Tänään on 21.11.2019 05:25 ja nimipäiväänsä viettää: Hilma. Käytämme EVÄSTEITÄ | MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI
Juha Molari:

Pyrhönen, Ylä-Anttila, Bauvois: Tutkimus MV-lehden kielenkäytöstä (2019)

Julkaistu: · Päivitetty:

Hyvin rahoitettu – paremmin kuin MV-lehden mainostulot koko tutkimusajanjaksolla – tutkijakolmikko Niko Pyrhönen, Tuukka Ylä-Anttila ja Gwenaëlle Bauvois kirjoittivat ”tutkimusraportin”, joka on julkistettu pdf-muodossa . Raportista on käyty jo keskustelua niin valtamediassa kuin sosiaalisessa mediassa. Jari Taposen näkökulma tutkijakolmikon työhön Ennalta estävän toiminnon johtaja, ylikomisario Jari Taponen tulkitsee Twitterissä Helsingin Sanomien haastatteluun perustuen Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhösen näkemyksiä. Ylikomisario Taponen poimii esille vain yhden sitaatin ja katsoo Pyrhösen osoittaneen, kuinka MV-lehdessä - ”vastamediassa ” - ” rikotaan hyväksytyn kielen rajoja ”, minkä jälkeen ” ilmaisut leviävät poliitikkojen käyttöön ja edelleen valtavirtaan ”. Taponen kirjoittaa, että ” puheilla pyritään lietsomaan kahtiajakautumista 'kurjistettuihin' ja 'eliittiin '".  Tämä edellä kuvattu on siis ylikomisario Taposen tulkinta tutkimuksen sisällöstä, hänen oma tendensinsä tulee esille poiminnasta. Hesarin näkökulma tutkijakolmikon työhön Eleonoora Riihisen kirjoittamassa Helsingin Sanomien jutussa 9.11.2019 oli lööppikuvana MV-lehden perustaja Ilja Janitskinin kuva. Sanomat kustantavat yhtä hyvin Helsingin Sanomia kuin tätä tutkimusryhmää, johon Niko Pyrhönen kuului. Helsingin Sanomat on ollut myös asianomistaja rikosoikeudenkäynnissä MV-lehteä vastaan.  Helsingin Sanomien juttu oli kuitenkin monipuolisempi kuin ylikomisario Taposen yksi sitaatti. Itse tutkimuksesta nostettiin esille lisäksi muutamia muitakin seikkoja kriittiseen tarkasteluun. Helsingin Sanomat kertoo tutkijoiden näkemyksenä, että ” vastamedioitten valtaan kannattaa suhtautua vakavasti ”, mikä on ilmaistu tutkijoiden ja Helsingin Sanomien antamassa merkityksessä varoituksen tai uhkan näkökulmasta. Kyse ei ole nimenomaisesti suositus lukea vastamediaa, vaan varoitus yhteiskunnallisesta uhkasta. Tutkimushankkeen nimi on Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa . Tutkijat väittävät lukeneensa ja analysoineensa MV-lehden ilmaisujen käyttöä eduskunnassa aikajaksolta 2015-2017. Tutkijoiden mukaan 67 havaitusta vastamedian ilmaisusta poliitikot käyttivät 44:ää. Helsingin Sanomien haastattelussa Pyrhönen julistaa tieteensä ehdotonta pätevyyttä: ” Kyseessä on kvantitatiivisesti kiistaton ja vastaansanomaton tutkimustulos .” Helsingin Sanomissa tuodaan esille tutkijoiden käsitys, ettei kannattaisi puhua enää ” valemedioista tai valeuutisista, koska usein vastamedian uutisointi perustuu faktoihin, mutta niiden valikointi ja käsittely on voimakkaan puolueellista ”. Thomas Sundbäck on kiinnittänyt huomiota tutkijakolmikon tuloksen ja Niko Pyrhösen haastatteluun edellä mainittuun yhteen detaljiin, jolla on sinänsä merkitystä. Sundbäck huomauttaakin, että valemedian-termin verukkeella on vältelty keskustelemasta niistä asioista, mitä MV-lehti, Paavo Tajukangas, Kansalainen tai Juha Korhonen ovat mediassa julkaisseet. Nyt kuitenkaan ansiorahoilla toimineet kokoaikaiset tutkijat eivät ole pystyneet osoittamaan valheita. He siirtyvät käyttämään ”vastamedian” käsitettä.  