Tänään on 23.04.2018 20:32 ja nimipäiviään viettävät: Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori, Yrjänä, Georg, Gran, Örjan, Jöran, Jörgen ja Jörn. MOBIILIVERSIO M.BLOGIVIRTA.FI

Hae blogeista

li-arrow.gif Hae uutisista sanalle asua


Miun päiviä.. -

Mua väsyttää. Pitkästä aikaa. Aamullakaan ei väsyttänyt, vaikka heräsin puoli seitsemältä ja olin nukahtanut puoli kahden jälkeen. Peilistä tuijotti painumilla varustettu hottentotti-naama, jipii. En todellakaan näyttänyt niin virkeältä kuin oloni tuntui. Saattoi olla, että jännityksen takia aamulla ei väsyttänyt tippaakaan. Niin juuri, jännitti. En tiedä miksi. Onhan tuota koulua jo kaksi vuotta takana ja kesälläkin siellä tuli ravattua työharjoittelussa. Tuli...

Matkalukemista -

Kirjoittaminen on aina ollut minulle luonnollinen tapa ilmaista itseäni. Rakastin sanoja. Pienenä miltei asuin kirjastossa, pidin salaista päiväkirjaa ja samaistuin Annaan ja Pieneen runotyttöön. Yläasteella kirjoitin sivukaupalla runoja ja novelleja, joista muutama ylitti julkaisukynnyksen. Vielä lukioiässä kirjoitin kovin tohkeissani Suurta Romaaniani ja uskoin, että tienaisin leipäni kirjoittamalla jotain kaupallista. Ja sitten: sanataiteilun sijaan päädyin opiskelemaan...

Am I waving -

Ajattelin, että koska kirjoituksessa on ollut tällainen tauko, niin kerron nyt sitten melkein kaiken. Ensiksi tietysti tärkein: kyllä tunteet edelleen käyvät kuumina tämän herrahenkilön suuntaan! Ja tietenkin ne sieltä suunnasta kuumottavat takaisinkin; juuri tuli aika... lämpöisen suloinen viesti puhelimeen (virallisesti olin jo mennyt nukkumaan hetki sitten). Mitäs muuta siihen kaikkeen nyt sitten kuuluisi!? Hassuahan se on, että maailmaani ei nyt kauhean paljon muuta mahdu...

Satumaista sadetta -

Yksi yö vielä ja huomenna nokka tai nokat kohti Kiinaa, vuorokauden kuluttua olemme jo melkein perillä. Tänään vielä pakattiin matkalaukkuja, koitettiin saada mukaan mahtumaan kaikki ne pienetkin nyssäkät, jotka oli tulleet irrallisina kotoa tänne hotelliin. Tuntuu, että tavaraa on ihan kamalasti, hyvin olisi voinut noista osan laittaa sinne konttiin pari viikkoa sitten. Hotellissa ei ole henkilövaakoja, joten joudumme vaan toivomaan, ettei 100 kg:n raja ylity matkalaukuissa ja...

The Voice of my Head -

Tultiin tänään kotiin viikonlopunvietosta... Ulko-oven kiviportailla oli vastassa järkyttävä näky! Miljoonia lentomuurahaisia väsäsi pesää meidän portaikkoon. Suurinpiirtein joka toisella veijarilla oli siivet selässä, olisi ollut kiva jos ei oltais heti huomattu niitä. Piha täynnä lentäviä pörriäisiä, jotka varmasti tarttuvat vaatteisiin ja hiuksiin. Sit ne ois kohta ollut jo sisällä. Ei muuta kun purkki Baygonia kehiin! Pruuttasin muuten sit koko purkin, eli meidän...

marmeladisuklaa -

Joskus aiemmin mietiskelin, kuka on BBC Worldin musta naisankkuri, joka esiintyy toistuvasti esimerkiksi Hard Talk -ohjelman emäntänä. Jopa selvisi: kyseessä on sudanilaissyntyinen ja Lontoossa jo kaksivuotiaasta asunut nainen. Käynyt valmistumassa Oxfordin yliopistosta poliittinen historia pääaineenaan.

