärsiä kysely liikunta lasta ilta ihminen hopea hoito herätä henkilöstö helsinki haastattelu euro esimerkki cooper aro ansaita ammattikorkeakoulu amk alku alkoholi aktiivinen kiinnostaa keskusta keskus kello kaveri kaupunki katkera kanava kampanja kalja jäsen juoksu julkaista julisti jessikka jantunen it isä israel irja iran imago iloinen ilmoittaa koko koe kisa kirkko kirkkoherra kirje kioski kilometri 90 2016 2009 akatemia aineisto aamuyö


blogivirta.fi