Sundbäck nostaa esille Helsingin Sanomien haastattelusta yhden virkkeen: ” Tutkijoiden mukaan ei kannattaisi puhua enää valemedioista tai valeuutisista, koska usein vastamedian uutisointi perustuu faktoihin ". Mikä voisi olla vastamedian ”tavoite”? Helsingin Sanomat väittää, että Pyrhösen ajattelun mukaan ” vastamedian tavoitteena ” olisi rakentaa voimakas tunneside yleisöön ja saada lukijat tuntemaan itsensä syrjäytyneeksi. Itse tutkimusraportti jatkaa keskustelua aiheesta vielä kauemmaksi. Samanaikaisesti Pyrhösen lausuessa ” tavoitteesta ”, hän kuitenkin vetää omalta teorialtaan jalat alka, kenties itse sitä tajuamatta, kun toteaa MV-lehden taustalla olevan vain muutama keskeinen puuhahahmo, jolloin toiminta " ei vaikuta hyvin organisoidulta ". Vastamedian väitetty ” tavoite ” on ilmeisemmin se uhka, johon tutkijat katsovat aiheelliseksi suhtautua vakavasti. Itse tutkimusraportissa tutkijakolmikko liittää tämän vastamedian ”tavoitteen” myös väen mobilisoimiseen. ” Tavoitteesta ” kirjoittaminen edellyttäisi jonkinlaista yhteistä tahtotilaa ja agendaa kyseisessä mediassa, eli ohjausta ja suunnitelmaa, minkä toteuttaminen kansalaisjournalismissa ei olisi kuitenkaan helposti toteutettavaa, mutta tutkijakolmikko ei analysoi ja problematisoi tavoitteen, kielen ja vallan välistä suhdetta lainkaan. Ilmeisesti tutkijakolmikko ei edes havaitse ongelmaansa. Täsmällisempi tarkastelu olisi tuonut esille, että MV-lehden kaikki kirjoittajat ja kaikki käsitellyt ”sankarit” eivät ole suinkaan oikeistolaisia tai äärioikeistolaisia, vaan myös mukana oli vasemmistolaisia, joilla oli tietyissä tapauksissa kriittinen näkökulman vallankäyttöön. Kirjallisuus- ja teatterikriitikko Arto Tuominen oli esillä toukokuussa 2016 MV-lehdessä, mutta hänen taustansa on pikemmin vasemmistossa kuin äärioikeistossa.  Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho oli esillä myönteisesti MV-lehdessä 3.6.2019   ja 19.1.2015 .  Vastaavia esimerkkejä olisi muitakin. Tutkijakolmikko ei riittävästi kyseenalaistanut itsestäänselvyytenä ottamaansa määritelmää, että MV-lehti on sellaisenaan ”äärioikeistolaista populismia”. Enemmän apurahoja kuin MV-lehdellä mainostuloja Helsingin Sanomien jutussa Pyrhönen viittaa MV-lehden ” pyörittämiseen kännissä ja läpällä ”, minkä ilmiön todentaminen olisi ollut aiheellista. Allekirjoittanut kirjoitti tutkimusjaksolla useita tekstejä, joita kirjoittaessaan oli vähemmän kännissä kuin tutkijakolmikko raporttia laatiessaan kolmen vuoden aikana. Tutkijakolmikko poimi muutamia sitaatteja MV-lehdestä raporttiinsa, yksi poiminta on allekirjoittaneen jutusta, jota ei ole kirjoitettu sen enempää kännissä kuin läpällä. Pyrhönen ja Helsingin Sanomat viittaavat MV-lehden ansaintaan mainostulojen ja lahjoitusten avulla: ” Lehden toiminnan taustalla ovat poliittisen ideologian levittämisen lisäksi mahdollisesti mainostulot ja julkisuus” . Pyrhönen tai tutkijakolmikko eivät ilmoita kuitenkaan olettamuksiaan tai laskelmiaan MV-lehden ansainnan suuruudesta, joka jää merkittävästi pienemmäksi kuin MV-lehden kielenkäyttöä tutkineen tutkijakolmikon omat apurahat tänä samana ajanjaksona. Itse tutkimuksella on kolme nimettyä kirjoittajaa. Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama Tuukka Ylä-Anttila , joka kertoo keskittyvänsä projektissa MV-lehdessä ilmeneviin totuuskäsityksiin ja vastamedioiden sisältöjen mallintamiseen algoritmisesti.  Tohtori Ylä-Anttila on todennut Totuuden jälkeinen -blogissa, että ” MV-lehti on aiheuttanut Suomessa tietoon liittyvää moraalipaniikkia ”: ” MV-lehti on pelottanut, koska nettimediana se on omaehtoinen ja voi tehdä ihan mitä haluaa. Se haastaa perinteisen median portinvartijat ja tekee sen härskiin ja anteeksipyytelemättömään tyyliin, provosoi tahallaan...” ” Moraalipaniikilla” tarkoitetaan tavanomaisesti vallanpitäjien reagointia, jotta yksittäistapauksen avulla saadaan vahvistaa omia valtaoikeuksia. Ylä-Anttilan tarjoama viitekehys olisi antanut myös enemmän lupauksia tutkimustyön jännittävästä suorittamisesta, kuin lopulta tutkimus tuotti loppuraportissaan. Maisteri Tuukka Ylä-Anttila kävi noutamassa Koneen Säätiöltä jo joulukuussa 2015 vuodelle 2016 populismin tutkintaa 28 320 euronapurahan , minkä jälkeen uusi hanke on tuonut lisää rahaa.  