norjan blogi -

Soittimessa: damien rice, 0 Voihan mikä viikonloppu. Nukuin perjantaina pommiin, mutta en onneksi myöhästynyt. Sähläsin kaupassa, hukkasin pankkikortin, kolhin parkkiksella autoa ja ajoin kehää edestakaisin kolmisen tuntia löytämättä etsimääni. Hieno homma. Ajoin kotiin ja avasin viinipullon. Hohhoh. Taas muistankin miksi Norjan mielenterveys ei nyt siedä alkoholia. M oli kylässä, mikä oli ihan mukavaa, ja myös L:n sisko. Kävin vessassa ja hyllyllä oli sakset. En voinut olla...

Vaasalaisia -

Ihmisellä täytyy olla unelmia Sanaan unelma mahtuu koko ihmisen elämä. Unelma voi olla vaikka oma metsälampi, jonka rannalle voi tulla vain istumaan ja olemaan. Gerbyläinen Stig Jern on toteuttanut tämän zeniläisen unelmansa kymmenen vuoden aikana. Jernin tontille Alskatintien varteen, metsäsaarekkeen suojaan. on noussut sielun kuvajainen: tyyni metsälampi, jonka ylitse kurottuu kaarisilta. Pilvisenä päivänä silta ja lammessa olevat kivet heijastavat oman kuvansa rannalla istujan...

Sisäinen pornostara -

Kaunissilmäinen Tearcandy tuossa ihmetteli, ollaanko me täällä vielä elävien kirjoissa. Kyllä olemme molemmat, sekä Pörröpää että minä, mutta ei ole juuri nyt löytynyt blogattavaa. Seksi sujuu edelleenkin oikein mukiinmenevästi, kiitos vain, mutta meidän ryhmäseksisuunnitelmat eivät oikein ole ottaneet ikään kuin lutviutuakseen. Sen Koirasen jupakan jälkeen ei ollenkaan nappaa, vaikka mä tutustuin kyllä äskettäin chatissa kivan tuntuiseen muutamaa vuotta alle...

Satumaista sadetta -

Meillä asuu kaksi suloista vauvaa, joita kai parin viikon kuluttua täytyy alkaa kutsumaan taaperoiksi. A:lla ja B:llä on siis keskiviikkona 6. heinäkuuta ensimmäinen syntymäpäivä. A on meidän kolmesta tytöstä selkeästi vikkelin, ainakin näin vauva-aikana. Hän tarvitsee (tai äiti) valjaat syöttötuolissa, koska muuten kiipeää pöydälle. Hän tarvitsee lisävaljaat myös rattaissa, sillä rattaiden 5-pistevöistä mahtuu kiemurtelemaan pois ja nousemaan pystyyn. A ei osaa...

PÄTSI -

Moro. Tämä bloggaus lienee ihmisen keksinnöistä viheliäisimpiä. Tänne kun surffaa, loppuu tarina kuin seinään. Pitäisi kai esittäytyä. Se on hankalaa, koska en tunne itseäni. En myöskään pidä avautuvasta kirjallisuudesta. Suosittelen, että heti kun alan puhua itsestäni, lukija keksii nopeasti asiaa jääkaapille, lähipubiin tai muille sivustoille, kuten esimerkiksi Suomen hallituksen tai Lutherdivarin. Kirjoitan nimellä "mikko". Siis pelkkä mikko vailla lisä- tai...

Seikkailija-arkeologi, silminnäkijä ja salaattikauppias. -

Jo on kumma, kun kesäkuussa pitää nukkua kuumavesipullon kanssa ja lauantaina iltalenkillä kaipasin lämpimästi pipoa. Säästä huolimatta kaikki toimii muuten Suomessa erinomaisesti, sähkö pelaa ja suihkusta saa lämmintä vettä. Italian viimeiset päivät vielä odottelevat, että saan ne puettua kirjalliseen asuun. Sitä ennen kuitenkin hieman Kalliofiilistelyä. On jännittävää tutustua Ilmarin kanssa tulevan asuinpaikkamme ihmeisiin - tavallaan koen tämän "Helsingin Sohon"...

Seikkailija-arkeologi, silminnäkijä ja salaattikauppias. -

Vietetaan Lauran kanssa ensimmaista lomapaivaa Sorrentossa. Saa on ollut epatasaista, tanaan on ollut tosi kuuma paiva mutta eilen satoi vetta ja oli kylma. Tyo Pompeijissa on huippumielenkiintoista. Kaivoin eilen lattiaa esiin (talla kertaa sita jopa loytyi) ja loysin samalla freskon palasia seka kaksi lasinpalaa. Olen myos paassyt puhdistamaan loytoja seka tekemaan numerointia. Ruoka on hyvaa, ihmiset leppoisia ja tunnelma kuin olisi lomalla. Iltaisin istuskellaan asuntomme edessa pihalla...

Tumpelo -

Jokaisella viikonpäivällä on oma luonteensa. Sillä ei ole mitään tekemistä almanakan kanssa. Joskus voi elää monta sunnuntaita peräkkäin, joskus elämä on pelkkää tiistaita. Tänään on ollut absoluuttinen perjantai. Heräsin tokaluokkalaisen tönimiseen. Varovasti hän koetti kertoa, että koulu oli alkanut jo kymmenen minuuttia sitten. Muina aamuina olisin hypännyt ylös painokelvotonta tekstiä tuottaen, mutta perjantai, ei se haittaa. Jos yrittäisimme ehtiä päivän...

wide open -

Jos minun pitäisi valita itselleni iskulause, olisi se ehdottomasti: Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Se lause todella pitää paikkaansa, ainakin omalla kohdallani. Ihan ensimmäisenä tajusin sen lauseen mahdin joskus parikymppisenä. Kuljin junalla opiskelemaan Helsinkiin ja odotin opiskelija-asunnon saamista kaupungista. Silloin ajattelin aina, kun menin Tapulikaupungin ohi junalla, että en ikinä haluaisi sinne asumaan enkä suostuisi, jos sieltä minulle opiskelijasolu osoitettaisiin...

KatkoKaupungilla -

Mun kummalliset kohtaamiset jatkuu taas. Mä en muista kirjotinko jo yhdestä opiskelijakaverista, joka istahti yllättäen mun viereen luennolla. Mä toivoin kovasti että viereen olisi tullut eräs mukava uusi tuttu, jonka kanssa törmätään ihmeellisissä paikoissa, joka kysyy hämmentäviä kysymyksiä ja saa minutkin joskus hiljaiseksi, mutta ei. Kuitenkin, asiaan, se tuli ja istui ja aloitti jutustelun. Olin hetken hämmästynyt, koska me ei olla todellakaan kaveri-asteikolla. Se vaan...

The Weird Stripesin onnellista perhe-elämää -

Sisko: Jotenkin olen ajautunut ihmisten seuraan,jotka olettavat minun olevan äärimmäisen onneton,koska minä en seurustele. Kotona ollessani tämä asia ei vaivaa minua paskan vertaa, mutta täällä landella ollessani se seikka nousee puheen aiheeksi melkein joka päivä varsinkin viikonlopun lähestyessä kun ihmiset ovat lähtemässä kotiin. Joskus tuntuu,että minua säälitään kun minua ei kotona odota poikaystävä teekupin kanssa. Helvetti,minua ei odota edes veli teekupin kanssa...

Kulissien takana -

10 vuotta sitten minä... Olin kahdeksan kuukautta vanhan vauvan äiti. Laihdutin. Lopetin tupakan polton. 5 vuotta sitten minä...Kävin töissä ja kuskailin lapsia päiväkotiin ja kotiin ja autoin miestä kahvilassa jota meillä ei enää ole. 3 vuotta sitten minä... opettelin asumaan omakotitalossa. Kuvittelin että teen tästä pihasta kauniin. saattelin ekaluokkalaisen kouluun. Kävin eka kertaa Oriveden kurssilla. 1 vuosi sitten minä...aloin suunnitella ensimmäistä näytelmääni...