Myös valtiotieteen tohtori Bauvois Gwenaëlle saa Sanomien säätiön rahoitusta. Hän toimii palkkaa nauttivana luennoitsijana Helsingin yliopiston Svenska Social- och kommunalhögskolanissa . Gwenaëlle sai vuonna 2019 Ella ja Georg Ehrnroothin säätiöstä 31 000 euron apurahan, mikä on mahdollisesti jo uusia hankkeita varten.  Niko Pyrhösen väitöskirja ”mamukriittisten tarinoista” julkaistiin muutama vuosi sitten. Väitöskirjaansa Pyrhönen keräsi aineistonsa Hommafoorumilta ja Helsingin Sanomien kommenttiketjuista. Koneen säätiö oli rahoittanut maisterille väitöskirjan tekemistä varten yhteensä 96 200 eurolla .  Pyrhönen sai Alfred Kordelin säätiöstä ”hybridi median” tutkimiseen 23 000 euroa vuonna 2016. Kolmikko Pyrhönen, Ylä-Anttila ja Bauvois olivat yhdessä Kazlauskaitėn kanssa vastaanottamassa vuodelle 2017 yhteensä 95 400 euron apurahan Helsingin Sanomain säätiöltä, minkä lisäksi Helsingin yliopisto tarjosi työ- ja tutkimustilat kahdelle tutkijalle Sanomain säätiön rahoittaman hankkeen ajaksi. Tämän hankkeen avulla tutkijat keskittyivät MV-lehden kieleen. Suomen akatemia rahoitti MV-lehteen kohdistunutta tutkimusta Kordelin säätiön ja Sanoman säätiön lisäksi. Tutkijakolmikolla oli käytössään rahoitusta enemmän kuin MV-lehden mainos- ja lahjoitustulot tämän saman ajanjakson aikana. Kansalaisjournalismiin valittu holtiton tutkimusmetodi Itse tutkimusraportissaan kolmikko Pyrhönen, Ylä-Anttila ja Bauvois käsittelevät MV-lehden aineistoa tutkittavana kolmena vuoden ajanjaksona kuin ”saumatonta ihokasta”, mikä vastaa lähetysmistapana Raamatun tulkitsijoiden käymää valtataistelua kenties niinkin kaukana kuin keskiajalla. Sittemmin on ymmärretty, että kirjastossa on kutakin kirjoittajaa kyettävä analysoimaan itsenäisesti. Pyrhönen, Ylä-Anttila ja Bauvois eivät ymmärrä tätä. Kun kehittyneempi tapa olisi selvittää kirjaston tai kansalaisjournalistisen tekstimassan ”redaktiota” eli toimitustyötä, jolloin olisi oivallettu, että materiaalin kokoajat eivät pelkästään laittaneet tekstejään julkaistavaksi yhteisen ”vastamedia-agendan” hengessä, tai yhdessä natsi-moodissa, vaan he ovat myös samalla tulkinneet ja muokanneet tekstinsä itsenäisesti. Redaktiokritiikkinä ( Redaktionsgeschichte tai Redaktionskritik ) tunnettu 1950-luvulla kehitetty tutkimusmenetelmä olisi mennyt syvemmälle kuin koko aineistomassaan tehdyt sanastokyselyt ja näin olisi noussut esille se prosessi, jossa itse kukin kirjoitu on saanut julkaistun muotonsa. Ennenkaikkea olisi syntynyt oikea tutkimustulos. Redaktiokritiikkinä tunnettu menetelmä tutkii niitä tilanteita, joissa kirjoittaja on muokannut aineistonsa tekstin taustalla olevista lähteistä. Silloin pistetään merkille tyylillisiin parannuksiin, kirjoittajan jättämiin selityksiin, poistoihin, uudelleen muotoiluun yms., kun verrataan kirjoittajan tuotosta ja hänen käyttämiään lähteitä. Kirjoitusten ja kirjoittajien oma elämäntilanne, Sitz im Leben , tekstin merkitys sidoksissa silloiseen sosiaaliseen kontekstiin, on ollut kiinnostuksen kohteena tutkimuksissa jo 1900-luvun alusta alkaen protestanttiteologi Hermann Gunkelin kehittämän menetelmän mukaisesti.  