Kulissien takana -

Pakkanen viilentää tämän talon yönaikana melkein jääkaapiksi. Apupatterista eteisessä toki on jotain hyötyä, mutta silti lämpötila täällä alakerrassa on viidentoista asteen kieppeillä ja se on kyllä karaistuneellekin hieman liikaa. Puulämmityksessä on puolensa. Keittiön hella nostaa hetkessä lämmön parilla asteella ylöpäin. Silmät sikkurassa. Olisi varmaan nukuttanut vähän pitempääkin, mutta kun talossa asuu useita ihmisiä aamun unirauha on milloin mitäkin...

Reko Ravela -

Tuttuni joka työskentelee paljon pakolaisten ja siirtolaisten oikeusongelmien kanssa kirjoitteli taas yhdestä tapauksesta johon on työssään törmännyt... Helsingin kihlakunnan ulkomaalaispoliisi on suorittanut päätähuimaavaa salapoliisityötä, rikosnimikkeenä on ulkomaalaisrikkomus ja työluparikos. Tutkinta on päättynyt ja juttu on syyteharkinnassa. Tarina etenee näin. Kamerunilainen opiskelija Helsingin yliopistossa tuli Suomeen kesäkuussa 2003 ja haki oleskelulupaa ja sai...




Reko Ravela -

Tuttuni joka työskentelee paljon pakolaisten ja siirtolaisten oikeusongelmien kanssa kirjoitteli taas yhdestä tapauksesta johon on työssään törmännyt... Helsingin kihlakunnan ulkomaalaispoliisi on suorittanut päätähuimaavaa salapoliisityötä, rikosnimikkeenä on ulkomaalaisrikkomus ja työluparikos. Tutkinta on päättynyt ja juttu on syyteharkinnassa. Tarina etenee näin. Kamerunilainen opiskelija Helsingin yliopistossa tuli Suomeen kesäkuussa 2003 ja haki oleskelulupaa ja sai...

Tuukkiksen reissureppu -

Nepalin vuorilla (23.12.04-7.1.05) Himalajan Annapurna-trekkauksen ensimmaisessa majapaikassa kuohuvan kosken partaalla huokaili kaksi onniuupeloista vaeltajaa. Etta on maailma kaunis paikka! Ensimmaisena vaelluspaivana kuljimme puolipaivamatkan Naya Pulista Ramgaihin, noin kilometrin korkeudessa jokivartta pitkin. Vaeltamiseen loksahti heti, onni oli paasta kulkemaan jouluksi vuorimaisemaan. Jo eka paivana ohitimme piskuisia kylia, polku kulkee kaytannossa nepalikotien lavitse, pikkutaloja on...

Lyhyt muisti -

Olen aloitellut uutta työtäni Jamilahden kasnsanopistolla kirjoittajakoulutusta vastaavana henkilönä. Jamilahti on Haminassa, Kymenlaaksossa. Olen täältä kotoisin ja asunut täällä 19 vuotta, käynyt kouluni ja aloittanut oman kirjoittamiseni näillä seuduilla. Kun 80-luvun puolivälissä aloitin kirjoittamaan, Haminassa eikä lähiseudulla ollut mitään paikkaa joka olisi voinut kannustaa ja tukea harrastamistani. Teinivuoteni olivat kyllä niin erakkomaisia etten välttämättä...

Tuukkiksen reissureppu -

Silkkitien korkeuksissa (27.10.-6.11.) Maailman kahdeksanneksikin ihmeeksi sanottu lahes 1000 kilometria pitka Karakorum Highway yhdistaa Pakistanin ja Kiinan toisiinsa. Tama vuonna 1982 valmistunut tie seuraa ikivanhaa Silkkitieta pitkin Hunza-, Gilgit- ja Indusjokien laaksoja. Tien rakentaminen kesti yli 20 vuotta ja tassa projektissa kuoli lahes 400 tienrakentajaa. Kun tieta matkustaa pystyy ymmartamaan nama valtavat luvut. Matka Pakistanin Sostiin, ensimmaiseen kylaan rajan takana, kesti...

Tuukkiksen reissureppu -

Aurinko on ehtinyt painua punaisena pallona jo monta kertaa horisontin taakse siita, kun viimeksi paasin kirjoittamaan reissureppuun. Bloggi ei suostunut toimimaan ollenkaan Kiinasta, halusi vain aina syoda tekstini. Taalta Pakistanista toimii, hidaskin yhteys on yhteys ulkomaailmaan. Muistelen viime aikojen tapahtumia Tankin kylassa lahella Afganistanin rajaa. Sain suomalaiselta laakarilta lainaan kannettavan ja nyt kirjoittelen eucaluptyspuun varjossa istuskellen. Onkin korkea aika avata taas...

ajatusnurkka -

Rakastan erilaisten listojen kirjoittamista. Ja kaavakkeiden täyttämistä. Ja kaikkea muuta yhtä hullua. Joten apinoin taas kerran Tiramisua. Kohtahan sieltä voidaan nostaa minua vastaan plagiointisyyte tai jotain vastaavaa... naisia 1/1 Ainakin kun viimeksi asian tarkistin kaupunkilaisia 1/1 Valitettavasti. No, sielultaan ja sydämeltään maalainen, onhan sekin jo jotain. kasvissyöjiä 0/1 Sopimus kanin kanssa. Ellei se suklaa oikeasti ole kasvis... koiraihmisiä 1/1 Kyllä...

ajatusnurkka -

Olen aina pitänyt itseäni varsin materialistisena persoonana. Olen kuvitellut minulle olevan tärkeää, että tavaraa löytyy, ja että olisin jopa kiintynyt joihinkin tavaroihini. Mutta kun asiaa aloin miettimään eräiden listojen innoittamana, niin yhtään sellaista esinettä en pystynyt keksimään, mitä ilman en voisi elää. En keksinyt edes yhtään esinettä, joka merkitsisi minulle jotain eritystä. Tai no joo, vihki- ja kihlasormukset ehkä ovat sellaisia tavaroita, joita en...

Illuusioita ja pilvilinnoja -

Perjantaina olin aivan vähällä äänestää kunnallisvaalessa ennakkoon. Seisoin pääpostin edessä valmiina kävelemään sisälle, mutta sitten väsymys voittikin ja kävelinkin vain lähijunalle. Aion kuitenkin äänestää heti kun ehdin, lähinnä siksi, että niillä pahimmilla kammottavuuksilla olisi vähän pienemmän mahdollisuudet päästä valtuustoon. Olen huomannut, että on olemassa ainakin neljänlaisia erilaisia äänestäjäryhmiä. Myös äänestämättömyysryhmiä on...

Tuukkiksen reissureppu -

Matkalla junassa Irkutskista Ulaanbaatariin Juna johon aamulla nousin oli kansainvalinen juna, matkalla Moskovasta UBhen. Tata ennen olin kayttanyt vain paikallisia junia, joissa olin aina ainut ulkomaalainen venalaisten keskella eli paljon kasilla puhumista. Tassa junassa oli muitakin reppureissaajia, mukava oli turista muiden kanssa ja vaihtaa kuulumisia. Tunnelma junassa oli muutenkin hyvin erilainen mita venalaisissa junissa. Tama juna oli taynna Mongolialaisia tavaroineen, valtavine...

Mervin Pulikirja -

asuu Mervi. Joo, siellä mä majailen. Siin on niin kätevästi kaikki pubit lähellä, että halutessaan kännit tarttee vaan kävellä ovesta ulos ja ostaa tuoppi. No, ensin tietty pitää astua baarin ovesta sisään. No, tossahan nyt ei ole vielä mitään ihmeellistä. Kaikkihan Kalliossa dokaa, en mä siitä ole ylpeä. Se on vaan tapa, ja kai sitä on hyvä aloittaa päiväkirja itsestään kertomalla. Kerrotaan nyt sit vaikka pari tarinaa menneiltä viikoilta. Muutama viikko takaperin...