Tutkijakolmikko on ottanut anakronisesti ja reduktionistisesti MV-lehden kirjoitukset on yhtenä kokonaisuutena, ”MV-lehden aineistomassana”, mikä tuskin voi olla mediatutkimuksen näkökulmasta pätevää tiedettä kolmen vuoden ajanjaksosta, jolloin osa kirjoittajista poistui ja osa vasta saapui MV-lehteen, valtaosa kirjoittajista ei tunne toisiaan lainkaan, eikä kaikki kirjoittajat edes tiedä tekstiensä joutuneen MV-lehden julkaistavaksi. MV-lehden luonne monikirjavaisena ja värikkäänä kansalaismediana ja tilkkutäkkinä olisi antanut aiheen tarkistaa tutkimusmenetelmän käyttöä. Tutkijakolmikko Pyrhönen, Ylä-Anttila ja Bauvois väittää analysoineensa MV-lehden kieltä ja sen tehdessään päätyvät väittämään, että MV-lehti näyttäisi enemmän ” identiteettitaistelulta ” ja äärioikeiston ” propagandalta ”, kuin ” tiedonvälitykseltä ”. Tuossa tarkoituksessa tutkijakolmikko poimii yhden näytteen: kirjoittamani MV-lehden jutun, mutta vääristävät sen kielenkäytön ja rikkovat kontekstin.  Käytetyssä MV-lehden jutussa on tosiasiallisesti liitytty Sisäministeriön (ja Eurostatin) kieleen, jossa ” laittomasti maassa olevat ” vastaisi ilmaisua ” to be illegally present ”. Näin tutkijakolmikko ei kuitenkaan käännä tekstiä. Eurostat on Euroopan komission alainen yksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa tilastotietoa Euroopan unionin käyttöön. Eurostat tilastoi ”laittomasti maassa olevia”.  Tutkijakolmikko Pyrhönen, Ylä-Anttila ja Bauvois vaikuttaa pyrkivän siihen vaikutelmaan, että MV-lehden kieli olisi esimerkkitapauksessa radikalisoitunut identiteettitaisteluksi ja siksi uhka yhteiskunnalle, kun taas tosiasiallisesti vasemmistolaisen median ja vasemmistokirkon kielenkäyttö ” paperittomat ” normalisoidaan, vaikka Eurostat ja Sisäministeriö käyttivät samaa kieltä kuin MV-lehti. Tutkijakolmikko nostavat esille jopa niin hurjan käsitteen kuin ” sisäinen vihollinen ”. Tutkijakolmikko Pyrhönen, Ylä-Anttila ja Bauvois osoittanut piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä, sepittävät (fabrication) tekaistuja havaintoja tiedeyhteisölle ja vääristävät (falsification, misrepresentation) havaintoja, ja täten muokaten alkuperäisiä havaintoja. Tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta ei ole noudatettu riittävästi tässä tutkimustyössä. Raportin analysointi on itsessään paljastavaa. Jo otsikossa tutkijakolmikko Pyrhönen, Ylä-Anttila ja Bauvois siirtävät keskustelun toiselle kentälle, kun kirjoittavat ” siirtolaisuuden politisoinnista vastamedian tyyliin ” (”Politicization of migration in the countermedia style”). Tutkijakolmikko ei esitä tässä kohtaa tarpeellisia määritelmiä käsitteille, vaan kirjoittavat suhteellisen neuraalista käsitteestä ” siirtolaisuus ” (migration), joka tosiasiallisesti ei ole ollut MV-lehden artikkeleiden kohteena. MV-lehden eri jutuissa käsitellään lähinnä muita teemoja. Siirtolaisuus-sana esiintyy MV-lehden hakukoneen mukaan koko sivuston ajanjaksolla vain 124 kertaa, pakolaiset 1235 kertaa ja pakolainen 453 kertaa sekä maahanmuuttaja 2039 kertaa. Wikipedia liittyy siirtolaisuudessa määritelmään, jonka mukaan se tarkoittaa väestön muuttoa ja siirtymistä vieraaseen maahan vapaaehtoisesti, esimerkiksi työn tai koulutuksen perässä. Pakolaisuuden määritelmä on toisenlainen perustuen väitettyyn pelkoon ja uhkaan.  Maahanmuuttajat ovat itsessään myös uusi käsitteistö. Käsiteltävänä ajanjaksona oli keskeisenä ” laittomasti maassa olevat ”, joille oli annettu käännytys- tai karkotuspäätös, mutta henkilöt eivät olleet poistuneet Suomesta. Tutkijakolmikko ryhtyvät määrittelemään muita käsitteitä, mutta ei näitä, joiden perusteella ja joita sekoittaen he väärentävät MV-lehden aineiston. Tutkijakolmikko toteaa, että ” partisaani uutistoimistojen ” toiminta on johtanut luottamuksen kriisiin valtavirtaista tietotuotantoteollisuutta (mainstream knowledge-production industries) vastaan. Kolmikko toteaa, että tuossa tilanteessa näitä verkkosivustoja on kutsuttu ” valeuutissivustoiksi ” tai ” vaihtoehtoismediaksi ” tai ” partisaanien uutissivustoksi ”. Näissä määritelmissä on ongelmia. Tutkijakolmikko päätyy käyttämään vastamedian nimitystä erotukseksi eliitin hallinnoimasta valtavirran mediasta. Tutkijakolmikko uskoo, että tyylin avulla olisi keskitetty myös ” populistiseen mobilisaatioon ”. Niin Pyrhönen, Ylä-Anttila ja Bauvois ilmoittavat suorittaneensa sekamenetelmällä tekstianalyysin, mihin ovat käyttäneet laskennallisia menetelmiä ja diskurssianalyysiä. Näin tutkijat tahtovat kysyä, miten MV-lehden tyyli vastamediana eroaa valtamediasta ja käytetäänkö lopulta samaa tyyliä ”korkean politiikan ” (eli parlamentin) areenalla. Tutkijakolmikko Pyrhönen, Ylä-Anttila ja Bauvois määrittävät MV-lehden ” vaikutusvaltaisimmaksi oikeistolaiseksi populistiseksi vastamediaksi Suomessa ” (the most influential right-wing populist countermedium in Finland), samanlaiseksi kuin Breitbart News Yhdysvallassa, mutta vähemmän ammattimainen. Tutkijakolmikko väittää sisällyttäneensä analyysiin kaikki MV-median 1.1.2015 ja 31.12.2017 välisenä aikana julkaistut artikkelit sikäli kuin verkkosivustolla ne oli saatavissa 20.1.2018. Tämä aikana on ollut 15 015 artikkelia ja 2 059 592 sanaa. Sanastoanalyysinsä jälkeen tutkijakolmikko siirtyy kvalitatiiviseen osuuteen ja väittää, ” että vastamedian diskurssiivinen tyyli muodostaa siemenpohjan poliittiselle mobilisoitumiselle, joka perustuu kollektiiviseen identifioitumiseen syrjäytyneisiin ja uhriutuneisiin, minkä tuloksena syntyvä kauna hyödyntää populistipolitiikkaa ”. Tutkijakolmikko väittää, että MV-lehden tapauksessa ” sisäinen vihollinen ” tarkoittaa ennen kaikkea niin kutsuttuja suvakkeja, liberaaleja hyödyllisiä idiootteja, jotka suvaitsevat maahanmuuttoa.  Kolmikon mukaan ” MV-lehti väittää, että papit, akateemikot, virheän vasemmiston poliitikot ja tietysti muuttoliikettä edistävät aktivistit ovat sisäisiä vihollisia, jotka helpottavat niitä hyökkäyksiä, joita oletettavasti ulkoiset viholliset (so. islamilaiset maahanmuuttajat) toteuttavat ”. ” Kuten populistiselle argumentaatiolle tyypillistä, eliitti muodostuu yhtenäisen sisäisen vihollisen ryhmän ja siihen kuuluvat hallituksen ministerit, EU:n virkamiehet ja valtamedia. Poliittista poliisia syytetään siitä, että he eivät pysty kritisoimaan islamia liiallisen 'taktisuutensa' johdosta ”. Tutkijakolmikko Pyrhönen, Ylä-Anttila ja Bauvois tekevät yhteenvetonsa, jonka mukaan heidän väitteensä analyysi olisi nyt havainnollistanut, kuinka  ” vastamedian tyylin avulla rakennetaan tunne, jota keskeisesti tarvitaan populistiselle aktivoinnille sisäisiä vihollisia vastaan dualistisessa asenteessa, auktoriteetteja vastaan, käsitteiden kanssa taistellessa, enemmistön uhrautumistunteessa ja vulgarisuudessa ”. Tutkijakolmikko Niko Pyrhönen, Tuukka Ylä-Anttila ja Bauvois Gwenaëlle Bauvois esittävät MV-lehden sitoutumisen sisäiseen vihollisen vastaiseen mobilisointiin ja kirjoittavat todisteeksi seuraavaa  (tässä kursiivissa käännös takaisin tutkijoiden englannista suomeksi): ” Poliittiset depaatit koskevat aina myös käsitteitä ja yhteyksiä, joita käytetään keskusteluissa, niin kuin myös valtasuhteita ja oikeuskäsityksiä, joita nämä käsitteet tuovat mukanaan. MV-lehti sitoutuu tähän käsitteelliseen taisteluun ei ainoastaan epäsuorasti (implisiittisesti), käyttäen erityistä tyyli joka edistää sen esitystä ja agendaa, vaan myös nimenomaisesti (eksplisiittisesti), siten että artikkeleissa avataan keskustelu siitä, mitä termejä pitäisi käyttää viittauksessa maahanmuuttajiin (migrants) 'realistisesti' – se on, korostaa piirteitä, jotka ovat tärkeitä maahanmuuttovastaiselle agendalle (anti-immigration agenda). Kuten me osoitimme aiemmin, tyypillinen kehystys on ”laittomat” maahanmuuttajat, joihin viitataan ”paperittomina” MV-lehdessä, koska niin sanotaan olevan täsmällisempää. Huolimatta tästä vetoomuksesta täsmällisyyteen, MV-lehti usein viittaa maahanmuuttajiin ”laittomina” (illegal) ilman että tarjoaisi mitään informaatiota tämän kyseessä olevan henkilön laillisesta statuksesta. Seuraava lainaus näyttää toteen tämän käsitteellisen taistelun. Huomaa myös sisäisen vihollisen määritelmä myös. Samuli Suonpää, joka on noussut viestintäsuunnittelijan asemaan (Suomen evankelisluterilaisessa) kirkossa juonittelun ja henkilökohtaisten suhteiden avulla […] epäkorrektisti käyttää sanaa paperiton (undocumentated), vaikka tosiasiassa monilla laittomilla (illegals) on dokumentit, mutta ei kuitenkaan oikeita dokumentteja antaakseen heille laillisen asumisen maassa” (MV-lehti 23.3.2017). Kun itse MV-lehdesta tarkastelee viitattua juttua, niin havaitsee tutkijakolmikon merkittävästi ja vilpillisesti muuttavan sen sisältöä tarkoituksiaan palvelevaksi. MV-lehden jutussa on kyseinen kappale täsmälleen näin:  ” Suonpää käyttää jutussaan epäkorrektisti sanaa ” paperittomat ”, vaikka useilla laittomasti maassa oleskelevalla ihmisellä on asiapaperit, mutta ne eivät ole vain asianmukaiset Suomessa oleskelua varten. Suonpää väittää tietävänsä paremmin, kuin sisäministeriö, että laittomasti maassa oleskelevat tapettaisiin kotimaassaan. Sitä tietämystä Suonpäällä ei ole mistään muusta kuin uhmakkaasta luonteestaan käsin.” Kyseisen sitaatin johdannossa ei ole määritelty Suonpään saamaa viestintäsuunnittelijan statusta ” suhteilla ja vehkeilyllä ”, vaan määritelmä on tehty aiemmin. Tutkijakolmikko toi statuksen määritelmän sitaatin johdannoksi useita kappaleita aiemmasta kohdasta. Siinä yhteydessä oli MV-lehdessä viitattu siihen, että ylioppilas Suonpää oli kohonnut tärkeään asemaansa. Tutkijakolmikko ei mainitse enää Suonpään koulutusta ”ylioppilaana ”, joka olisi ollut kiinnostava seikka tietoyhteiskunnassa, vaan sivuuttaa tämän seikan ja muuttaa tekstin sisäisen vihollisen tarpeisiin. Tutkijakolmikko käyttää lainauksen kohdassa käsitettä ” immigrants” (= ”maahanmuuttajat ”), mikä vääristää keskustelun aivan erilaiseen statukseen, kuin MV-lehden jutussa, jossa käsittelyssä ei ole yleisesti immigrantit, vaan ” laittomasti maassa oleskelevat ihmiset ”, jotka mainitaan tekstissä jopa kahteen kertaan. Tutkijakolmikko vaihtaa sen sijaan sanan ”immigrantit” tai kärjistäen ”laittomat”, joka on tutkijakolmikon mukaan äärioikeistolainen vihasana maahanmuuttovastaisessa agendassa! Tutkijakolmikko ignoroi kokonaan siteeraamansa MV-lehden kohdasta seuraavan välittömän jatkon, mikä muutos on vanhan saksalaisen redaktiokritiikin näkökulmasta kiinnostava tutkijoiden epärehtien pyrkimysten paljastajana: ” Suonpää väittää tietävänsä paremmin, kuin sisäministeriö, että laittomasti maassa oleskelevat tapettaisiin kotimaassaan. Sitä tietämystä Suonpäällä ei ole mistään muusta kuin uhmakkaasta luonteestaan käsin ”. Koska tutkijakolmikko on suorittanut huomattavasti ylioppilastutkintonsa jälkeisiä opintoja, niin tällä kertaa tekstin sekä kontekstin että sanaston muuttamista ei voi pitää tahattomana, vaan tutkijakolmikko ei tee enää tutkimusta, vaan julistaa omia pyrkimyksiään valetutkimuksensa avulla. Alkuperäinen konteksti oli MV-lehden jutulle Sisäministeriön julkaisema tutkimus, jossa suomalaiset ilmaisivat näkemyksensä pakolaiskeskustelusta (refugees, mikä on eri käsite kuin immigrants). Tätä kontekstia (Sitz im Leben) tutkijakolmikko Niko Pyrhönen, Tuukka Ylä-Anttila ja Bauvois Gwenaëlle ei kerro, kun ottaa näytteeksi esimerkin, johon istuttaa sisäisen vihollisen ja identiteettitaistelun. Suomen evankelisluterilaisen kirkon pääkaupunkiseudun tiedotuslehti ”Kirkko ja kaupunki” ja Samuli Suonpää olivat reagoineet äärimmäisen voimakkaasti Sisäministeriön tutkimusta vastaan julistaen sen ”propagandasodaksi”. Siinä tarkoituksessa Suonpää kyseenalaisti Sisäministeriön ja Vantaan yliopiston suorittaman tutkimuksen.  MV-lehden kirjoituksen syntyessä oli kyse Suomen sisäministeriön ja Vaasan yliopiston tutkimuksesta , jonka mukaan 78 %:a suomalaisista karkottaisi laittomasti maassa oleskelevat ihmiset.  Valtioneuvoston Maahanmuuton ministerityöryhmä oli uudistanut laittoman maahanmuuton ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman vuosille 2017–2020. Toimenpidesuunnitelma julkaistiin 3.4.2017, jolloin myös MV-lehti referoi toimenpidesuunnitelman, jossa käytetään myös nimenomaisesti käsitettä ”laittomasti maassa oleskeleva” ja arvioidaan tämän ryhmän riskejä vakaviksi. Sisäministeriön 16.12.2016 julkaisema Maahanmuuton ministerityöryhmän toimenpidesuunnitelma esitti ohjeen, jonka mukaan tulisi ilmoittaa poliisille laittomasti Suomessa oleskelevat henkilöt. MV-lehti uutisoi tästäkin toimenpidesuunnitelmasta heti tuoreeltaan 16.12.2016.  Maahanmuuton ministerityöryhmä opasti   16.12.2016 nimenomaisesti, että yleisesti käytettyä termiä ” paperittomat ” tulisi välttää. Oikea termi on ”laittomasti maassa olevat”. Yle käytti kuitenkin juuri tuota ”paperittomat” -termiä juuri tätä toimenpideohjeistusta esitellessä laittomista oleskelijoista.  MV-lehti toimi niin kuin ministerityöryhmä oli ohjeistanut. Niko Pyrhönen, Tuukka Ylä-Anttila ja Bauvois Gwenaëlle eristävät "analyysissään" väärentämänsä sitaatin sekä tekstin omasta kontekstista että tästä elämäntilanteesta, jossa se oli keskustelun osa. Lopulta tutkijaryhmä Niko Pyrhönen, Tuukka Ylä-Anttila ja Bauvois Gwenaëlle liittää tekemiensä virheellisten ja vilpillislten kielellisten käännösten jälkeen väittämän radikalisoituneen oikeiston identiteettikamppailusta ”sisäistä vihollista ” vastaan. ”Sisäisen vihollisen” on jo käsitteenä varsin hurja ja verinen.    Anu Koskivirta on väitöskirjassaan ”Sisäinen vihollinen ” (2001) käsitellyt henkirikoksia ja kontrollia Pohjois-Savossa ja Karjalassa Ruotsin vallan ajan viimeisinä vuosikymmeninä. Hän viittasi kruununvouti Walleniuksen huomautukseen, että Karjalan seutukunnan hyvinvointia verotti myös ”sisäinen vihollinen”, millä ilmaisulla viranomainen vihjasi veljessotaan. Ruotsin karjalaiset ryöstelivät vauraimpien talonpoikiensa omaisuutta, polttivat taloja ja surmasivat näiden asukkeja. Kyse oli Walleniuksen viittauksesta omien surmaamiseen. Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen teoksessa Suomalaiset fasistit (WSOY 2016) otetaan käyttöön myös käsite ”sisäinen vihollinen ”, kun kuvataan suomalaisten fasistien tavoitetta kansalliseen uudestisyntymiseen, joka saavutettaisiin lyömällä lopullisesti ”sisäinen vihollinen” (suomalaiset kommunistit). Juhani Aho käyttää vuonna 1918 julkaisemissaan muistiinpanoissa ” Hajamietteitä kapinaviikoilta ” veristä käsitettä ”sisäinen vihollinen”:  ” Jos nykyinen luokkasota päättyisi porvariston voittoon, olisi vakinaisen sotalaitoksen perustaminen porvariston luokkavaltaa pönkittämään siitä varma seuraus. Sisäinen militarismi olisi Suomeen luotu. Sen avulla kukistettaisiin n.s. sisäinen vihollinen, sisäinen vaara, joka ei ole mikään muu kuin sos.-dem. työväenliike." Miksi tämä kritiikki? Tässä kritiikissä ei ole kyse äärioikeiston populistisesta taistelusta yliopiston oppineita vastaan, vaan tutkijakolmikon Niko Pyrhönen, Tuukka Ylä-Anttila ja Bauvois Gwenaëlle huonosta tieteenteosta, jossa vääristellään sitaatteja ja tämän jälkeen kehitellään hurjia linkityksiä. Kolmikko on nuoria tutkijoita, joiden tulisi oppia omat intohimot syrjäyttäen rehellisyyteen tutkimustyössään. Näitä virheitä voi tapahtua vauhtisokeudessa ja rahoittajien paineessa. Ottakaa opiksi kritiikistä! Samanaikaisesti tutkijakolmikko laiminlyö ahkeran tieteentekijän perustyöskentelyn, johon pitäisi kuulua terävä ajattelu, käsitteiden huolellinen määrittäminen ja tutkittavaan aineistoon sopivan tutkimusmenetelmän itsekriittinen kehittäminen.  Ei ole olemassa mitään yhtä ”MV-lehden kieltä” ja ”agendaa”, sillä kansalaisjournalismissa on useita toisilleen tuntemattomia kirjoittajia, joilla on oma kielensä, omat motiivinsa – jopa keskenään jännitteiset. Terveisin, Juha Molari, D.Th, BBA. GSM +358 40 684 1172 Blog  http://juhamolari.blogspot.com/  ja VKontakte  http://vk.com/id157941374   EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @) Twitter:  https://twitter.com/molarijuha Instagram   https://www.instagram.com/juhamolari/ LinkedIN-profiili:  http://fi.linkedin.com/pub/juha-molari/99/160/a4 Molari in Russian media:  http://juhamolari.blogspot.fi/2010/01/blog-post_23.html

Avainsanat: valtamedia valittu valhe vaikuttaa vaikuta vaihtaa vaara uutisointi uutisoida uusi usko uhka tässä työväenliike viranomainen vihollinen vetää vastamedia vasemmisto vasemmistoliitto varoitus varma vapaaehtoinen vantaa valtioneuvosto valtaosa äärioikeisto ylioppilas yliopisto yleisö yle yhteiskunta usa wing wikipedia väitöskirja väestö vuosi voitto voimakas voi virkamies virheitä seuraava selvittää sekoittaen seikka savo sanomat sanomien sanoma sana samuli saksalainen saada russia ruotsi riski rikkoa raportti ranska rakentaa suomessa suomi suomalainen suhde suhtautua sosiaalinen social sivusto sisältö sisäinen seuraus tapa taistelu säätiö syntyä svenska suunnitelma suositus suonpää terävä termi teos teksti tehtävä teema tee tavoite tarve tarkoittaa tarkistaa tarjota tapaus tapahtua tutkimus tutkija tutkijat tutkia tuottaa tuotto tuominen tuoda tuntea tunneside tunne tulos tulkinta toukokuu totuus toisilleen toimintatapa toiminta tohtori tilanne tieto tiede thomas työ tyypillinen tyyli twitter tuukka perustaa perustaja perinteinen pelko pdf partisaani pappi palkka pakolainen paavo oula ottaa otsikko populismi politiikka poliittinen poliitikko poliisi pitää perustuki pääkaupunkiseutu puhua prosessi projekti profiili production raja rahoitus raha raamattu keskiaika keskeinen kenttä kehittää karjala kirjoittaja kirjoittaa kirjoitettu kirjasto kirjallisuus kiinnostava kieli kielenkäyttö keskustelu keskutelu kirjoitus kirjoittaminen kriittinen koulutus kouluts korostaa korhonen konteksti kone komissio kokonaisuus koko kohdassa kirkko liittää lehti lainaus käännös kääntää vanhemmat käyttää käytettyä käsitys käsittely käsite känni kysyä kuvata kuva kuulua ministeri merkitys merkki menetelmä media me materiaali marko maisteri mainos maahanmuutto maahanmuuttaja lähde lupaus luottamus luonne lukija lukea linkedin omaisuus oikeisto ohje näyttää näkökulma näkemys nykyinen nuori nostaa nimi niko natsi mv muutto muuttaa muutos muutama muu muodostua muodostaa molari mitä oppia opinto kansallinen kansalainen kansainvälinen jää juttu julkaisu julkaista julistaa juhani juhamolari joulukuussa jonkinlainen kappale kansanedustaja janitskin itsenäinen istuttaa islam instagram informaatio ilmoittaa ilmiö ilmaisu ihminen ideologia hän jolla johtaja johannes jatkaa jari hyödyntää hyvinvointi hurja huolellinen https http html hesari henkilö helsinki havainto hanke hallitus haastattelu haastaa gmail fasisti eurostat eurooppa euro eu esitys esittää esimerkki erota erityinen englanti email ella eliitti ehrnrooth ehdoton eduskunta dokumentti dem blogspot blogi blog asua asema arvioida arto apuraha anu anttila analyysi alusta allekirjoittanut alkuperäinen alfred akatemia ajatella ajattelu aineisto aiheuttaa aihe aihee aho aapo 2017 2016 2015


blogivirta.fi